Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,221 - 8,230 (kaikkiaan 8,280)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ojituksellahan pohjavettä säädetään laajoilla pinta-aloilla. Astetta tarkempi säätäminen saadaan aikaan padoilla, eli voidaan tehdä pohjapato, putkipato tai säätöpato ojastoon.

    PenttiAKHakkinen

    käpysonni kiinnittää huomiota aivan oikeaan asiaan. Tuntuu hiukan teoreettiselta tämä soiden päästöjen säätösysteemi.

    Mitä tulee Annelin ajatukseen, että nämä soiden päästöjen perusasiat pitäisi olla kunnossa, niin muistaakseni pari päivää sitten huomautin, että suo ei voi lisätä hiiltä ilmakehään. Ei tuntunut väite saavan vastakaikua, päinvastoin. Hyvähän se olisi jos perusasiat olisivat hallussa. IPCC llä ”perusasiat” päätetään äänestyksellä, ei tieteellä. Äänestyksen äänet annetaan tekemällä mahdollisimman monta huuhaatutkimusta ja niihin viittauksia.

    PenttiAKHakkinen

    Pohjapadoista näytetään puhuvan suo-ojituksissa. Yleensä soilla on luonnollinen pohjapato. Kallioksi sitä useat sanovat. Ei pohjapadolla mitään vedenkorkeutta säädetä. Sadanta ja säiden lämpimyys hoitaa veden korkeuden  pohjapadon pinnankorkeuden alapuolella.

    Visakallo Visakallo

    Eihän järviä eikä soita olisi edes olemassa ilman luonnollista pohjapatoa. Se on yleensä kallio tai hyvin tiivis savimaa. Mitä meilläkin 1960-luvun Mera-ohjelmilla soita ojitettiin, niin dynamiittihan siinä tarvittiin, ei pelkkä kaivinkone riittänyt soita kuivattamaan!

    Visakallo Visakallo

    Minusta aivan olennainen ja ratkaiseva asia Luken hiililaskelmissa on, että tiedostivatko he laskelmia tehdessään, mitten suurista mittasuhteista siinä todella oli kysymys, ja mikä on ollut tilaajien ja taustavaikuttajien mahdollinen motiivi? Tämähän on mittasuhteiltaan 90-luvun pankkikriisiin verrattavissa.

    PenttiAKHakkinen

    Minä olen edelleen sitä mieltä, että suurin syy näiden hiililaskelmien epäonnistumiseen on tieteen tekijöiden ymmärryksen puute maksimivuosikasvun dynaamisesta tasapainosta. Olen varma, että jos tällainen nieluhysteria olisi ollut vallalla 70, 80 luvuilla niin olisi löytynyt professoreita sanomaan, että ainahan nielua lötyy ja voidaan jopa laskea kuinka paljon. Nykyiset tutkijat väittävät, että se on metsän ja hakkuiden vika jos ei ole nielua. On siinä eroa.

    Täytyy kyllä ihmetellä eikö kellään kommentaattorilla ole vanhan metsälain aikaista metsätaloussuunnitelmaa, jossa suositeltaisiin koko vuosikasvun hakkaamista. Sehän oli aikoinaan hyvin hoidetun metsän tunnusmerkki ja päämääräkin.

    Kurki Kurki

    Mitä tulee Annelin ajatukseen, että nämä soiden päästöjen perusasiat pitäisi olla kunnossa, niin muistaakseni pari päivää sitten huomautin, että suo ei voi lisätä hiiltä ilmakehään.

    Täällä on kyllä todettu ettei suo lisää hiiltä ilmakehään, mutta onko sitä mitenkään perusteltu?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaikesta voi täällä vapaasti keskustella, mutta kaikki ajatukset metsien kasvusta ja soista eivät välttämättä auta ajankohtaisissa kysymyksissä koskien khk-inventaarion kehittämistä.

    Nostokoukku

    Onkohan se suon märkyyden aiheuttaja pohjavesi? Minä olen tottunut puhumaan pintavesistä. Ja pohjapadoilla säädellään pintaveden korkeutta. Pohjavettä löytyy monen metrin syvyydestä, esim. kaivoista, tai satunnaisesti lähteenä maan pinnalta. Toisella talollani porattiin kaivoa 117 metriä ennen kuin pohjavettä löytyi. Luonnollinen pohjapato on kallio, joka pitää vedet järvissä ja lammenputakoissa. Meillä päin järvestä lähtevässä joessa tai purossa on aina hyvin lähellä rantaviivaa koski. Kallio siinä säätää patona järven pintavettä, ei pohjavettä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Soilla ei kyllä taideta puhua pintaveden korkeudesta, vaan termiä käytetään lähinnä järven pinnasta puhuttaessa, vai mitenkä?

Esillä 10 vastausta, 8,221 - 8,230 (kaikkiaan 8,280)