Keskustelut Puukauppa Metsien lisähakkuista selvitään lisäämällä tehokkuutta – ei kalustoa eikä merkittävästi työvoimaa .

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 92)
  • Metsien lisähakkuista selvitään lisäämällä tehokkuutta – ei kalustoa eikä merkittävästi työvoimaa .

    Simo Jaakkolan Koneyrittäjä-lehteen kirjoittamassa artikkelissa suhtaudutaan varsin viileästi konekannan kasvattamiseen ja lisävoimien värväämiseen ja kouluttamiseen kasvavia hakkuumääriä ajatellen .

    Nykyisillä resursseilla tullaan toimeen , kun tasoitetaan kausivaihteluita ja parannetaan työolosuhteita. Esimerkkinä mainitaan , että pimeimpään aikaan vuodesta korjataan 60 % puutavarasta ja valoisimpaan aikaan sama luku on vain 25%. Kiireisimmän kuukauden hakkuut ovat kolminkertaiset hiljaisimman kuukauden hakkuisiin verrattuna . Tässä asiassa riittää kehiteltävää.

    Hakkuutoiminnan tehokkuutta voidaan myös kasvattaa. Nopeimpina keinoina mainitaan puunkorjuuolosuhteiden parantaminen erityisesti runsaasti työllistävissä harvennushakkuissa.

    Hakkuualueiden raivauksiin ja hakkuiden oikeaan ajoitukseen vaaditaan kiinnittämään erityistä huomiota . Koko homma lähtee etenemään oikea-aikaisesta taimikonhoidosta . Mahdollisen ennekkoraivauksen jälkeen todetaan , onko puusto riittävän kookasta ja hakkuukertymä tarpeeksi iso. Nämä kaksi viimeksi mainittua asiaa ovat erityisen tärkeitä työtehon ja toiminnan kannattavuuden kannalta.

    Metsään on siis tarjolla riittävästi rautaa jo nytkin . Tarvitaan vain himpun verran enemmän järkeä niiden käytön ohjailuun ja kohteiden kunnostamiseen.

  • suorittava porras

    ….. ”ohjeita säästävästä, riistan huomioivasta raivauksesta”
    Jesselle tiedoksi , että ohjetta on päivitetty paremmin vastaamaan käytännön olosuhteita. Raivaus tehdään varsin täydellisenä metsätaloudellisesti tärkeillä alueilla . Muualle jätetään aluskasvosta sisältäviä vyöhykkeitä , joihin ei välttämättä kosketa puunkorjuun aikana lainkaan.
    Muutama kymmenen hehtaaria näin käsiteltyä harvennusmetsää työstetty . Ei valittamista. Kysehän on vain siitä , että pystyy näkemään koko ajan esteettömästi , mitä on tekemässä .

    Kannattaa lukea Keski-Suomen metsoparlamentin julkaisema kirja ”Metso , havumetsien lintu ”
    Kirjoittajat ovat tehneet erinomaista työtä. Kirjasta löytyy myös konemiehen näkökulma riistalle tärkeän peitteisyyden tiimoilta.

    Rane

    Kannattaa lukea uusin MT.Kolme suurinta metsäkonevalmistajaa on sitä mieltä että myynti kasvaa Suomessa reippaasti tänä vuonna.
    Prosilvan Karilainen kertoo että suomessa hakkuukonetta käytetään keskimäärin 2500 tuntia vuodessa,kun taas esim.Chilessä 5000 tuntia.
    Karilainen muuten tarjoaa sulan ajan pehmeiden maiden hakkuisiin oman firman telakoneita.Kaveri ei ole oppinut mitään.Ei ilmeisesti lue metsälehden keskustelupalstaa.

    Ammatti Raivooja

    Etelä-amerikassa ei taideta metsiänsä hoitamattomien vätyksien kaa tapella vaan maat otetaan suoraan pienviljelijöiltä yhtiöiden käyttöön kun miljardi investointien puuhuoltoa ei voi antaa kaikenmaailman suhareiden käsiin.

    jees h-valta

    Suomalaisten yksityismetsien puuntoimitukset ovat maailmanlaajuinen esimerkki joustavasta ja vastuunsa tuntevasta systeemistä jota voi aivan huoletta pitää maailman parhaana. Tästäkin on artikkeleita julkaistu.Näistä pakkolunastuksista taas ehkä eräs iso suomenruotsalainen on paremmin perillä. Mutta ei kovin mairittelevaa kuitenkaan.

    jees h-valta

    Ja suorittavalle vielä että jos katselen metsoa silmiin parin metrin päästä taidan osata lukea niiden viihtyvyydestä enemmän kuin joku metsästyskiihkon sumentama parlamentti. Ja tähän aikaan vuodesta vielä.

    jees h-valta

    Ja metsätalouden tehoja nostin näin syksyä kohden jo tilaamalla maan muokkauksen eli ojitusmätästyksen ja noin 70m. pengertien tekoa. Samalla tilasin kyseiselle alalle hybridihaavan taimet jo kevään istutuksiin tälle viimeksi tehdylle aukolle.

