Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,281 - 8,290 (kaikkiaan 8,314)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    MT-livessä maaperäasiaa: Annamari Laurén haastattelussa. Aivan mainio pätkä!

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f784f43d-58f0-4cd3-8d9e-b1aac7972f79

    Apli

    Tutkijat tyrmäävät Pitkämäen ja Ruuskasen metsäpuheet | HS.fi

    Keskustelu käy lämpimänä kuin päivän sää.. Kovia puheita riittää!

    Visakallo Visakallo

    Pamu Halme ja kumppanit osaltaan varmistivat, että TV4:n uusi ohjelma kerää hyvin runsaasti katselijoita! Jos onnistuu pillastuttamaan Suomen ilmasto-ylimystön, on markkinointi onnistunut silloin sataprosenttisesti.

    suorittava porras suorittava porras

    Olisihan se  somaa nähdä ,kun keihäsmiehet pistävät metsäkeskustelut oikeille raiteille. Tutkijat pullistelevat suurella tiedon määrällä. Paljon on tietoa… juu ,mutta kun se tulee osoittautumaan vääräksi.

    Nyt tukea sankareille ,jotka uskalsivat nostaa kissan pöydälle! Otetaan käyttöön siitä trumpismista parhaat palat. Suomi ensin! Ytimennävertäjät pysykööt koloissaan!

    Ps. Nämä muutamat tutkijat ovat tehneet niin surkeaa työtä ,että mikäli olisivat olleet oikeissa töissä , olisivat saaneet potkut jo aikoja sitten.

    Kurki Kurki

    Pitkämäki: ”On otettu tarkasteluun jokin pieni alue Suomesta ja sen mukaan päätetty, että metsä ei sidokaan hiiltä. Mielestäni se on aika lailla päinvastoin”, hän sanoo.

    Tuohan on juuri sama kuin mitä nyt niin monet tutkijatkin ovat lausuneet maaperäpäästöistä esim Ilvesniemi ja Anna-Mari Laurenkin tuossa haastatelussa, ettei niistä turvemaiden CO2-päästöistä voi kukaan sanoa varmaa eli onko ne päästö vai nielu.

    ”Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoa Suomen metsävaroista sadoilta näytealoilta ja käyttää lisäksi mallinnustietoa aiheesta. Kukaan ei ole päättänyt aiheesta mitään. Tutkijat ovat pelkästään raportoineet seurantojen tuloksia”, Halme sanoo.

    Panu Halme siis uskoo Luken tutkimuksiin. Eihän hän ole maaperätutkija ja siksi johonkin on uskottava.

    ”Yhteen laskettuna Suomen metsiin – sekä talous- että suojelumetsiin – on viime vuosina sitoutunut vähemmän hiiltä kuin metsistä poistuu”, Soimakallio sanoo.

    Nyt se Soimakallio unohti sen, kun vasta väitti, että 10 milj.m3 hakkuusäästö onkin -20 Mtonnin CO2-nielu ja tukee nyt tuota Luken laskelman kerointa 0,77, kun omansa ilmoitti olevan 2. Eli Luken hakkuusäästöstä 17,2 Mm3 vuonna 2023 laskema CO2-nielu -13,2 Mtn moninkertainen. Kun sen kertoo Soimakallion kertoimella 2, hakkuusäästön CO2.nielu on n. -35 Mtn. Tästä nielusta ei oikein uskalla vähentää enää niitä Luken turvemaa päästöjä +14 Mtn-ekv, sillä nehän nyt riitautettu.

    Siis viimeinen tieto olisi, että Maankäyttösektorin Metsämaan CO2-nielu olisi tuo Ilmastopaneelin Soimakallion kertoimella laskettu -35 Mtn, joka alkaa olla samaa luokkaa kuin Ruotsissa.

    On tämä hupaisaa seurattavaa.

    Visakallo Visakallo

    Kun ottaa huomioon mittasuhteet, mitä vaikutuksia näillä Luken toimilla olisi voinut olla koko Suomen kannalta, asiaa ei voi enää haudata vain jollain uusilla tutkimuksilla. Tästä muistuu hieman mieleen 1980-luvun lopun Kouri-kaupat. Silloinen media piti kovasti tapetilla Taito Tuunasen pienehköä SYP:n nurkanvaltausta. Kun vastaavasti Kouri-kauppojen todelliset mittasuhteet alkoivat valjeta, mediaan laskeutui pitkäksi aikaa lähes täysi hiljaisuus.

    isaskar keturi

    Iltalehdessä tuore juttu virolaisesta tutkimuksesta turpeen hajoamisesta. IPCC:n laskelmissa turpeen hiili hajoaa heti kun se nostetaan. Kasvuturpeeksi nostetun turpeen hiili hajoaa vuosittain noin 2 %. Ensimmäisen vuoden jälkeen laskuvirhe on 98 %. Lisäksi n. 29% turpeen hiilestä ei hajoa koskaan. Että se taas niistä malleista…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On hyvä että Metsälehti laittoi pyörän pyörimään: voi olla että tästä polemiikista seuraa tarpeellinen ryhtiliike tilastoinnissa ja sen tulosten soveltamisessa.

