Keskustelut Puukauppa Metsien lisähakkuista selvitään lisäämällä tehokkuutta – ei kalustoa eikä merkittävästi työvoimaa .

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 92)
  • Metsien lisähakkuista selvitään lisäämällä tehokkuutta – ei kalustoa eikä merkittävästi työvoimaa .

    Simo Jaakkolan Koneyrittäjä-lehteen kirjoittamassa artikkelissa suhtaudutaan varsin viileästi konekannan kasvattamiseen ja lisävoimien värväämiseen ja kouluttamiseen kasvavia hakkuumääriä ajatellen .

    Nykyisillä resursseilla tullaan toimeen , kun tasoitetaan kausivaihteluita ja parannetaan työolosuhteita. Esimerkkinä mainitaan , että pimeimpään aikaan vuodesta korjataan 60 % puutavarasta ja valoisimpaan aikaan sama luku on vain 25%. Kiireisimmän kuukauden hakkuut ovat kolminkertaiset hiljaisimman kuukauden hakkuisiin verrattuna . Tässä asiassa riittää kehiteltävää.

    Hakkuutoiminnan tehokkuutta voidaan myös kasvattaa. Nopeimpina keinoina mainitaan puunkorjuuolosuhteiden parantaminen erityisesti runsaasti työllistävissä harvennushakkuissa.

    Hakkuualueiden raivauksiin ja hakkuiden oikeaan ajoitukseen vaaditaan kiinnittämään erityistä huomiota . Koko homma lähtee etenemään oikea-aikaisesta taimikonhoidosta . Mahdollisen ennekkoraivauksen jälkeen todetaan , onko puusto riittävän kookasta ja hakkuukertymä tarpeeksi iso. Nämä kaksi viimeksi mainittua asiaa ovat erityisen tärkeitä työtehon ja toiminnan kannattavuuden kannalta.

    Metsään on siis tarjolla riittävästi rautaa jo nytkin . Tarvitaan vain himpun verran enemmän järkeä niiden käytön ohjailuun ja kohteiden kunnostamiseen.

  • jees h-valta

    Johan on taas jutut. Minulla ei ole vaikeuksia saada koneellista korjuuta eikä ole ollutkaan. Niin kauan kun toimitan puuta vuosittain markkinoille tätäkin tahtia saati että pystyn sitä lähivuosina vielä huomattavasti parantamaan. Tämä e-puusättäys täällä on ehkä hiukan vääristänyt metsieni kokonaiskuvaa joka on kyllä aivan hyvä. Harjavallassa varsinkaan ei juuri ole palstoja joissa olisi suuria ongelmia. P-Satakunnan aloilta osa taimikoista on vielä vanhan omistajan peruja harventamistarpeisia. Sanon nimenomaan näin koska sielläkin puutavara jo niin järeää ettei enää maahan lakaista. Mutta ehkä jo ensitalvena kerkeän sinnekkin paremmin kun tiekin on nyt viereen asti. Poltinpuusavotalla edetään ja varrotaan kuitusesongin pikkuhiljaista piristymistä.

    suorittava porras

    Nyt aletaan päästä asian ytimeen. Tähän asti on todellakin luokiteltu ”piruksi” jos tohtii arvostella tehotonta puuntuotantoketjua . Konepuoli ja tuotantolaitokset ovat maailman mitakaavassa huipputasoa , mutta raka-aineentuotannossa on edelleen pahoja ongelmia . Kehitys on kulkenut siellä pitkään aivan väärään suuntaan.

    Lääkkeet tulevista haasteista selviytymiseksi ovat varsin yksinkertaiset . Metsien uudistamisessa ja varhaishoidossa on oltava huolellisempi . Hoitorästejä ei saa enää syntyä .

    Puuta korjataan vasta , kun toimenpide anataa täyden korvauksen työstä ja jonkin verran kantorahaa . Tämä ajankohta on täysin metsänomistajan valittavissa -25 vai 50 vuotta alueen uudistamisesta lukien. Toki kaiken voi laittaa sileäksi yhden korjuukerran taktiikallakin tietyissä olosuhteissa . Tämäkin vaihtoehto vaatii huolehtimaan metsän kasvukunnosta.

    Teollisuus on pienentänyt vuosien kuluessa voimakkaasti raaka-ainevarstojaan . Varstot koostuvat jo pääasiassa pystyssä olevista puista . Nämä varstot on pystyttävä tarvittaessa nopeastikin muuttamaan tuotteiksi . Tällöin korjuuolosuhteiden merkitys korostuu . Nopein ja luotettavin toimittaja saa tilauksia vastakin . Jolla homma ei toimi , pärjää heikommin ja menettää markkinaosuuttaan. Toivottavasti metsänomistaja ei ole tässä suhteessa ketjun heikoin lenkki .

    Ympärivuotisen korjuun edellytyksiä kannattaa edelleen kehittää . Vuodessa on monta muutakin kuukautta kun maaliskuu . Tavoitteeksi voisi ottaa alkuun vaikkapa näiden hiljaisempien kuukausien hakkuumäärien kasvattamista miljoonalla kuutiolla / kk.

