Metsien hiilinielu

Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kannanotto-luke-vastaa-kritiikkiin-hiilitaselaskelmista/#5dfaa1a5

Imperiumin vastaisku.

Jo toinen kerta kun Paavo Ojanen osallistuu kirjoituksensa kommenttikeskusteluun. Osallistui tämän luonnon soiden päästöjen ja nielujen julkaistun tutkimuksen kommenttikenttään. Se vaatii rohkeutta.

Sitä toivoisi myös Sampo Soimakalliolta ja Markku Ollikaiseltakin.

Kiitos Pentti!

Aiheeseen liittyen kannattaa lukea Paavo Ojasen kommentit Metsälehden Uutiset ja blogit -osaston artikkelista, jossa Luke vastaa raportoinnin kritiikkiin (Mikolan ja Ojasen kirjoitus).

Tällaisen ajatuksen heitin Hesariin (ei julkaistu):

”Ilmastolain taustalla on EU:n ilmastopolitiikka, joita sovelletaan Suomessa muuta EU:ta kunnianhimoisemmin. Vaikka numeroiden valossa oltaisiin hiilineutraali maa vuonna 2035, maankäytön laskennan epävarmuudet huomioiden emme tiedä onko näin oikeasti. Juho Aalto kirjoitti mielipiteessä (8.4.), että Suomessa voisi olla erilliset tavoitteet fossiilisektorilla ja maankäyttösektorilla.

Kannattaisiko laajemminkin eli koko EU:n tasolla purkaa koplaus maankäytön ja muiden päästöjen välillä? Eri jäsenmaiden suoriutumisen seuranta saataisiin tarkemmaksi. Kunkin maan päästökehitystä seurattaisiin entiseen tapaan sen aiempaan tilanteeseen verrattuna, mutta kunkin sektorin sisällä ja suunnilleen yhtä varmoilla mittareilla.

Euroopan metsät tuottavat niitä hyötyjä, joita pyydämme niiltä. Jos pyydämme metsiltä pysyvästi suuria nieluja, seurauksena voi olla metsien kasvun näivettyminen. Jos myös metsätuhojen määrä kasvaisi, jouduttaisiin tekemään laajoilla alueilla puutavaraa pelastavia avohakkuita. Ei ihan se metsien rooli mitä tavoiteltiin.

Parhaassa tapauksessa metsien hiilivarastot olisivat lopulta Euroopassa suuret ja metsien monimuotoisuus korkea, mutta sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys hieman entistä heikommalla tolalla. Luontomatkailu todennäköisesti hyötyisi. Globaalisti politiikan vaikutus voisi jäädä pieneksi, kun suuri osa hakkuista olisi tehty muissa maanosissa.”

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011174935.html

Tällainen maininta löytyy em. raportin sivulta 20: ”Selvityksessä arvioitiin, että metsäteollisuudessa käytetty runkopuun yksi hiilitonni vähentää nykyisin noin 0,55 tonnia fossiilisia hiilipäästöjä (hiilidioksidina 2,02 tonnia) ilmakehään.”

Mutta tämä on aivan eri asia kuin runkopuun 1 m3:n hakkuun vaikutus hiilinieluun metsämaan maankäyttöluokassa. Runkopuun yksi hiilitonni olisi kuutiometreinä karkeasti 5 m3, jos oletetaan että 1 m3 puuta sisältää 200 kg hiiltä (200 kg x 5 = 1000 kg).

”Jos myös metsätuhojen määrä kasvaisi, jouduttaisiin tekemään laajoilla alueilla puutavaraa pelastavia avohakkuita.”

Juuri näin.Nyt kaikkien paneelien suositukset toimenpiteiksi tähtäävät metsien vanhentamiseen,lahopuun lisäämiseen ja tiukan suojelun lisäämiseen jolloin ei pystytä tekemään minkäänlaisia metsänhoidollisia hakkuita.Vaikka tiedämme jo varmasti että ilmaston lämmetessä meillä myrskyjen,tautien ja tuholaisten aiheuttamat metsätuhot tulevat lisääntymään rajusti.Ja ainoa keino reagoida niihin ovat hakkuut…

Kurjelle tuosta raportista 3/2022. Siellä on laskettu 9 milj m3 hakkuusäästön vaikutus 100 vuodelle n 1800 milj tnco2.

Linkki: https://forest.fi/fi/tilastot/puuston-kasvu-ja-poistuma-vuosina-1920-2021/

Suomella on ollut jo 1970-luvulta  lähtien 20…40 milj.m3 hakkuusäästö vuosittan ja nyt laskenut n. 15 milj.m3.

https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

Ja tuolla valtavalla hakkuusäästöllä on saatu vain n. -280 Mtonnin CO2-nielu Luken mukaan.

Soimakallion kaksilla korteilla pelaaminen tulee nielulukujen käyttämisestä eri yhteyksissä. Hän hyväksyy Luken Metsämaan muuttumisen päästöksi 2023, jonka tarkoitus on pelotella ja kertoo toisaalla sitten hakkuusäästön mahtavasta vaikutuksesta tulevien vuosien CO2-nielun kasvuun porkkanana päättäjille ja kansalle. Tuo kerroin 2 voi ollakin lähellä oikeaa. mutta sitten pitäisi myös kertoa, että vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 Mm3 CO2-nielu olikin -34,2 Mtn ei Luken -13,2 Mtn.

Kertoimet olisivat Luke 0,77 , Soimakallio 2 ja Ruotsi 1,11 , jotka ovat suhde hakkuusäästön CO2-nielu per hakkuusäästö.

Soimakalliosta en ole varma.

Se pitää paikkansa, mitä Häkkinen toistaa, että maksimi kasvua voidaan pitää yllä vain, kun hakataan kaikki kasvu vuosittain ja hakkuusäästöä tästä syystä voi olla vain rajoitetun ajan, sillä se alkaa syödä maksimi kasvua metsien keski-iän noustessa ja maksimi kasvun heikentyessä.

Tuo hakkuiden ja poistuman linkki kertoo miksi Suomessa metsien kasvu ja hakkuusäästö 20..30 Mm3 ovat olleet mahdollisia samaan aikaan 1970-luvulta lähtien ja nyt kasvu on pysähtynyt. Hakkuusäästö on tullut soiden uudisojituksista ja metsämaapohjien kasvukyvyn parantamisesta ja nyt kun metsäpinta-alan kasvu on pysähtyt uudisojitusten loppussa metsien kokonaiskasvukin on pysähtynyt.