› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,241 - 8,250 (kaikkiaan 8,280)
1 2 3 … 824 825 826 827 828

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 15.4.2025, 08:41

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/luontopaneeli-aiheuttaja-maksaa-periaate-velvoittavaksi/#5dfaa1a5

    Kyllä nyt painostetaan monella rintamalla ja Yle uutisetkin uutisoi saman.

    Luken tutkijakin Raisa Mäkipää mukana yhdessä Soimakallion ja Seppälän kanssa painostaa vähentämään hakkuita.

    Soimakallio ja Kotiaho jo ovat laskeneet, että 10 milj.m3 hakkuiden lisäsäästö lisäisi Suomen CO2-nielua -20 milj.m3. Nykyisten Luken laskelmien mukaan vuodelta 2023 hakkuusäästö 17,2 milj.m3 antoi vain -13,2 Mtn CO2-nielua.

    Voisihan Soimakallio vihjata Mäkipäälle, että Luke korjaisi laskelman oikeaksi 2*17,2= -35 Mtonniksi ja ilmoittaa, että laskentatapaa oikaisten löytyikin näin -22 Mtonnia lisää CO2-nielua.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.4.2025, 08:47

    Naturen artikkeleita harrastuneille:

    Prompt rewetting of drained peatlands reduces climate warming despite methane emissions

    Overriding water table control on managed peatland greenhouse gas emissions

    Temporally dynamic carbon dioxide and methane emission factors for rewetted peatlands

    isaskar keturi 15.4.2025, 08:51

    Suomessa on n. 2,75 miljoonaa autoa, joista vajaat 100 000 on sähköisiä. Mitähän tarkoittaa ilmastonmuutokselle ja luonnolle, jos yks kaks vaihdetaan loput 2,65 miljoonaa autoa sähköiseksi ja skipataan polttomoottoriautot romikseen?

    Voi pyhä sylvi näitä ohjeita ja ratkaisuja, joiden seurannaisvaikutuksista kukaan ei ole kiinnostunut.

    Kurki Kurki 15.4.2025, 09:00

    Minä taannoin selitin tuon asian juurta jaksain eräässä toisessa blogikommentoinissa.

    Minä kait kyllä selittäisin uudelleen ja uudelleen, jos minulta jotain kysyttäisiin.

    Minun käsitys lienee jo tullut selväksi näistä nautojen vakio metaanipäästöistä eli pitävät vain yllä vakio lämpöastemäärää, eivät siis nosta joka vuosi lisää lämpötilaa kuten CO2-päästöt. Toki metaanin vuosihajoamisesta vedeksi ja hiilidioksidiksi tulee pysyvää CO2-osuudella lämpötilan nousua, jonka voi lisätä, mutta se lienee niin pieni. Tai ei sittenkään voi lisätä, kun nautojen syömän rehun CO2-päästöt on otettu nykyisestä ilmasta.

    Oisko se tuo, jonka ilmoitat 11% ja +0,5 Mtn/v kaikista nautojen metaanipäästöistä +5 Mtn-ekv/v.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.4.2025, 09:30

    Hakkuiden vähentäminen 10 miljoonalla kuutiometrillä on toki mahdollista, ja toisinaan vähenee tämän verran suhdannevaihteluissakin. Mutta mihin metsiin se tulisi kohdentaa, jotta haittaa koituisi mahdollisimman vähän metsien tulevalle kasvulle? Ilmastopaneeli arvioi että vähennys voi lisätä kasvua, eli suurempi puustopääoma tuottaisi enemmän kasvua. Ei kyllä tuota mikäli viherhiukkasmassa metsikössä alenee puuston ylitiheyden tai vanhenemisen vuoksi.

    Muita tapojakin on. Tuhkalannoitus turvemailla siinä määrin kuin tuhkaa riittää puun polton vähentyessä. Mihin mahtaa mennä sellutehtailta jäteliemen tuhkat? Lisäksi temppu jota ei ole vielä kokeiltu eli vesipinnan nosto syvälle kuivatuissa paksuturpeisissa turvemaametsissä 10-20 senttiä. Vähentää paljon turpeen hajoamista ja voi joissakin tapauksissa jopa nostaa puuston kasvua. Pintaa tulisi kuitenkin seurata, ettei hukuteta puita, ja tarvittaessa säätää padoilla.

    käpysonni käpysonni 15.4.2025, 10:13

    Kyllä edelleen kyselen ja ihmettelen, miten on teknisesti mahdollista säädellä pohjaveden, tai niin kuin suorittava väitti, pintaveden korkeutta halutuilla senttimäärillä? Mikä on se tekniikka ja onko sitä missään käytännössä toteutettu, edes koeluontoisesti?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.4.2025, 10:44

    Mieti käpysonni näin päin: jos veden pinta on saatu suossa tai turpeennostoalueella laskemaan ojittamalla, niin miksi se ei nousisi laittamalla ojat tukkoon tai padottamalla niitä? Juuri näin soita ennallistetaan ja vedenpinnan nosto on se lopputulos johon pyritään. Esimerkkejä varmaan löytyy, kun laittaa kuukkelin hakuun soiden ennallistaminen. Haluttu senttimäärä ei varmaan ole tarkasti säädeltävissä kun suot ja vuodet ovat erilaisia.

    Kurki Kurki 15.4.2025, 11:09

    Säätöpadot voi korvata tiheällä  matalalla naveromätästyksellä, jotka kuivattavat aluksi aluen metsän kasvulle riittäväksi ja sitten myöhemmin naverojen umpeuduttua puut haihduttaa. Laajemmat tasaiset alueet tarvinnee kuitenkin syvempääkin ojitusta.

    PenttiAKHakkinen 15.4.2025, 11:53

    käpysonni on täysin oikeassa tässä pohjapatoasiassa. Veden korkeutta ei voi säätää, jos veden pinta on matalampi kuin pohjapadon taso. Pohjapadon veden korkeus voi olla vakio vain jos sateet tai lähdetyyppinen pohjavesi syöttää koko ajan alueelle vettä.

    PenttiAKHakkinen 15.4.2025, 11:55

    Kurki näköjään on hiukan hajulla näistä metaaniasioista. Se 5 milj tn on karjatalouden ja jätehuollon summa. Suunnilleen.

Esillä 10 vastausta, 8,241 - 8,250 (kaikkiaan 8,280)
1 2 3 … 824 825 826 827 828