Keskustelut Puukauppa Metsien lisähakkuista selvitään lisäämällä tehokkuutta – ei kalustoa eikä merkittävästi työvoimaa .

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 92)
  • Metsien lisähakkuista selvitään lisäämällä tehokkuutta – ei kalustoa eikä merkittävästi työvoimaa .

    Simo Jaakkolan Koneyrittäjä-lehteen kirjoittamassa artikkelissa suhtaudutaan varsin viileästi konekannan kasvattamiseen ja lisävoimien värväämiseen ja kouluttamiseen kasvavia hakkuumääriä ajatellen .

    Nykyisillä resursseilla tullaan toimeen , kun tasoitetaan kausivaihteluita ja parannetaan työolosuhteita. Esimerkkinä mainitaan , että pimeimpään aikaan vuodesta korjataan 60 % puutavarasta ja valoisimpaan aikaan sama luku on vain 25%. Kiireisimmän kuukauden hakkuut ovat kolminkertaiset hiljaisimman kuukauden hakkuisiin verrattuna . Tässä asiassa riittää kehiteltävää.

    Hakkuutoiminnan tehokkuutta voidaan myös kasvattaa. Nopeimpina keinoina mainitaan puunkorjuuolosuhteiden parantaminen erityisesti runsaasti työllistävissä harvennushakkuissa.

    Hakkuualueiden raivauksiin ja hakkuiden oikeaan ajoitukseen vaaditaan kiinnittämään erityistä huomiota . Koko homma lähtee etenemään oikea-aikaisesta taimikonhoidosta . Mahdollisen ennekkoraivauksen jälkeen todetaan , onko puusto riittävän kookasta ja hakkuukertymä tarpeeksi iso. Nämä kaksi viimeksi mainittua asiaa ovat erityisen tärkeitä työtehon ja toiminnan kannattavuuden kannalta.

    Metsään on siis tarjolla riittävästi rautaa jo nytkin . Tarvitaan vain himpun verran enemmän järkeä niiden käytön ohjailuun ja kohteiden kunnostamiseen.

  • jees h-valta

    Antaako lisääntynyt työ lisäarvoa? Ainakaan ajankäytöllisesti ei ehkä aivan kauheasti anna lisukkeita. Kukaan ei myöskään maksa turhasta ”nuolemisesta”. Käsitän asiallisen perkauksen ja se aiheuttaa myös metsänkasvulle extraa mutta on aivan turha vaatia puhdasta pohjaa kun koneelta näkee kyllä lievällä peitteelläkin. Olen aina luonnollisen luonnon puolesta ja siihen kuuluu puskia riistan suojaksi ja siitä olen myös paljon päässyt nauttimaan omissa metsissäni. Nytkin tuolla aiemmin kertomani ukkometson kohtaaminen. Tuntuu kovasti viihtyvän mäntyisillä suosaroilla haapataimikon vieressä. Siellä männikön alla on sopivasti kuusi-ja koivualikasvosta. Ja joskus kun ylispuusto poistetaan niistä tehdään suoraan uusi metsä alalle.

    Kaataja

    Jees tykkää luonnollisesta, mitenköhän se on noiden naisten kanssa, onko siinäkin luonnollinen ja pusikoitunut parempi, kuin puhdas ja siistitty? 😉

    jees h-valta

    Kaataja yrittää keskittyä vain omiin kaatoihinsa.

    Kaataja

    Kyllä vain.

    Edellis viikonloppua tuli kaadettua kymmenkunta haapaa rasiin.
    Viikon aikana ei lehdet olleet muuttaneet ollenkaan väriä.

    Olisivat olleet hyviä puita hirsihommiin (ei lahoa), mutta taidan takoa markkinarakoa ja tehdä niistä klapeja! 🙂

    Parempaa käyttöä kun niille en keksi. Parhaan hinnan saanee polttopuuna?

    jees h-valta

    Palaan vielä hieman tuohon itse raivauksen filosofiaan. Eli tämä samainen iso yritys jolle suorittavakin koneineen puuhastelee oli aivan ensimmäisiä julkaisemaan valtakunnallisessa lehdessään ohjeita säästävästä, riistan huomioivasta raivauksesta. Ehkä sitten ei ole mennyt suorittavalle tasolle tuo juttu mutta siinä kyllä annettiin varsin seikkaperäiset ohjeet alikasvoksen säästöstä. VAIN isojen puiden ympäriltä kehotettiin raivaamaan ja jos ajouralta puustoon päin näköaukkoja saisi. Kaikki tarpeeton raivaus kehotettiin ohittamaan turhana ja luonnolle vahingollisena. On ohjeistettu heidän omille metsureilleenkin. Tästä on aikaa jo useampi vuosi, vähintään 3-4 vuotta.

    Kuitupuunkasvattaja

    Palaan vielä keskusteluun vuorotyöstä ja tehokkuudesta.

    Ajoittain tulee keskusteltua mm. puutuoteteollisuuden tuotannon asiantuntijoiden kanssa ja monella laitoksella on tunnustettu tosiasia, että yövuorossa ihmistyö ei tuota niin hyvin kuin päivällä. Jostain syystä ne haaverit ja laiterikot jne sattuvat monesti yövuoron aikana. Uskoisin, että myös puunkorjuussa on samaa ongelmaa. Lisäksi yöaikaan huoltopalveluiden saatavuus on aina rajoitetumpaa.

