› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,361 - 8,370 (kaikkiaan 8,372)
1 2 3 … 836 837 838

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • PenttiAKHakkinen 24.4.2025, 08:49

    Maaperähiilestä näyttää olevan puhe.

    Metsät vanhetessaan sitovat enemmän hiiltä maaperään. Tämän väitteen on pakko olla oikein. Väittäisin, että luonnonmetsässä maaperähiilen ja elävän puun suhde 40/60 ei päde. Tuo suhde voi olla jopa 25/75. Minulla on sellainen tuntuma tähän luonnonmetsän dynamiikkaan, että elävää puuta on n 200 m3/ha ja lahoa pintapuuta 100 m3/ha. Tästä olen päätellyt, että tuo suhde 40/60 ei päde luonnonmetsissä. Toisaalta tuosta voi ainakin mielikuvatasolla päätellä, että luonnonmetsässä kokonaishiili on n 2x talousmetsän hiili.

     

    PenttiAKHakkinen 24.4.2025, 08:59

    Ottaisin vielä keskusteluun maaperähiilen kertymisen talousmetsissä. Siitähän on jopa tutkimuksia. Huonona puolena tutkimuksissa on, että ne ovat metsikkötason tutkimuksia. Aikaisemmin oli esillä joku Luken tutkimus, että metsät sitovat parhaiten hiiltä 60-100 vuotiaana. Tässä pitää muistaa, että kyse on metsikkötasosta. Nuoremmassa metsikössä edellisen hakkuun hakkuutähteet ja kannot ovat olleet nopeassa lahoamisessa. Vanhemmalla iällä laho pienenee, mutta juurakko kasvaa ja karikettakin tulee.

    Kurki Kurki 24.4.2025, 09:02

    Häkkiselle, että luonnon metsässä on samat puut satoja vuosia ja kasvu negatiivinen. Miten sinne maapohjaan sitä hiiltä varastoituu aina vain lisää, kun koko ajan hiipuva karikemäärä maanpinnalle tippuneet neulaset, lehdet ja kuolleet puiden oksat luovuttavat nopeasti hiilen takaisin ilmaan.

    Talousmetsissä taas hyvää kasvua on koko ajan ja maanpäällistä karikeita tulee paljon enemmän ja päälle tulevat aina karikeryöpyt hakkuissa ja kannot ja juuret ovat vielä maassa, jotka lahovat paljon hitaammin.

    Minun käsitys on, että hyvin kasvassa talousmetsässä hiiltä on enemmän kuin 60%, mutta luonnon metsässä se voisi olla tuo Ilvesninen tutkimusten mukainen 60% ja alle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.4.2025, 09:10

    Sellaisen yleistyksen voi metsistä tehdä, että yleensä aina maaperän hiilen varasto on suurempi kuin kasvillisuuden. Tämä sääntö ei päde kaikissa ekosysteemeissä, esimerkiksi sademetsissä tilanne on monesti toisin päin. Ilvesniemi taisi käyttää talousmetsissämme suhdetta 40/60 kuvaamaan kaikkea maanpäällistä suhteessa maanpinnan alla olevaan, ml. elävä ja kuollut hiili? (Tämä luku ilmeisesti tarkentuu pian joten ei takerruta siihen.)

    Luonnonmetsien hiilistä tutkimustieto ei ole kattavaa. Pohjoisen havumetsän osalta voi tutkailla IBFRA:n raporttia. Häiriödynamiikka aiheuttaa hiilen kertymiseen säännöllisiä epäjatkuvuuskohtia: häiriöt purkavat maanpäällisiä kasvillisuuden varastoja ilmakehään – siis enemmän kuin maanalaisia. Tämä voi olla pääsyy siihen, miksi maaperään on voinut kertyä suuria varastoja. Toinen selitys on soistuminen.

    IBFRA: Sustainable boreal forest management challenges and opportunities for climate change mitigation

    Kurki Kurki 24.4.2025, 09:19

    Nasan satelliitti näkyy todistavan minun Ruotsin hiilinielulaskennasta saadun hiilinielun olevan oikean suuntainen keroimella 0,9, joka oli n. -40 Mtn

    Ruotsin Maankäyttösektorin Metsämaan nielulaskenta?

    https://yle.fi/a/74-20140329

    Suomen Metsämaan päästö Luken mukaan vuonna 2023 oli +1 Mtn-ekv, mutta Ruotsin tapaan laskien ja käyttäen Suomelle kerrointa 0,9 Ruotsin arvoista ja laskien hakkuusäästön CO2-nielun Ruotsin suhteella, niin
    Suomen Metsämaan nielu olisi huomioiden puutuotteet nollaksi:

    = -1,11*17,2-0.9*17-0,9*19Mt+14( turvemaiden maapäästö) =-19,2-15,2-17,1+14= -37,5 Mtn-ekv

    Kun jättää tuon turvemaiden maapäästön +14 Mtn-ekv pois, niin Suomen CO2-nielu olisi n. -50 Mtn eli sama kuin Nasan.

