› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,451 - 8,460 (kaikkiaan 8,461)
1 2 3 … 845 846 847

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • PenttiAKHakkinen 27.4.2025, 14:26

    aSanta heittäytyy filosofiseksi. Jospa nyt kuitenkin rauhottuisit sen verran, että integroisit tuon hajoamiskaavan 0>ääretön. Tai laittaisit exel taulukkoon  alekkain vaikkapa 50 riviä ja joka riville hajoamiskaavan arvon nollasta viiteenkymmeneen. Yhdellä sarakkeella siirrettynä. Niin varmasti tulisi hyvä arvio metaanin pitkäaikaisvaikutukselle. Ekv kerroin 160.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.4.2025, 15:39

    Tee sie se laskelma Pentti kun osaat ja laita johonkin näkyviin. Metsälehden kuviin vaikka, ois hieno lisä sinne.

    Kurki Kurki 27.4.2025, 15:57

    ”Hyvää on ettei metaani kumuloidu ilmakehässä.”

    aSanta ;””Vakiopäästönä tuo ei pidä paikkaansa – kumuloituvuus tarkoittaa kasautumista ja kertymistä eli vähitellen sen osuus kasvaa ajan funktiona,””

    Scientist tarkoittanee päästön alun kumuloitumisen jälkeen metaani ei kumuloidu ja on siinä oikeassa.

    Wikipedia-linkit aSantalta eivät ole vakiopäästö ja todiste siitä, että päästöt kumuloituvat, vaan  metaanipäästöt lisääntyvät nykyään joka vuosi.

    Ompa kummallista jankkausta. aSanta puhuu metaanipäästöjen alkamisen jälkeisesta kumumuloitumisesta ja muut sen 50 vuoden jälkeisistä metaanipäästöstä, jotka eivät tietenkään enää kumuloidu ja lisää metaanivarastoa. Vakiopäästöinen metaani alkaa hajota 50 vuoden päästä sitä mukaan kun uutta metaania tulee lisää.

    Mitään syytä edes puhua nykyään metaanin kumuloitumisesta kuin teoreettisena kysymyksenä, sillä sen päästön alkamisen jälkeinen kumuloitumisen aika 50 vuotta lienee jo niin kaukana takana päin ettei sitä kukaan tiedä. Esimerkkinä Suomen nautojen vuotuiset vakio metaanipäästöt. Ne päästöt eivät enää kumuloidu.

    Ja Häkkinen on siinä oikeassa ettei Suomen metaanipäästöjä tulisi ynnätä yhteen CO2-päästöjen kanssa, sillä CO2-päästöt kumuloituvat, mutta metaanipäästöt eivät.

    PenttiAKHakkinen 27.4.2025, 17:32

    Annelilta hyvä ehdotus laittaa laskelma lukijoiden kuviin. Tein excel illä 30 vuoden taulukon ja tulin siihen tulokseen, että ei onnistu kuvissa. Näytti myös, että tulee pieni virhe vuosiportaasta verrattuna integraaliin. Piti tulla 12 mutta tuli 12,5. Toisaalta huomasin, että sama tulos tulee summaamalla hajoamiskaavan vuosittaiset termit. Excelissä siis kahdella rivillä voi laskea metaanin pitkäaikaisvaikutuksen. Ensimmäiselle riville vuodet ja toiselle riville kaava siten, että vuodet otetaan yläriviltä. Täyttö ja summa perään niin se on siinä. 45 minuuttia meni tuon kanssa pulatessa. Mutta opettavaista se oli. Minä kun mieluummin lasken asiat integraalilla.

    aSanta 27.4.2025, 18:59

    Häkkisen metaanin hajoamiskaavasta x=e^(-kt) ei löydy sijaa mainitulle ekv-arvolle 160. Tein numeronmurskausta taulukkolaskelmana ja sain mielenkiintoisen kellokäyrän 300 ktn:n vuotuissyötteellä. Yhtälön mukaan kumuloivuus näkyy ensimmäiset 15 vuotta kääntyen taantumaksi ja palaten lopulta lähtöarvoon. Kuvaajassa ilmenee merkillistä temporaalista riippuvuutta eli kuinka se sovitetaan nykyiseen päästötilanteeseen, kun lähtötila ei ole 0-päästö? Kuinka relevantti yhtälö on kuvaamaan todellisuutta onkin pohdinnan paikka. Laskelmassani voi olla systemaattista syötevirhettä, mutta tulokset ovat toki mielenkiintoiset! Häkkinen ilmeisesti liittää oman kuvaajansa lehden kuvakollaasiin vertailupohjaksi.