    Työaikajärjestelyt eivät myöskään aina tue parhaalla tavalla yövuoron tekemistä. Iso osa työntekijöistä kokee, että yövuoro on raskasta, mutta siitä ei haluta luopua, koska se kuitenkin on tuottoisaa. Porukkaan sattuu kuitenkin aina jokunen yökyöpeli, jolle yövuoro sopii jopa paremmin kuin päivätyö. Nämä kaverit eivät sitten saa tehdä jatkuvaa yövuoroa, vaikka he toivoisivatkin sitä. Yövuoro ei ole näillekään tekijöille välttämättä se koko työuran toive, vaan yöhomma saattaa sopia vaikka muutamaksi vuodeksi tyyliin: Parempi olla yövuorossa töissä kuin pahanteossa kylillä.

    jees h-valta

    Ja palaan vielä otsikon aiheeseenkin. Kari Jordan M-G kyllä oli aivan selkeästi tämän päivän lehdessä sitä mieltä että konekantaa ja kuljetuskalustoa tarvitaan lisää uusinvestointien tavarahuoltoon.
    Että aika kummalta tuntuu jos koneurakoitsijat hairaavat alan kehitystä hanttiin. Eikös se leipäkin heilläkin sentään levenisi?

    Pete

    On päivän selvää, että leimikon ominaisuuksien parantaminen lisää tehokkuutta. Tästä ei pitäisi syntyä edes väittelyä, mutta näköjään syntyy.

    Ainakin omilla harvennuksillani toivon, että kuski on virkeässä kunnossa ja että valaistus olosuhteet ovat ainakin osan aikaa kohtuulliset. Minulle sopii hyvin, että kone liikkuu maksimissaan kahdessa vuorossa. Metsäkoneet ylipäätään näyttävät toimivan kovalla käyttöasteella ainakin jos vertaa maanrakennukseen.

    Koneita ja kuljettajia varmasti tarvitaan tulevaisuudessa lisää, mutta kuten missä tahansa muussa urakoinnissa tai teollisessa prosessissa jatkuva tehostaminen on tosiasia. Koneita tarvitaan siis lisää, mutta niiden tulee myös tuottaa entistä enemmän samassa ajassa. Vaikka tekniikka varmasti kehittyy, niin työmaan ominaisuuksilla on oma kiistaton vaikutuksensa tehokkuuteen. Minulle sopii hyvin, että kone tekee vähemmän tuottavaa työtä risukossa kunhan se sitten näkyy kantahinnassa. Olen varma, että tulevaisuudessa tulee näkymään.

    suorittava porras

    Koneyrittäjät tuskin panevat hanttiin järkevälle kehitykselle . Kalustoa uusitaan tai lisätään muutamasta karvaasta opetuksesta viisastuneena tarkasti harkiten . Varsin monella on jo nytkin nurkissaan runsaasti rautaa toimettomana .
    Palautan mieleen , että nykyresurssein pystytään korjaamaan puuta yli 6 miljoonaa kuutiota kuukaudessa , jos olosuhteet ovat kunnossa . Tämä kuusi miljonaa on korjattu vielä talvisaikaan maaliskuussa . Kesäkuukausina korjataan keskimäärin alle 4 miljoonaa kuutiota kuukaudessa.

    Valoisammalle ajalle kaivattaisiin lisää työmahdollisuuksia . Työvoimaakin olisi paremmin tarjolla , jos täystyöllisyys olisi taattu . Puolen vuoden pätkä ilman toisen puolikkaan korvaavaa työtä ei varmasti kiinnosta ketään. Matala palkataso ja epävakaat työolot ovat hillinneet monien haluja hakeutua metsäisiin askareisiin. Huonosti kannattavilta yrityksiltä puuttuu kilpailukyky työmarkkinoilla .Jos kannattavuutta ei pystytä parantamaan , ei investointeja eikä rekrytointeja pysty yksinkertaisesti tekemään.

    Kuljettajien koulutustarve on ilmeinen . Lähivuosina jää eläkkeelle merkittävä osa tämän päivän puurtajista . Jo nyt alalla työskentelee eläkeläisiä , kun uutta verta puikkoihin ei ole saatavissa . Siis niitä , jotka jaksavat istua autossa tai työkoneessa 10-12 tuntia vuorokaudessa . Hiljakkoin oli paikallislehdessä artikkeli 75-vuotiaasta
    autoyrittäjästä , joka edelleen ajeli pöllejä kuin nuoremmat ikään. Hänen kohdallaan jatkuvuus yrityksen suhteen on kuitenkin turvattu . Monilla tilanne ei ole yhtä hyvä .

    jees h-valta

    Olen vahvasti taas sitä mieltä että kun taas joskus vauhtiin kunnolla tästä taantumasta päästään on koneurakoijaa rivissä odottelemassa urak.neuvotteluun. Kaikki kohteet tehdään ja kun tarpeeksi lämpeää niin yöt ja viikonloputkin. Mutta kieltämättä se aika on vielä vuosien päässä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 92)