Metsien hiilinielu

Eikö tuo 5 Mtn-ekv/v tarkoita 5/30= 0,167 Mtn/v metaanipäästöä 100 vuoden periodilla?

Suomeksi metaanin 0,167 Mtonnin vuosipäästön lämmittävä vaikutus vastaa 5 Mtonnin CO2-päästön lammittävää vaikutusta.

Mikä tuo 11% ja 0,5 milj.tn on?

Joukkio ei mainitse edes fossiilisten vähennystä ratkaisuna mihinkään.

Minkähän lahkon porukkaa kyseessä? Daavidin oksa?

Kun kansa sitä tuntuu niin kovasti haluavan, kunta- ja aluevaalien tuloksen perusteella,  niin seuraava hallitus tulee olemaan vihervasemmistohallitus, ja se kyllä sitten tulee laittamaan rajoituksia myös yksityismetsien hakkuille.

Enemmistö suomalaisista ei kuitenkaan omista metsää, joten heille on ihan sama vaikka metsien hakkuita rajoitetaan, pääasia että tuet juoksee tilille.

Kurki tuolla kyselee minun laskelmieni perään, kun väitän, että khk inventaarissa on metaanin kohdalla 11% virhe.
Pitkällisen harkinnan tuloksena tulin siihen johtopäätökseen, että kukin saa tykönänsä miettiä mistä on kyse. Minä taannoin selitin tuon asian juurta jaksain eräässä toisessa blogikommentoinissa. Sain niin nenäkkään vastakommentin, että enää en kyseiseen kommentointiin osallistu. Muutenkin täällä esim Anneli vetoaa koko ajan IPCC laskentaan. Sen verran olen lukenut IPCC asioita, että olen kuullut, että 99% maailman tiedemiehistä on heidän laskentasysteemiensä puolella. Minä kuulun siihen 1% iin, joka näkee, että aivan perusasioissa ovat tiedevastaisia. Tuskin me 1% saamme mitään tolkkua asioihin.

Paavo Ojanen: Suon ennallistaminen suojelee turpeen hiilivarastoa. Ennallistamisesta saadaan hyötyjä pitkällä aikavälillä, kun turve pysyy silloin suossa. Hän mainitsee myös vedenpinnan säätelystä saatavan mahdollisen suuren hyödyn suometsissä.

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011165930.html

Suomesta on ollut tutkijoita mukana laatimassa IPCC:n ohjeita ja oletuskertoimia.

Kommentoin HS:

Erinomainen yhteenveto, kiitos Paavo!

Voisi vielä painottaa, että yksi ja sama sapluuna ei toimi kaikissa ojitetuissa suometsissä. Osa niistä on jo muuttunut ohutturpeisiksi kangasmetsän kaltaisiksi ja hyvin puuta kasvaviksi turvekankaiksi. Näistä saadaan vielä lisäkasvua tuhkalannoituksen avulla ja niitä ei yleensä kannata vesittää.

Pohjaveden pinnan noston avulla saatavasta päästövähennyspotentiaalista esitettiin yksi arvio Naturen artikkelissa ”Overriding water table control on managed peatland greenhouse gas emissions”. 10 sentin pohjaveden nosto vähensi 100 vuoden aikajänteellä lämmitysvaikutusta 3 tonnia CO2-ekv. hehtaarilla vuodessa. Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin puun vuotuisen kasvun sitoma hiili tyypillisellä suomalaisella metsähehtaarilla, joten puhutaan merkittävistä vähennyksistä.