› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,431 - 8,440 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 843 844 845 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Scientist Scientist 27.4.2025, 10:30

    Metaanin khk kertoimesta on otettu huomioon sen hajoaminen. Sen vuoksi se on 60 20 vuoden aikajänteellä ja 26 sadan vuoden aikajänteellä. Samoin siinä on huomioitu hajoamistuotteiden lämmittävät vaikutukset. Hyvää on ettei metaani kumuloidu ilmakehässä.

    aSanta 27.4.2025, 10:37

    ”Kyllä satelliittihavainnointia kehittämällä olisi mahdollista saada vertailukelpoisia arvoja hiilinieluille ja EU voisi halutessaan siirtyä niihin ilmastopolitiikassaan.”

    Kyllä nykyisin poliittisin kriteerein tuo on mahdotonta, sillä noiden kyseisten satelliittisensorien resoluutio (4km*4km) ei yksinkertaisesti riitä niin yksityiskohtaiseen spatiaaliseen tarkkuuteen, mitä laskenta edellyttää.

    aSanta 27.4.2025, 10:44

    ”Hyvää on ettei metaani kumuloidu ilmakehässä.”

    Vakiopäästönä tuo ei pidä paikkaansa – kumuloituvuus tarkoittaa kasautumista ja kertymistä eli vähitellen sen osuus kasvaa ajan funktiona, kun sen ilmaantuminen suljettuun järjestelmään on suurempaa kuin sen häviäminen siitä!

    aSanta 27.4.2025, 11:01

    Häkkinen jaksaa väittää, ettei metaani kertyisi ilmakehään. Kun validiteettini ei riitä, ehkä TM:n artikkeli vakuuttaa:

    Empiiristen mittaushavaintojen kumoamiseen integraalifunktiot eivät valitettavasti riitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.4.2025, 11:09

    Metaanin päästöt ovat ilmeisesti kasvussa, eli globaalisti ei puhuta vakiopäästöstä? Joka tapauksessa mikä tahansa päästö maasta tai suosta ilmaan lämmittää nykyistä ilmastoa. Myös metaani, kun siitä jää ilmaan vähintään se hajoamistuote hiilidioksidi. Joka tapauksessa on aina hyvä kertoa, jos esitetyssä laskelmassa on kertoimissa nämä valmiiksi huomioitu. Kuten edellä tehtiin, kiitos siitä.

    Ilmeisesti nykyisen satelliittihavainnoinnin virhemarginaali on myös hyvin lavea samoin kuin metsämaan hiilen arvioinnin. Jossain keskustelussa oli huomautus, että satelliitti ei edes mittaa suoraan hiilidioksidia. Lisää aiheesta HS:n artikkelissa 21.3.2023; Nasan Brendan Byrne haastattelussa.

    Satelliitti ei erottele eri lähteistä tulevaa hiiltä eikä välttämättä eri kaasujakaan, vaan menetelmän kyky on rajallinen. EU-politiikkaan ehkä kuitenkin riittävä, jos todetaan että IPCC-laskenta ei sovellu. Eri EU-maissa on khk-raportointi hyvin eri tasoista.

    Metsien osalta EU-maiden puusto kyllä saataisiin laserkeilauksen ja maastoinventoinnin yhdistelmällä aika hyvin kuvattua. Voitaisiin vaikka päättää, että EU:n hiilinielutavoitteen seurannan osalta metsissä käytetään vain puuston maanpäällistä osaa. Muun maankäytön kuten peltoviljelyn ja kotieläinten päästöjen kuvausta ja ohjausta tämä ei ratkaise.