    – Suomen luonnon soiden CO2-sidonta -3 Mtn/v on pieni eikä vaikuta mihinkään.

    – metaanipäästöjen puuttuminen ei sekään oikein muuta mitään, sillä metaanipäästö ei lisää yhtään lämpenemistä, vaan ylläpitää kertaluontoista lämpöastetta, sillä se hajoaa niin nopeasti ilmassa. Vain CO2-lisäys ilmakehään nostaa ”teorian” mukaan joka kerta lämpötilaa, sillä CO2-kaasu on pitkäikäinen ja kasautuva.

    – puujalosteiden CO2-vientikään n. 25 Mtn/v huomioiden ei sekään tee Suomesta päästöä.

    Kyllähän tämä peli alkaa Luken, Ilmastopaneelin ja Luontopaneelim osalta olla pelattu.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.4.2025, 09:24

    Satelliitti ei erottele metsämaata ja maatalousmaata eikä maankäyttöä muusta päästelystä. En tiedä onko virhe olennainen, jos jää vaikka turvepeltojen typpioksiduuli pois. Metaanin päästö soilta ei ehkä ole vakava puute, koska vakiosyöte metaanin hajotuksesta hiilidioksidiksi on kuitenkin mukana. Kuitenkin päästöraportin ohjausvaikutus (johon Ojanen kiinnitti huomiota) jää pois, jos päästöjä ei enää eritellä maankäyttöjen mukaan tai sektoreiden mukaan vaan otetaan yksi könttälukema taivaalta käsin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.4.2025, 09:38

    Näin kitkeriin mietteisiin päädyttiin Hesarissa AP:n kanssa. Koko keskustelu aiemmassa viestissä.

    AP:

    Vanha keskustalainen ajatus on, että kaikesta pitää maksaa tukia. Tosiasiassa lainsäädännössä pitää voida palata takaisinpäin ilman korvausmaksuja, jos havaitaan, että on tapahtunut virhe. Kaikilla muilla toimialoilla on kiristetty ympäristösääntelyä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vain metsäalalla on menty hulppeasti päinvastaiseen suuntaan. Ilmastolakikin edellyttää, että tapahtunut virhe pikaisesti korjataan.

    AJ:

    Ehkä muutkin kuin keskustaa kannattavat metsänomistajat ovat sitä mieltä, että ilmasto- ja luontokatopolitiikkaa ei saa maksattaa metsänomistajilla, vaan ne kuuluvat meille kaikille yhteisesti.

    Jos unohdetaan hakkuiden siirtyminen muualle, niiden vähentäminen voidaan nähdä ilmastotekona. Pienet laput silmille kuitenkin tarvitaan. Kannattaa lukea mitä prof. emer. Pekka Kauppi asiasta lausuu.

    Monimuotoisuustavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vapaaehtoisinkin keinoin, erityisesti jos suojelun rahoitus saadaan kuntoon. Ei taida tulla tällä hallituskokoonpanolla; ainakaan vielä puoliväliriihestä vanhojen metsien lisäsuojelun rahoitusta ei ole uutisoitu. Vanhojen metsien kriteeritkin on hyväksytty joten nyt voisi ryhtyä toimeen. Metsähallituksen kireä tuottotavoite kyllä pakottaa sen hakkaamaan edelleen paljon.

    Metsälain muutokseen oli aikoinaan perustelut jotka eivät liene vielä 10 vuodessa vanhentuneet.

    Rukopiikki 24.4.2025, 10:13

    Metsähallitus on puukaupan häirikkö. Se että yksi suurin puunmyyjä toimii suunnitelmataloudessa on iso ongelma sille, että puumarkkina voisi toimia markkinatalouden ehtojen mukaisesti.

    isaskar keturi 24.4.2025, 10:39

    Millä tavoin Metsähallitus häiriköi? Osakeyhtiö toimii osakeyhtiölain mukaan ja omistaja asettaa tuottovaatimukset omistukselleen. Saa jatkuvasti parempaa hintaa puustaan kuin me muut…

    Onko tietoa/näyttöä ”häiriköinnistä”? Taitaa ainoa tunnettu tapaus olla, kun Metsähallitus 90-luvun alussa lisäsi myyntiä MTK:n puunmyyntilakon aikaan…ja hyvään hintaan…ja veromaksajat kiittivät.

    Taitaa olla aiheen sivusta tämä, joten ei kannattane jatkaa täällä.

    Rukopiikki 24.4.2025, 10:55

    No onhan se nyt päivänselvää kun yksi toimija on niin iso ja sillä vuosittainen tuloutusvaatimus. Se että myyjäpuolen paikallisesti hallitsevassa asemassa oleva toimii osakeyhtiölain mukaan ei vaikuta mitenkään markkina-asemiin. Metsähallitus myy koko ajan pitkillä sopimuksilla. Yksityiset metsänomistajat on lapissa ne jotka hinnassa joustaa. Puunhinta on lapissa etelää huonompi tehtaan porteillakin.

Esillä 10 vastausta, 8,361 - 8,370 (kaikkiaan 8,372)
1 2 3 … 836 837 838