    Zepula 27.4.2025, 19:23

    Hiilinielu, joo..?

    Keskustelu laskentatyyleistä, exceleista, derivaateista ja pilkun viilauksista aina 0,7 suhteisiin on toki lennokasta…

    Mutta ainakin oma metsäni kuitenkin kiittää joka kerta

    – raivaussahurityöstä entistä pidemmin oksavälien vuosikasvuin kun kilpailu ravinteista väheni ja eipäs enää hirvikään yllä syömään ja

    – talvisen harvennushakkuun sekä välittömän jäisiltä urilta heitetyn tuhkauksen jälkeen paksummin vuosilustoin ja tuuheammin ja vihreämmin neulasin saadessaan lisää valoa ja ravinteiden kiertoa.

    Uskoisin myös, että päästöt siinä aidosti myös vähenee ja kasvun takia myös sitä tärkeää hiilinielua syntyy.

    Siksi, en ymmärrä hakkuurajoitus vaatimusta, sillä metsää pitää hakata aina kun on sen aika. Mieluusti ei kuitenkaan poliittisella pakolla esim. ennen kuin jokin rajoite saatetaan voimaan vaan metsän vaatimaan aikaan!

    PenttiAKHakkinen 27.4.2025, 20:48

    aSanta kyselee joitain hajoamiskuvaajia. Kyseessä on puhdas vähenevän eksponenttifunktion kuvaaja.

    Mitä tulee minun käyttämääni ekv kertoimeen 160 niin sen olen arvioinut ihan suoraan IPCC n raporteista. Siellä on jossain AR5 tai 6 selvityksissä ilmoitettu, että puhtaan metaanin ilmakehää lämmittävä vaikutus on 130 x co2 vaikutus. Lisäksi tulee sekundääri vaikutukset. Epävarmuutta näytti olevan, mutta kokonaisvaikutus on 130 … 200 x co2 vaikutus. Varovaisuusperiaatteella otin kertoimeksi 160. Jotain kerrointa minun on pakko käyttää, koska aikajaksoihin sidotut ekv kertoimet ovat mitä sattuu ja antavat poikkeuksetta väärän tuloksen. Nehän ovat kaiken lisäksi väärin laskettu. GWP* laskenta hiukan korjaisi tilannetta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.4.2025, 21:37

    metsää pitää hakata aina kun on sen aika

    Näin minäkin asian näen, talousmetsää tulisi hoitaa noin. Mistä siis saadaan puuttuvat hiilinielut? Yhden keinon keksin: siirretään metsäpinta-alaa hakkuiden ulkopuolelle. Suojelumetsät kasvavat edelleen ja niiden kasvu lasketaan mukaan metsien kokonaiskasvuun. Jäljelle jäävää talousmetsää hoidettaisiin normaaliin tapaan.

    Luke osaisi laskea kuinka paljon pinta-alaa ja millaista metsää tulisi suojella, jotta hakkuumahdollisuudet pienenisivät 10 milj. m3. Alueita kannattaisi perustaa Etelä-Suomeen, jossa on paremmin kasvavia metsiä ja josta puuttuu tiukan suojelun alueita. Keino ei ole haitaton, vaan heikentäisi tuloja ja työllisyyttä Etelä-Suomessa.

    PenttiAKHakkinen 27.4.2025, 22:24

    Annelilla on aikamoista haihattelua. Tuo 10 milj m3 tarkoittaisi vähintään 1 milj ha suojelua. Ja tulonmenetykset metsänomistajille n 300 milj eur/vuosi päälle. Ja jalostavan teollisuuden tulonmenetys lisäksi. Kenelläkähän täällä on tuohon varaa vaikka metsät pakkolunastettaisiin maapohjan hinnalla. Hakkuukiellollahan puuston arvon saisi määrättyä nollaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.4.2025, 22:47

    Pentin luvut ja samoin FGC:n laskelmat  näyttävät että puhutaan isoista asioista. Metsänomistajat eivät suostu ilman kunnon korvauksia ja verorahaa ei kannattaisi laittaa tähän kun puun käytön väheneminen maksaa yhteiskunnalle muutenkin paljon. Rahoitus olisi saatava yksityiseltä sektorilta.

Esillä 10 vastausta, 8,451 - 8,460 (kaikkiaan 8,461)
1 2 3 … 845 846 847