› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,324 vastausta, 157 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Reima Muristo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 8,311 - 8,320 (kaikkiaan 8,321)
1 2 3 … 831 832 833

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • PenttiAKHakkinen 18.4.2025, 20:59

    Kun katselee noita Kurjen antamia lukuja Suomi 0,77, Ruotsi 1,11 niin vaikuttaisi, että Ruotsi saattaa olla oikein. Suomen kohdalla kerroin 0,77 tarkoittaa, että maaperässä olisi täysi varasto. Se ei voi olla Suomen kohdalla oikein: Maaperävaraston kertyminen kestää monta jaksollisen kiertoa. Ja lisäkasvu kerryttää vielä erikseen. Sitten on vielä nämä ojitetut suometsät, jotka vasta alkavat kunnolla kerryttämään maaperähiiltä.

    Kurki Kurki 18.4.2025, 21:37

    Kun katselee noita Kurjen antamia lukuja Suomi 0,77, Ruotsi 1,11 niin vaikuttaisi, että Ruotsi saattaa olla oikein. Suomen kohdalla kerroin 0,77 tarkoittaa, että maaperässä olisi täysi varasto

    Häkkinen on nyt käsittänyt väärin ja oikein. Kaikki kertoimet eivät liity maaperään, vaan ainakin Luken ja Ruotsin kertoimet ovat hakkuusäästön CO2-nielun kertoimia.

    Ja minun pitää poistaa tuosta listasta ainakin Ilvesnimen kerroin, joka sisältää maanielut.

    Soimakallion kerroin myös on arvioitava uudelleen onko siinä mukana maanielut.

    Soimakallio:  Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa varten laatimien skenaarioiden mukaan 10 miljoonan kuutiometrin väheneminen metsien vuotuisissa hakkuissa kasvattaisi metsien vuotuista hiilinielua lähes 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tällainen lisäys edesauttaisi Suomea merkittävästi EU:n asettamien ja kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

    Sanoisin, että tuossa tarkoitetaan hakkuusäästön nielua, koska Suomellahan ei ole maanieluja (viittaus on Lukeen) enää vaan maapäästöjä, kun kivennäismaatkin oli päästö vuonna 2023 ja aiempina vuosina kivennäismaiden nielu plus turvemaiden päästö on ollut päästö.

    PenttiAKHakkinen 18.4.2025, 21:51

    Kurjelle sanoisin, että minä puhun hakkuusäästön kokonaisnielusta. Soimakalliolla on kyse kokonaisnielusta.
    Jos ajatellaan, että maaperävarasto on täynnä niin kokonaisnielu on luokkaa 0,77. Oli se sitten Suomessa tai Ruotsissa.

    Luulisi, että maaperävarasto on pikemminkin Ruotsissa täynnä js Suomessa vajaa. Eli kertoimet olisivat Suomelle 1,1 ja Ruotsille 0,77.

    Kurki Kurki 18.4.2025, 21:58

    Häkkiselle, että  Ilvesniemen kerroin 2,5 tarkoittaa hakkuusäästön elävän biomassanielun lisäksi myös niin elävän (kannot ja juuret) kuin kuolleen karikesyötön (kannot ja juuret) maanielut. Suhteet ovat 40% ja 60%.

    Hääkinen:Luulisi, että maaperävarasto on pikemminkin Ruotsissa täynnä js Suomessa vajaa. Eli kertoimet olisivat Suomelle 1,1 ja Ruotsille 0,77.

    Noissa tietenkin on mukana maanielua puuston elävän biomassan juuret ja kannot osalta, mutta ei kuollutta hiiltä. jotka Ilvesniemen kerroin sisältää.

    PenttiAKHakkinen 19.4.2025, 08:06

    Minä en ole perehtynyt, mikä on kuollutta hiiltä. Joskin voi ajatella, että esim turve soissa on kuollutta hiiltä. Saattaahan sitä kivennäismillekin kertyä, mutta suuruusluokka ei liene kovin iso.

    Maaperän hiilensitomiskyky on kuitenkin rajallinen. Vaikka sitä näkyy toisenlaistakin mielipidettä olevan. Varsinkin vihreän suunnan poliitikoissa ja tutkijoissa.

