Rane kyseli työajan lyhenämisestä /korvauksesta. Tämä on yleinen työntekijöiden ja työnantajien välisessä ja sopimassa työehtosopimusessa oleva palkan osa , jolla työaikaa lyhennetän ja jolta ajalta maksetaan korvaus .(esim yleisesti 40 tunnin säännöllistä viikkotyöaikaa on pudotettu alasta riippuen 38-36 tuntiin) Tämä käytäntö on peräisin 1970 luvulta . Historia ja miksi tähän käytäntöön päädyttiin löytyy Googlesta.

Kun tullaan historiassa 90-luvun alkuun , metsäkoneyrittäjien ja teollisuuden välinen yhteinen taksasopimusmenettely lopetettiin kilpailuläinsäädäntöön vedoten. Tämän jälkeen jokaisen yrittäjän oli neuvoteltava yksin sopimuksensa urakanantajan kanssa . Tämän seurauksen yleinen hintataso korjuussa romahti 30 % kertaheitolla ja kurjuus alkoi. Myös välittömästi menettelytavan mutoksen jälkeen alkanut lama pahensi tilannetta. Yksittäisen yrittäjän asema sopimusneuvotteluissa on osoittautunut kehnoksi.

Tässä edellä on lueteltu koko joukko muita sytä , jotka nakertavat yritysten taloutta . Näihin ei yrittäjien ja kuljettajien välinen keskustelu auta pätkääkään . Voimakkaat kausivaihtelut korjuussa ,ja metsänhoidon tason laskusta johtuvat heikentyneet työollosuhteet ovat yrittäjien ja kuljettajien vaikutusvallan ulkopuolella. Näihin tekijöihin vaikuttamalla voidaan kuitenkin välttää satojen koneiden ja tuhannen henkilön lisärekrytoinnit . Jokainen voi tahollaan miettiä , mistä nämä resurssien lisäykset lopulta maksetaan. Ennestään kannattamattoman toiminnan tilanne ei parane resursseja lisäämällä , vaan toimintaympäristöä ja olosuhteita parantamalla.

Muitakin keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi lisähakkuiden osalta on esitetty . Lisätään kesähakkuiden osuutta 15 % ja parannetaan työn tuottavuutta 10 % . Näillä keinoin olisi korjattavissa nykyisillä resursseilla 8 milj kuutiota puuta tämän hetkistä tasoa enemmän.

On esitetty , että esim kaikkia suokohteita ei harvennettaisi ollenkaan ja puut korjattaisi suoraan avohakkuina. Tämä olisi monessa tapauksessa mahdollista tehdä myös kesällä , toisin kun harvennus. Samaa kaavaa voisi noudattaa maastoltaan hankalien palstojen kohdalla .Näillä tuntituotokset ja saanto jäävät harvennettaessa kohtuuttoman alas ja lisäksi puusto ja maastovaurioita syntyy enemmän. Näille kohteille siis tavoitteeksi yksi korjuukerta. Ruotsissa oli saavutettu hyviä tuloksia kasvattamalla kuusikkoa ilman harvennusta. Puuston alkukasvatuksesta oli tässä tapauksessa huolehdittu korostetun hyvin.

Työn tuottavuus paranee edellä mainitun lisäksi , kun huolehditaan siitä , että leimikon korjuuolosuhteet ovat kunnossa . Parhaaseen tulokseen päästään , kun tämä tehdään vähintään kolme vuotta ennen hakkuuta .
Samalla tarkistetaan mittauksin , että puusto on riittävän järeää korjattavaksi . Jos ei ole , siirretään hakkuita tuonnemmas .
Artikkelissa , josta poimin joitakin asioita keskustelun pohjaksi . kehotettiin pitämään hyvää huolta taimikoista .Se on kaiken kannattavan toiminnan perusta niin metsänomistajalle , kun hänen metsissään myöhemmin työtään tekeville.