    Jos katselee Annamarin haastattelun ajatuksen kanssa, niin pääsee hyvin kartalle tilanteesta.

    Kertaatko Kurki vielä missä yhteydessä Soimakallio käytti muuntokerrointa 2? Kiitos!

    PS. Ojasen, Tompon ja Laihon ajatuksia lisää Metsäuutisten artikkelissa ”Kannanotto: Luonnonvarakeskus vastaa kritiikkiin hiilitaselaskelmista”.

    AJ kommentti HS:

    ”Valitettavasti asia on aika pitkälle juuri näin kuin professori Laurén toteaa MT Liven haastattelussa. Hänen ehdottamansa parannus ojitettujen suometsien mallinnukseen on vedenpinnan vaikutuksen lisääminen malliin, jolloin saadaan kuvattua jonkin verran tarkemmin paikalliset vaihtelut turpeen hajoamisnopeudessa. Aiemmin mainitut sienijuuret ovat toinen mahdollinen mukaan otettava tarkennus maaperän hiiliasioissa. Molempien takana tulee kuitenkin olla riittävän hyvä tutkimustieto ennen kuin ne hyväksytään kasvihuonekaasujen inventaarion osaksi.

    Asian pihvi on että vaikka mitattaisiin enemmän pisteitä maastossa ja parannettaisiin niiden avulla malleja, ilmiön eli maaperän hiilen määrän ja sen hajoamisen vaihtelun kuvaus tulee aina olemaan epävarma tästä eteenpäinkin. Tämä on tiedetty aiemminkin ja on raportoitu sekä Luken julkaisuissa että aiheen tutkimusjulkaisuissa.

    EU on sitten yltiöpäisesti ottanut nämä epävarmat luvut osaksi jäsenmaidensa nielutavoitteita. Suomi on ottanut ne myös ilmastolaissaan osaksi hiilineutraaliuden laskentaa. Näitä ”työtapaturmia” ei olisi pitänyt päästä tapahtumaan. En tiedä onko joku varoittanut raportoinnin epävarmuuksista silloin kun nuo linjaukset on tehty. YK:n Ilmastosopimuksen laskenta ei ole meille läheskään yhtä kriittistä, koska siellä on päästöjen vähennyksissä vaikeuksia monella maalla eikä kenellekään määrätä hitaasta etenemisestä sanktioita.

    isaskar keturi

    Hyvä, että Ruuskanen ja Pitkämäki osallistuvat keskusteluun. Ei niinkään väliä faktoilla, mutta tasapainottaa asetelmaa: näkyvät luonnon puolestapuhujat (hyvikset) ja paha teollisuus/piittaamattomat metsänomistajat (pahikset), kun tuohon jälkimmäiseen ryhmään saadaan tunnettuja henkilöitä, joihin lähtökohtaisesti suhtaudutaan myönteisesti.

    PenttiAKHakkinen

    Minä ennenmuinoin ilmastolain yhteydessä väsäsin sinne oman näkemykseni metsäasioihin. Nielulaskennan järjettömyyden toin hyvin esille. Taisin kuitenkin haukkua Ilmastopaneelia liian kärkevästi. Oikeutetusti kylläkin.
    Ilmastolain perusteluissa oli Ilmastopaneelin tekemiä raportteja. Niiden arvostelemisessa minulle taisi tulla työtapaturma, kun en ymmärtänyt, että tieteeseen vetoava organisaatio voi vaihtaa oletusarvoja ”lennosta”. Metsistä piti puhua niin siirtyivät välillä metsikkölaskentaan.
    Muutamaa kansanedustajaakin varoittelin, että ei pidä hyväksyä tuollaista lakia. Erityisesti halusin, että vaativat Luke lta selvityksen maksimaalisen vuosikasvun dynaamisesta tasapainotilasta. Jotta nieluvaatimus olisi tullut oikeisiin mittasuhteisiin.

Esillä 10 vastausta, 8,281 - 8,290 (kaikkiaan 8,314)