    PenttiAKHakkinen 27.4.2025, 11:24

    aSanta näkyy iskevän näytille entistä vakuuttavampia kaavioita. Kannattaisi ehkä lukea mitä noiden kaavioiden ”takaa” löytyy. Metaania näyttää tosiaan kertyvän koko ajan lisää. Mutta se lisäys ei tule iänaikaisista metaanipäästöistä kuten esim Intian lehmät. Jos oikein muistan niin 40% tuosta lisäyksestä tulee tropiikin soiden lisääntyneestä metaanin tuotosta. Taisi olla sadannan lisäys syynä. Tai soistuminen. Loppulisäys tulee ihmistoiminnasta mm riisin viljelyn lisäääntyminen, liuskeöljyn käyttöönotto ja kivihiilen, maaöljyn ja maakaasun lisääntynyt tuotanto. Pienempiä lisäyksen aiheuttajia ovat mm soiden ennallistaminen ja vanhojen lehtimetsien suojelun lisääntyminen. Lehtimetsät tuottavat jostain syystä metaania lahotessaan. Ja ilmaston lämpeneminen itsessään lisää metaanin päästöjä maaperästä (tundra).

    Vielä aSantalle helppo teoreettinen kysymys. Jos metaanin elinikä on n 12 vuotta niin miten se voisi kumuloitua ilmakehään? Varsinkin kun metaanin puoliintumisaika ilmakehässä on noin 8 vuotta.

    isaskar keturi 27.4.2025, 11:25

    Eikö metaaniongelma ole osin seurausta ilmaston lämpenemisestä ja ikiroudan sulamisesta sekä jäätiköiden sulamisesta, joissa maahan on paljon varastoituneena metaania. Riisinviljelyä on pyritty kehittämään kuivaviljelyn suuntaan metaanipäästöjen vähentämiseksi. Miten lie onnistuttu. Toisaalta voisi kuvitella että odotettavissa oleva merenpinnan nousu (jos nousee) vähentää metaanipäästöjä marskimailta ja Kaakkois-Aasian mangrovealueilta. Aika monta liikkuvaa osaa koko ilmastossa ja minkä tahansa yllättävä muutos voi sotkea kaikki mallit.

    PenttiAKHakkinen 27.4.2025, 11:33

    Annelilla on nerokas tapa vesittää näitä ilmastojuttuja.

    Metaanipäästö tosiaan lämmittää kokoajan ilmastoa. Mutta eikö meidän pitäisi olla huolissamme ilmastonmuutoksesta. Yleensä on vallalla sellainen käsitys, että ilmakehän lämpötilan lisääntyminen aiheuttaa ilmaston muutosta. Khk laskenta pyrkii asiaa esittämään tilastollisesti. Niissä laskelmissa on kuitenkin mukana sellaista metaania, joka ei enää lämmitä ilmakehää.

    MaalaisSeppo 27.4.2025, 11:37

    Metaanin eliniästä ilmakehässä on ristiriitaista tietoa. Tieteen kuvalehden mukaan sen puoliintumisaika on 12 v. Jotkut esittävät, että se häviää ilmakehästä 12 vuodessa. Ei voi pitää paikkaansa, jos puoliintumisaika on 12 v. Kolme aikavakion aikana menee pitoisuus jo lähes olemattomiin. 40 v olisi kai melko hyvä oletusarvo.

    aSanta 27.4.2025, 11:47

    ”Jossain keskustelussa oli huomautus, että satelliitti ei edes mittaa suoraan hiilidioksidia.”

    Satelliittisensorit ovat pääosin passiivisia eli ne tukeutuvat ulkoiseen säteilylähteeseen eli aurinkoon. Niiden havainnointi perustuu pääosin säteilyn eroavuuteen tietyllä aallonpituusalueella, jolla tutkitun kaasun tai komponentin eli tässä tapauksessa CO2-molekyylin heijastavuus on suuri. Vertaamalla satelliitin rekisteröimän suoran säteilyn intensiteettiä tutkimuskohteesta heijastuvaan kyseisen säteilykaistan intensiteettiin, voidaan määrittää tutkittavan aineen määrää kohteessa: kullakin kaasumolekyylillä on ominaisreflektanssi eli heijastavuus eri säteilyaallonpitoisuuksilla. Sopivilla sensoreilla kaukokartoitus on hyvinkin luotettavaa – resoluutiorajoituksin.

Esillä 10 vastausta, 8,431 - 8,440 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 843 844 845 … 855 856 857