Keskustelut Luonto Metsien kätkemää

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 30)
  • Metsien kätkemää

    Retkeiltiin yhden ostopalstan lähitienoolla. Onhan sitä tähän ikään kaikenlaista metsien kätköistä jo löytänyt, mutta ei vielä kokonaista lomakylää. Kymmenkunta mökkiä ja muuta rakennusta löytyi sankan kuusikon sisästä. Alue oli rakennusten tyylistä päätellen peräisin ehkä 80-luvulta, mutta ainakaan tällä vuosituhannella niitä ei ollut juurikaan käytetty, ja luonto oli vallannut koko paikan takaisin itselleen. Minkälaisia vastaavia löydöksiä muilla paltalaisilla on?

  • Jätkä

    Me menimme kerran perämettälle, eli MH:n melkoisen laajan alueen takaosassa oleville kuvioille. Jalkaisin tallustelimme muutaman kilometrin – paikallinen Metsäteknikko ( nykyinen MTI-titteli) – oli oppaana ja luki karttaa. Kuviot oli etukäteen määrätty käsittelyyn ns. talouskirjassa vrt Metsäsuunnitelma nykymallina.

    Oli keskikesän aika ja yht` äkkiä olimme harmaista kelohirsistä rakennetun asumuksen pihapiirissä.

    Kämppä oli melko mittava, ehkä jotain 6 x 15 metriä, savu nousi piipusta ja pihassa oli lapsia ja varttuneempi naishenkilö.

    Pihassa oli myös ulkorakennus, karjaa ja ihan jämerä sauna sekä kaivo ja maakellari.

    Pysähdyimme katsomaan pariksi minuutiksi – kukaan ei sanonut sanaakaan. Jatkoimme matkaa….

    Ikinä ei minulle selvinnyt, mikä porukka asui MH:n metsän keskellä ja miksi.

    Visakallo

    Toisaalta tämä korona-aika on tuonut myös elämää takaisin maaseudulle. Vuosia, jopa vuosikymmeniä  tyhjillään olleita taloja ja mökkejä on nyt otettu asuinkäyttöön, eikä ne kaikki suinkaan ole valtionteiden ja sähkölinjojenkaan varsilla. Moni heinettynyt ja pusikoitunut tie on nyt taas hyvässä ajokunnossa.

    kmo

    Mustikkametsässä sattui kohdalle parikymmentä poteroa, olisko olleet varusmiesten tekosia. Eipä kyllä hajuakaan oliko valtion vaiko yksityisen mailla. Hyvin kasvoi jo mustikat mättäillä poteroiden vieressä.

    Jätkä

    Aikoinaan, kun palvelin Suomen ”raskaassa”, kaivelimme harjoitusalueellä poteroita ja upotimme telttoja maanpinnan alapuolelle. Joka kerta kylläkin poterot täytettiin ennenkuin paikalta poistuttiin.

    Niinisalon kankailla oli kylläkin vanhoja poteroita, joita ei ollut täytetty ja niissä  Zili näytti maastokelpoisuutensa. Tampellan 105 millinen  kyllä pomppi aikalailla auton jäljissä, mutta hyvät oli jouset siinäkin. Zilin lavalla ei metrin halkaisijaltaan oleva potero tuntunut lainkaan.

    Jovain

    Ajat muuttuvat, nyt maalla asuminen nähdään myönteisenä. Sitä korona on edistänyt ja hyvät tie ja viestintäyhteydet ovat auttaneet. Ettei vaan maaseutu nähdä pitkän taantuman jälkeen ylellisyytenä.

    Vuosikymmeniä mentiin päinvastaiseen suuntaan. Olkoon vaikka, elettiin uudisrakentamisen toista vaihetta. Vanhusten ja suurien ikäluokkien luopumisen vaihetta. Muutettiin asutuskeskuksiin asumisen työn ja elämisen mahdollisuuksien perässä.

    Muuttoliikettä seuraa aina ostajan markkinat, niin tässäkin. Maa ja metsäomaisuus on vaihtanut omistajaa, kartanoineen päivineen ja usein hyvinkin kohtuulliseen hintaan.

    Niinköhän paluumuutto uudessa tilanteessa käynnistyy (on sitä tehnyt) ja jatkuu pikkuhiljaa ja onhan se asumisen kannalta melkein parasta mitä olla voi. On siellä metsien kätköissä vielä paljon vanhaa (uutta), on kuitenkin toinen asia, onko sillä vanhalla enää mitään arvoa, mutta saahan maaseutu uuden hintalapun ja se on  positiivinen asia.

    Nimetön

    Monenlaisia tapahtumia metsät kätkee, minunki metsäpalstalla on sattunut kaksi ihmisen kuolemaa lähihistoriassa. Toisesta tapauksessta minäki poikasena vielä näin puisen lahoavan ristin, harmin paikka etten enään nykyään osaa tarkkaa paikkaa sanoa.  Toinen tapaus oli todella ikävä tapaus kun ohikulkija ois voinut nuoren ihmishengen pelastaa kun ois ymmärtänyt tilanteen vakavuuden.

    Rane

    Kuulin kerran Kuhmosta tarinan jossa eläköitynyt yrittäjä oli ostanut ison metsätilan.Sieltä oli sitten löytynyt asuttu talo/mökki jossa asui hiukan yksinkertainen mieshenkilö.Sinne ei ollut ilmeisesti varsinaista tietä.Yrittäjä oli tarjonnut että mökkiläinen olisi ostanut siitä tontin mutta asukas ei ollut suostunut,ei ollut pitänyt sitä tarpeellisena.Lisäongelma oli kuulema syntynyt kun ympäristöviranomaiset olivat ryhtyneet vaatimaan että tämän tilan ostaneen miehen olisi pitänyt siivota mökkiläisen vuosien varrella synnyttämä iso roskatunkio.Sitä en tiedä mihin ratkaisuun pääsivät.

    Visakallo

    Oma lukunsa ovat mäkituvat. Niihin ei yleensä kuulunut juurikaan peltomaata, toisin kuin torppiin. Yleensä puuttui myös tie. Joitakin tällaisia asuinpaikkoja on ollut nykyisillä maillani. Asuinrakennus on ollut multapenkin päällä, sen takia kivijalkoja ei maastosta ole. Kaivon jäänteet saattaa kuitenkin vielä löytyä. Samoin joitakin pihakasveja ja villiohra on sinnitellyt paikalla toistasataa vuotta.

    Tilley

    Vanhat kaivot metsissä vanhoilla talonpaikoilla ovat kyllä melkoinen turvallisuusriski. Kestää varmasti kymmeniä ellei satoja vuosia täyttyä itsestään kokonaan, mutta kaivon puiset ylärakenteet lahoavat ja kasvillisuus peittää ammottavan aukon paljon tätä nopeammin, jolloin syntyy ansa.

    Timppa

    Tuollaiset kuopat saattavat olla yli 100-vuotiaita ja siis Muinasismuistolain suojelemia.  Yhteismetsän maalta jyrkän mäen rinteestä löysi valpas metsäsuunnitelman tekijä kuopan.   Oli hienot näkymät Päijänteelle.  Päätelmä oli, että kysessä oli käpykaartilaisen korsu.  Vettä ei ollut lähellä, mutta olipahan kaverilla aikaa hakea vähän kauempaa.  Muistelin joskus aiemmin kuulleenikin juttua jostakin paikallisesta käpykaartilaisesta.

    Nauhotin alueen niin, etteivät metsäkoneet myllänneet kuoppaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 30)