Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 981 - 990 (kaikkiaan 8,468)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • suorittava porras suorittava porras

    Käykö GLA metsässä lainkaan?Ainakin alue on suppea ,kun väität ,että lahopuuta ei ole metsissä riittävästi ja lehtipuita on liian vähän.

    Kun kulkee Keski-Suomen metsissä ja taimikoissa , voi nähdä havupuutaimikoita ,jotka ovat muuttuneet lehtipuuvaltaisiksi ja varttuneempia metsiä ,joista löytyy lahopuuta monta vuosikertaa. Viime talvi tuotti lahopuuaihioita paikoin jopa kokonaisen vuosisadan tarpeiksi.

    Lahopuita lisääviä erillistoimia ei tarvita . Lehtipuutakin kertyy metsiin liiaksi asti . Harvassa tapauksessa jäädään alle 10%:n minimimäärään. Lähtötilannne taimikonhoidoissa on monesti 90% lehtipuuta ja 10% istutettua havupuuta .  Lehtipuusta on siis runsaudenpula. Oikea toimenpide onkin ottaa liiat pois. Hirvet eivät ehdi kaikkea syömään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kasvaahan se suojelumetsäkin yleensä jonkin verran, mutta talousmetsä on parempi hiilinielu. Myös eucasellua valmistava tehdas tuottaa energiaa sivutuotteena ja vesiensuojelunormit ovat nykyisin tiukat.

    Suojelumetsällä on eri tehtävä, monimuotoisuuden ylläpito. Isoja suojelualueita tarvittaisiin lisää. Metsätuhoriskit ovat hallittavissa mutta siihen tarvitaan seurantaa, erityisesti juuri Puukin mainitsemissa ennallistamishankkeissa jos kuolevaa puuta tulee kerralla paljon tai laaja tuulituho.

    MTK:ssa mietitään uutistietojen mukaan hiilinielun markkinoita. Jos ihan aikuisten oikeasti metsänomistajille aletaan maksaa hiilen sidonnasta niin heidän taloutensa on turvattu ilman hakkuitakin. Tämä ratkaisee hiilinielun pienenemisen ongelman (hakkuita tehdään vähemmän) ja voi tulla kansantaloudelle jopa halvemmaksi kuin etsiä päästövähennyksiä muualta noin aluksi. Kohteet pitäisi valita huolella ettei museoinnilla aiheuteta sitten muita ongelmia eli puuston kasvun hiipumista ja metsätuhoja. Lähtisin varovasti liikkeelle eli: maksettaisiin vain metsityshankkeita.

    suorittava porras suorittava porras

    Miten se luonto vielä muutama vuosikymmen sitten pärjäsi ilman ensimmäistäkään suojelualuetta ???

    jees h-valta

    Sitä kyllä sopii kysyä enkä käsitä mihin suojelua metsässä tarvitaan. Eihän ainakaan metsä sitä tarvitse vaan ilmeisesti metsäturismi joka haluaa vahdata ”kirveen koskematonta” metsää. Kalliita museoita kuten ne kaikki yleensäkin ovat. Jopa pääkaupungin kovimmat ”kestomagneetit” tekevät sitä enemmän tappiota mitä enemmän käy porukkaa. Mikä onkaan pöljyyden päälle pöljyyttä- idean järki? Ihmisen muisti ja sen jättämä jälki maailmankaikkeudessa ei museoinnista ja sen näkemisestä tule hullua hurskaammaksi. Kaikki ne kuitenkin ovat selkeästi katoavia turhakkeita jokaisessa kriisitilassa. Katse tulevaisuuteen ja metsä metsänä ja käyttö tarpeen mukaisena. Siinä aivan oiva ja soiva resepti tulevalle hallinnolle. Lakataan haaskaamasta pieniä varojamme turhakkeisiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oletko jeesi kuullut kuudennesta sukupuuttoaallosta? Jos ekologinen kestävyys romahtaa, ei myöskään taloudellisella ja sosiaalisella puolella ole kestävää pohjaa. Tästä olen samaa mieltä mm. ympäristöpolitiikan tutkijoiden kanssa. En kuitenkaan menisi niin pitkälle että vaatisin hakkuita luvanvaraisiksi kuten he.

    nuori isäntä

    A. Jalkanen. Niin minäkin lähtisin siitä metsityksestä liikkeelle. Tunnistettaisiiin alueet ja tehtäisiin arvio laskelma paljonko alaa on ja paljonko siltä on metsitettävissä. Siitä sitten jonkinlainnen nielun vaikutusarvio. Tuolla toisessa ketjussa listasin keinovalikoimaa, siitä toinen suosikini on määräaikainen lannoitustuki. Se voi toki olla vaikka Kemeren sisällä. Vaikutus alkaa nopeasti levityksen jälkeen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pienistäkin puroista saadaan aikaan virtaa…

    jees h-valta

    Jos on ollut viisi sukupuuttoaaltoa jo ennen kuudetta taitaa olla aivan normaalia luonnon kiertokulkua jossa lajit ja niiden ominaisuudet ovat koetuksella aivan luonnollisista syistä. Varmasti tulee sitten seitsemäs ja ties kuinkakin mones aalto ja silti luontoa ja metsää moninaisine piirteineen riittää. Tuntuu että suomeen ainakin on vain lisää vieraslajeja tunkemassa joten taitaa olla vain lahtaus joka lisääntyy. Luonnollista tahi luonnotonta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Seppo Vuokko kirjoittaa pamfletissaan, että ei harvinaisten lajien ahdinko ole niin huolestuttavaa kuin yleisten lajien ahdinko olisi. Esimerkiksi hömötiainen, huolestuttavaa vai ei?

    Tolopainen Tolopainen

    Sehän on ihmisen melko turha lähteä miettimään luonnon kiertokulkua, kun siellä miljoona vuotta on lyhyt aika. Ilman lajien tuhoja, pallolla ei olisi ihmisiä lainkaan. Jos  hirmuliskot eivät olisi tuhoutuneet, ne olisivat vallitseva laji vieläkin, ihmisillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia niitä vastaan.

Esillä 10 vastausta, 981 - 990 (kaikkiaan 8,468)