    Tähän asti on valitettavasti keskitytty pelkästään resurssien lisäämiseen tuottavuuden kehittämisen jäädessä vaille huomiotam. Järjen loppuessa on lisätty rautaa. Asiat voisi hoitaa fiksumminkin.

    Rane

    Metsäkoneurakoinnin tehokkuus on kaukana huippukunnosta jos käyttöaste on vain puolet tuollaisen metsätalousmaan kuin Chilen käyttöasteesta.Urakoitsijoilla ja kuljettajilla on nyt peiliinkatsomisen paikka,onko yhden vuoron koneilla enää tulevaisuutta?

    jees h-valta

    En ainakaan käsitä mikä on ollut tähänasti este kesähakkuille?
    En ainakaan itse ole kertaakaan kyseenalaistanut enkä myös yöllä tehtävää. Siksi kummastelen tavallaan syyttävää ja osoittavaa meitä metsänomistajia kohtaan. Uskon ettei kesäkorjuukelpoiselle kyllä metsänomistaja tänäpäivänä pakkeja anna. Mitä tulee organisointiin siitähän minulla juuri oli korjuuketjun huippuesimerkki. Jätetään hommat kesken keskellä kesää ja lähdetään lomailemaan.

    suorittava porras

    Mistä kuskit ?Tulijoita alalle ei ole. Nykyiset kaverit ovat niin työllistettyjä , että ylitöiden määrä ei kestä lähempää tarkastelua . Toisaalta hiljaisempana aikana (puoli vuotta) toinen kuski olisi työttömänä tai kun tehdas yllättäen lopettaa puun vastaanoton epämääräiseksi ajaksi , molemmat ovat työttöminä . Parin vuoden sisällä on ollut useampia kuukauden yllätysseisokkeja eri yhtiöillä .
    Näitä ei esim. nuoren perheellisen motokuskin talous tahdo kestää. Sama tilanne on pahaan saumaan investoineella yrittäjällä .

    Yhden vuoron koneiden vaihtoväli on monesti tuplat verrattuna vuorotyössä rääkättyihin traktoreihin . Tulos tehdään käyttämällä samaa konetta useampia vuosia. Tästä MKP:n toimitusjohtaja käytti sanontaa , että kromi ei kiillä , mutta homma kannattaa. : )

    Ammatti Raivooja

    Kannattaa alkaa metsurimotokuskiksi. Kesällä riittää raivuita. Monelle motokuskille ei tuo liikuntakaan olisi pahitteeksi.

    Itseasiassa olen netissä törmännyt motoyrityksiin, joilla on omia metsureita. Sehän oiskin aika järkevää, että myös motokuskit tekisivät ennakkoraivauksia hiljaisempina aikoina. Ennakkoraivausten määrä on perstuntumalta kasvussa.

    Pähkäilijä

    kun tuota Etelä-Ameriikkaa tänne laitetaan vertailukohdaksi niin youtubeen voi sitten kirjoittaa hakusanaksi

    eucalyptus forest harvesting

    kaivinkonealustoilla tasaisella maalla mitasta suuremmin välittämättä ajetaan ensin koko runko kerran läpi ja takas että kuoriutuu suurimmaksi osaksi ja sitten pätkitään. Aika vähän tekemistä suomalaisen metsänkorjuun kanssa noilla puuplantaaseilla touhuaminen.

    jees h-valta

    Niinpä, hiukan enemmän runkoa käsitellään kuin täällä. Eihän täällä pyritä kuin kaatamaan ja katkaisemaan. Kyllä suomessakin paljon maastoa on verrattavissa aivan tasaplantaassiin. Jos ei usko tulkoon H-valtaan katsomaan millaista on tasamaa.

    suorittava porras

    Loma alkaa , silloin , kun se on ennakkoon sovittu. Jos kundi on tehnyt vuoden ahkerasti töitä , ansaitulle lomalle lähdetään sovittuna aikana .

    Olisit raivannut sen palstan , jonka kanssa kaveri joutui tappelemaan. Olisi saattanut hyvissä olosuhteissa ehtiä tekemään molemmat ….että älä valita! Sitä saa , mitä tilaa.

    Ja näitten veitikoitten takia ylimääräisiä siirtoja joutuu tekemään . Korjuuolosuhteiden parantamiseksi ei olla valmiita pistämään tikkua ristiin , mutta ”v…aan” , kun homma keskeytyy aikataulullisista syistä olosuhteiden poiketessa korjuuohjelman tiedoista. Se palsta on taatusti ollut tarkoitus hakata , mutta Jessenkin tunnustama peitteisyys hidasti hommia edellä kuvatuin seurauksin.

    Pähkäilijä

    kuten tuossa 4:30 jälkeen, 150 mottia/ 600 runkoa tunnissa 8 vuotiaassa metsässä, hyvä on puun kasvu, eihän toki Harjavallalle pärjää jos 8 vuotiaat on vasta 250 litraisia.

    Mutta ei taida olla Suomessa yhden puulajin aukkohakkuita tasamailla kovinkaan monelle koneketjulle tarjolla 24/7 365?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 92)