› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 6,904)
1 2 3 … 8 9 10 … 689 690 691

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 19.12.2018, 14:30

    Joopajoo.  Happihan häviää saman tien tuuliin kun sitä alkaa kertyä metsän kasvaessa. Siellähän on hyvä tuuletus käytössä.

    2/3 -osaa hiilestä onkin metissä maaperässä ja 1/3 -osa puustossa ym. kasvillisuudessa.

    Tolopainen 19.12.2018, 14:43

    Meillä jatkuvasti asiantuntijat antavat epäluotettavia lausuntoja millon mistäkin. Sotessa tuo on nähty, samoin koulutuspolitiikassa proffat puhuvat omien työpaikkojensa puolesta. Nyt Afrikkaa pitäisi meidän alkaa vielä metsittää, metsittäkööt ne jotka sieltä ovat puut hakanneet. Kun ympärillä on valtava ylikansoitus, puut tietenkin hakataan polttopuuksi, jos jotain saadaan kasvamaan. Onhan sinne viety kokoonpanotehtaitakin, kaikki varastetaan eikä toiminnasta tule mitään. Aseita sinne pitää viedä.

    MJO 19.12.2018, 15:06

    Afrikkaa on avustettu ainakin 60v, eikä mitään tuloksia ole tullut, 

    Siiirtomaa aikana varmasti ryöstettiin enemmän, mitä on koskaan avustettu. Muutenkin avustuksen ovat usein menneet ihan vääriin tarkoituksiin ja jopa vääriin taskuihin.

    MJO 19.12.2018, 15:10

    luonto ei pysty poistamaan mitään ainetta kierrosta maapallolla kaikki aineet ovat häviämättömiä vain molekyylirakenne muuttuu ja aineiden paikka.

    Mitäs ydinreaktiossa tapahtuu?

    Puuki 19.12.2018, 16:28

    Raporttien mukaan juuri lähivuosikymmenten hiilen poistolla olisi ratkaiseva merkitys.

    Sehän onnistuu hyvin nopeakin hiilen keräminen metsänkasvuun, kun metsitetään joutoalueet (ex-turvesuot, muut peltoheitot ja metsäaukeat) sopivilla puulajeilla .

    Esim. ra-koivu kasvaa myös turvemaalla sopivan lannoituksen avulla. Rehevillä ohutturpeisilla muutenkin.  Mänty sopii toisille maille paremmin.  Hiilensidontakorvaus tietysti kuuluu asiaan ; sen avulla  suojataan taimien kasvatus alkuvaiheessa tuholaisilta ja kustannetaan muut ylimääräiset menot mm. istutuksessa ja miksei koivun havupuita heikompi kantohintakin.

    Mulla on esim. istutettuja  ra- koivuja entisellä pellolla.  14 vuodessa puut on kasvaneet n. 35-40 k-m³  /ha  vaikka ne ei E-Suomen kasvupaikoilla olekaan .  CO2:a puut on sitoneet jo tähän mennessä n. 50 t.   Ei tarvi odotella sitä 70-80 vuotta  hiilinielun syntymistä,  mistä  joskus kerrotaan somessa ja lehdissä, kun on puhe hiilen vähenemästä avonaisilla aloilla.

    Jalostetut männyt kasvaa myös nopeasti jo taimivaiheessa.

     

    Tolopainen 19.12.2018, 16:36

    Jos suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja tasolla, joka maailmanlaajuisesti edellyttäisi kolmen pallon luonnonvarat, kyllä halvin ratkaisu on lähteä vähentämään kulutusta ja sen pitää alkaa tupo pöydässä. Palkkoja reilusti alas, niin turha kulutus loppuu, palataan vaikka 70-luvun elintasoon. Hiilipäästöt saadaan kyllä nopeasti alennettua jos halutaan. Raahen terästehdas alas ja Nesteen Porvoon jalostamo, niin lähtee puolet pois. Kumpaakaan laitosta ei Suomessa tarvita, tekevät tuotteita pääasiassa vientiin täysin tuontiraaka-aineiden varassa.

    MaalaisSeppo 19.12.2018, 19:15

    Taitaa Tolopaisella olla ominaispäästöjen merkitys hakusessa. Jos Suomen teräs- ja öljynjalostus lopetetaan, niin vastaavat tuotteet tuotetaan muualla suuremman ominaspäästön laitoksissa.

    Tolopainen 19.12.2018, 19:52

    Tai pienemmän. Nyt päästöjä tarkastellaan maakohtaisesti. Jos täällä on päästöt suuremmat kuin Ruotsissa jotain on tehty väärin. Se kuuluu tutkijoiden selvittää, eikä lähteä Afrikkaan metsää istuttamaan.

    antinpoika 19.12.2018, 20:12

    Kyllähän se joutomaiden metsittäminen hyvä asia on, siitä ei kuitenkaan aivan lähitulevaisuuteen apua ole koska hiilen sidontaa tapahtuu vasta 20-vuotiaana. Sitä ennen toimii paremminkin hiilen päästönä.

    Kurki 19.12.2018, 20:26

    Harvemminpa aukkohakkuu jää ilman kasvipeitettä pitemmäksi aikaa. On istutustaimia, heinää, vattua, puolukkaa, mustikkaa, juolukkaa, sammalta, jotka lähtevät kovaan kasvuun valon saattelemina. Miinuspuolena on tietenkin oksat, mutta nekin painuvat sammalen sisään ja osa niidenkin hiilestä jää maahan. Sanoisin, että auko sitoo hiiltä enemmän kuin päästää tai erot suuntaan tai toiseen eivät ole merkittäviä.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 6,904)
1 2 3 … 8 9 10 … 689 690 691