    Rane

    Rane ei osaa sanoa mikä on Chilen metsänomistuksen tilanne,voi olla noin.Olosuhteet ei jutun mukaan ole helpot,jyrkkiä rinteitä riittää.
    Mutta voimme kuitenkin päätellä että koneen maksaminen on huomattavasti helpompaa kun sitä käytetään 5000h kuin 2500h.
    Kuitenkin näitä 2500h koneita ostetaan kotimaassa mukavasti vaikka on tiedossa että työaika tulee lyhenemään.Vaikuttaisi siltä että tekotaksat ei sittenkään ole niin pielessä.

    suorittava porras

    Ranelle vastaan , että on aivan normaalia , että ennätyksellisen hakkuuvuoden jälkeen uudistetaan kalustoa, varsinkin , kun investoinnit yleisellä tasolla ovat olleet viime vuodet varsin maltillisia.

    Chilen olosuhteet eivät oikein vastaa suomalaisia . Siisti puupelto on tehtaan vieressä. Mikäs siinä on mättää puuta kolmessa vuorossa yhteen läjään .

    Mihinkäs me nuo liiat koneet laitetaan , jos jokaisella ajetaan 5000 vuoteen . Puolet nykyisestä konekannasta riittäisi . : )

    Karilaisen hyppysistä oli peräisin sekin telakone , jolla minä opettelin pehmeän maan puunkorjuun saloja 80-luvun puolivälissä . Se oli Nokka Jokeri . Nykyaikaan palatakseni nuo telavehkeet ovat valitettavasti juuri niitä kapean käyttöalueen erikoiskoneita , joiden akseleita ei tahdo saada pyörimään millään vekseliä rivakammin.

    Rane

    Niin,tuo käsitys kumipyöräkoneen yleiskoneluonteesta perustuu siihen että koko korjuuketju on sopeutunut sen puutteisiin.
    Esim osto-organisaatio joutuu kissojen ja koirien kanssa etsimään ns.kesäleimikoita joilla pyöräkoneet kykenisivät toimimaan sulan maan aikana,kovaan hintaan.Myös syksyisin ja keväisin vakiouutisia on miten puunkorjuu on vaikeuksissa kun maa ei kanna kalustoa.Tämä harhaluulo yleiskoneisuudesta syntyy ehkä siitä että koneketjuja pyritään siirtämään sopiviin kohteisiin jolloin kuskeille syntyy käsitys että nämä ne kulkee missä vaan milloin vaan.Toki Suorittavan ehdotus harvennusten muuttamisesta avohakkuiksi jotta maaperää voisi myllätä huoletta osoittaa tervettä realismia.
    Tuo suorittavan oivallus miten (kalliin) konekannan kävisi jos käyttötunnit tuplautuisi on juuri se mitä Rane on täällä ajanut takaa.
    Toki en tätä ehdota vaan on hyvä tajuta talouden realiteetteja.

    kuusessa ollaan

    Jaahans, suorittava on kanssa aloitellut Jokerilla…

    Kun loma-ajat huomioiden ajetaan mahdollisimman kovalla käyttöasteella, silloin on ajettu 4800 tuntia vuoteen koneen mittariin, suomessakin.
    Mutta edellyttää talvisin kolmivuorotyötä ja kohtuu suuria työmaakokonaisuuksia. Kuuntelin joku aika sitten suomen suurimman metsäkoneyrityksen (joka tosissaan toimii tehokkaasti) johtajan mietteitä kaluston käyttöasteen korottamisen ongelmista. Pahin on kuviokokojen pieneminen ja siirtojen määrän lisääntyminen, se syö tehokkuutta paljon. Toinen ongelma on kausiluonteisuus, edelleen kesäaikana ei voida työskennellä täystehoisesti. Suurimmaksi syyksi totesi sahojen kesäseisokit, ne kun on pakko kerran vuoteen huoltaa, joka tarkoittaa kokolailla koko koneiston purkamista ja esimerkiksi laakeroimista. Eli vaikka koneet saataisiin pyörimään muuten, tehtaat eivät ota puuta vastaan ja se vanhenisi teiden varsiin. Eikä energiapuun korjuukaan työllistäisi kaikkea kalustoa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 92)