Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,244 vastausta, 157 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 minuuttia sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 8,211 - 8,220 (kaikkiaan 8,241)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • PenttiAKHakkinen

    Anneli näköjään tutustunut soiden metaaniin.

    Minä aikoinaan kiinnitin huomioni tähän metaaniin, kun raivausten yhteydessä menin kantohangella noin 10 aarin heinäpeitteiselle suolammelle.Haisi lietteelle eli metaania oli ilmassa, vaikka metaani onkin hajuton.

    Anneli näyttää peräänkuuluttavan soita, joissa on kasvispeite eikä paljoa allikoita. Luonnonsuot tuntuvat tuottavan jatkuvasti metaania. Mikähän tämä kasvipeite / allikko suhde niissä on.

    Minä en paljoa soista tiedä, mutta olettaisin, että niissä on vettä pintaan asti lumien sulettua ja rankkasateiden jälkeen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luulen että metaanista keskustellaan vielä paljon ennallistamisen yhteydessä, joten perusasiat on hyvä olla hallussa.

    käpysonni käpysonni

    Suometsätieteen professori Lauren tyrmää täysin Luken hiililaskennat, jotka on otettu lopullisena totuutena.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus/0edea19c-bae6-4734-a2ed-a7aacb88ffbc

    Visakallo Visakallo

    Kun ottaa huomioon tuon tutkimuksen julkaisun ajankohdan, eli Marinin hallituksen alkuajan, ei oikein voi välttyä ajatukselta, että kysymyksessä voisi ollut Ilmastopaneelin tilaustyö Lukelta. Ehkä asia selviää myöhemmässä tarkastelussa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Noh, onhan laskennassa tarkkojakin osioita, joten ei se tarvitse täyttä remonttia. Ei olisi mahdollistakaan, koska IPCC-ohjeita tulee noudattaa. Korjaukseksi voisi riittää että maanalaiset ilmiöt saadaan nykyistä paremmin kuvattua.

    käpysonni käpysonni

    Oiskohan noissa IPCC:n ohjeissa jotakin myös pielessä?

    Visakallo Visakallo

    EU:ssa on muutamia muitakin hyvin metsäisiä maita Ruotsin ja Suomen lisäksi. Onko tiedossa, minkälaisia vastaavia laskelmia niissä on tehty, ja minkälaisia tuloksia saatu? Jossain vaiheessa meillä jo ehdittiin ainakin jo uutisoida, että Suomi joutuisi ostamaan päästöoikeuksia Romanialta!

    Visakallo Visakallo

    ”Oiskohan noissa IPCC:n ohjeissa jotakin myös pielessä?”

    – Jospa kysymys onkin vain ”käännösvirheestä”?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ohjeita sovelletaan niin että kukin maa saa aika pitkälle itse päättää mitkä osiot se raportoi, kunhan tärkeimmät päästöt ovat mukana. Päästökertoimet ovat joko IPCC-oletuskertoimet tai vaihtoehdoisesti maan omaan tutkimukseen perustuvat. Uusi tutkimus muuttaa tuloksia tarkemmiksi. Esimerkiksi huomasin Naturessa jutun jossa esitettiin raportointiin turpeennostolle uusia tarkempia kertoimia.

    Ehkä voitanee sanoa että Luke ja Tilastokeskus ottivat turvemaan hajoamismallin hiukan ennenaikaisesti käyttöön ja se kutisti maamme hiilinielut. Asia saadaan ehkä korjattua pikaisestikin, jos malliin saadaan ympättyä tieto pohjaveden korkeudesta ja lasketaan mennyt aikasarja uudelleen.

    Tulevalla laskentakaudella sitten pyritään nostamaan pohjaveden korkeutta suometsissä vaikka 10-20 cm, niin saadaan em. artikkelin mukaan jopa useita miljoonia tonneja vähemmän turvemaan päästöjä. Taustaksi tarvitaan ainakin kaksi tietoa: kuinka syvällä pohjavesi nyt turvemailla on ja miten korkeus vaikuttaa meidän oloissa hajoamiseen.

    käpysonni käpysonni

    Eikö tuo pohjaveden korkeus vaihtele sadannan määrän mukaan? Pystytäänkö sitä mekaanisesti edes säätelemään halutulla tavalla? Tuntuu kovin teoreettiselta puhe pohjaveden korkeuden säätelystä. Kyse on kuitenkin luonnon omasta prosessista.  Onko pohjaveden korkeuden tarkkaa säätelyä haluttuun korkeuteen pystytty käytännössä toteuttamaan missään?

Esillä 10 vastausta, 8,211 - 8,220 (kaikkiaan 8,241)