    Yleisperiaate on yksinkertainen: Maaperähiili kertyy juurakoista ja masnpäällisestä karikesyötteestä sisältäen hakkuutähteet. Tälle kertymälle voidaan laskea maaksimiarvo. Kun maksimiarvo on saavutettu niin tulee dynaaminen tasapaino ja laho ja syöte kumoavat toisensa. Osanneko kukaan laskea, mitä jää hakkuusäästöstä jäjelle.

    isaskar keturi 19.4.2025, 08:23

    Maaperässä voi olla myös epäorgaanista hiiltä. Viro on otollisessa asemassa, kun kalkkikivessä (CaCO3) on n. 12% hiiltä.

    Kurki Kurki 19.4.2025, 08:37

    Minä en ole perehtynyt, mikä on kuollutta hiiltä. Joskin voi ajatella, että esim turve soissa on kuollutta hiiltä. Saattaahan sitä kivennäismillekin kertyä, mutta suuruusluokka ei liene kovin iso.

    Kuollutta hiiltä tulee maaperään karikkeista esim lehdet, neulaset ja lahot oksat tippuu maahan joka vuosi. Lisäksi tulevat hakkuiden karikesyötteet kannot, juuret ja hienojuuret, jotka uusiutuvat joka vuosi.

    Lisäksi on elävän biomassan hiili. Elävien puiden, maaperän kavillisuuden juuret, elävät hienojuuret, elävä sienijuuri, bakteerit, pieneliöt yms.

    PenttiAKHakkinen 19.4.2025, 09:09

    Kurjelle toteaisin, että minusta kuollut hiili on kuollut. Se ei häviä kuin hapettumalla. Sanoisin, että happipitoisuuden pitää olla aika korkea tai lämpötilan, jolloin vähempikin happi riittäisi.

    Maaperähiilessä on elävää ja kuollutta ainesta. Näille voidaan laskea maksimiarvo kasvu ja lahoamiskaavoilla. Täysin kuollut aines on erilaista. Turve vaikuttaisi sellaiselta, vaikkakin siitäkin tulee hiljalleen ruskohiiltä ja edelleen kivihiiltä. En ole perehtynyt asiaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.4.2025, 10:43

    Tuo on ihan mielenkiintoinen asia pohtia onko metsäekosysteemin hiilitaseissa mahdollista saavuttaa jokin pysyvä tasapainotila. Vai onko systeemissä käynnissä jatkuva muutos tilasta toiseen. Muutosajureita ovat metsän käsittely, metsän perimän muutos (jalostus) sekä muutokset kasvutekijöissä (ravinteet, lämpö, vesi). Jatkuvat kasvattajat uskovat pysyvään tilaan, itse uskon enemmän jatkuvaan muutokseen.

    Kurki Kurki 19.4.2025, 12:18

    Kurjelle toteaisin, että minusta kuollut hiili on kuollut. Se ei häviä kuin hapettumalla.

    Häkkiselle sanon, että Lukella hakkuusäästössä on mukana CO2-laskennassa puun kaikki elävä biomassa myös maassa olevat juuret ja kannot.

    Lukellä on erikseen kuolleen hiilen varastolaskenta kivennäismaille ja ojitetuille turvemaille. Varastot pienenee vahimmasta päästä ja lisää uutta tulee vuosittain karikkeista, joista jo mainitsin edellä lehdet, neulaset ja oksat ja hakkuista jää maahan ja maan pinnalle latvukset, juuret ja kannot n.10…20 välein.

    Luken Ilvesniemi, joka Häkkiselle ei näytä olevan ollenkaan tuttu, on määritellyt kivennäismaiden maapohjan hiilimäärät (elävän ja kuolleeen hiilen). jotka ovat suhtessa maanpäälliseen runkopuuston määrään. Ja hiilen suhde on 40% maapinnan yläpuolella ja 60 % maanpinnan alapuolella.

     

    Mitähän Häkkinen tarkoittaa, kun sanoo, että

Esillä 10 vastausta, 8,311 - 8,320 (kaikkiaan 8,321)
1 2 3 … 831 832 833