Pyöreän puun pitkään jatkunutta hinnanlaskua on kompensoitu yksityispuolella metsävähennyksellä, jotta ”mh-harrastus/yritys”  ei olisi loppunut kokonaan kannattamattomana.  Sillä on haluttu kasvattaa tilakokoa.  Kolhoosiomistushan ei ole tuottanut yleensä eikä tuota edelleenkään  kuin tehottomuutta ja muuta huonoa talouselämälle ja muulle elämälle .

Valtion tekemät uudistukset metsäpuolen verotukseen jäi kuitenkin puolitiehen . Perintöverotus ei suosi metsien kasvatukseen panostamista eikä lahjavähennyskään ole toimiva eikä ollenkaan tasapuolinen.   Perintöveron maksajat maksaa ensin  veron ja sitten täydet 30/34 % metsänmyyntituloista valtiolle.    Jossain tapauksessa perintöveron joutuu maksamaan hallintaoikeudelle jäävästä metsästäkin vaikka ei saisi tuloja koko metsästä esim. seur. kymmenien vuosien aikana.    Sama koskee muutakin hallintaoikeudella perittyä omaisuutta.  Joku voi joutua maksamaan esim. pankkilainalla perintöveron asunnosta jossa ei voi itse asua eikä saa siitä muutakaan tuloa vuokran muodossa.  Lisäksi nykyään asunnon arvo voi ja tod. näk. laskeekin vuosien mittaan muualla paitsi ylituetulla pääkaupunkialueella.   Ihan älytön p-verolaki.  Koko perintövero tulisi lakkauttaa.

Metsärahastot kuuluu lähinnä tuohon kolhoosiomistus -ryhmään, jossa omaisuuden halinnoijat voi päättää toisten omistuksista pienellä tai olemattomalla omalla riskillä tarpeen mukaan.

En taaskaan ymmärrä Haban ajatuksen juoksua. Voisitko joskus laittaa selkokielellä kommenttisi jälkeen mitä tarkoitat. Yhteismetsiähän on jo nyt paljon ja periaatteessa jokainen voi ostaa niistä osuuksia.

Hyvä keino voisi olla se, että metsänmyynnin verotulot (30-34% kaupasta) tuloutettaisiin kunnalle, jossa metsä sijaitsee. Nyt menee pääomatulona valtion pohjattomaan kassaan ja esim. yli 2 mrd asumistukiin.

Onhan se tietenkin haasteellista jos metsät on hakattu siihen kuntoon että ei edes perintöveron vertaa ole myytävää.

Et sitten ymmärtänyt pointtia . Jos metsänkasvatusta tuetaan paremmin , se tuottaa paremmin myös kansantalouteen päin. Puun hinnat on jo sosialisoitu valmiiksi matalalle tasolle verotuksineen kaikkineen .   Ei niitä enää enempää ole varaa ulosmitata. Lypsävä lehmä saattaa lopettaa lypsyn kokonaan, jos se lypsetään jatkuvasti kuiviin eikä edes ruokita kunnolla.

Hallintaoikeudelle jäänyt metsä on semmonen, että omistaja olet sinä, maksat perintöverot, mutta tulot (vuosikasvun mukaan ) kuuluukin hallintaoikeuden saaneelle. Siellä voi olla vaikka 250 mottia joka ha:lla mutta yhtään ei tipu perintöveron maksuun , jos hallintaoikeuden omistaja ei halua lahjoittaa omistajalle yhtään niitä metsärahoja elin -aikanaan.  Ei ole onneksi omakohtaista kokemusta tuosta mutta joillain on .

Paljonko lienee metsäverokertymä yksityismetsistä/v. ?   Jotain 0,5 mrd jos keskim.vero olisi esim. 25 %.   Toiset maksaa n. 30/34 % (- poistot)  ja toiset n. 12 % (- poistot) .  Perintöverot tietysti sen päälle  (ja myös mahdolliset myyntivoittoverot) .    Pinta-alaveron aikaan kunnat sai suhteessa isomman potin metsäverokertymästä.

Metsien kohdalla varsinkin olisi aihetta harkita perintöveron perimisen  lopettamista kuten on tehty esim. Ruotsissa.  Mutta on niitä monia muitakin kohteita joissa p.vero on epäoikeudenmukainen eikä edistä taloutta vaan heikentää sitä.   Metsä vaatii tavallista pidemman ajan ennen kun tuloja alkaa tulla investoinneista.  ( Ja puun hintataso ja  siihen johtaneet ja  vaikuttavat asiathan on jo moneen kertaan käyty täällä läpi. )

Tämä metsäveroerä tuli 2007 ja siinä osittain siirretään metsän myynnistä saatuja veroja ao kuntaan. Ei kuitenkaan täysimääräisesti, koska metsävero-osuuden suhdetta kuntien yhteisöverotuottoon on rajoitettu siten, että sen määrä on vähintään 5 ja enintään 15 prosenttia kuntien yhteisöverosta.