Metsien hiilinielu

Ilvesniemen periaatteella 40/60 laskien maaperään kertynyt uusi hiili viimeisten 60 vuoden aikana olisi laskien runkopuuvarannon noususta  1500 milj.m3:stä nykyiseen 2600 milj.m3:iin seuraava.

Puiden 40% osuus runkopuu, latvus, oksat, neulaset ja lehdet  CO2-nielu 1,0*(2600-1500)= -1100 Mtn.

Maaperään samassa ajassa uutta CO2-varstoa yhteensä 1,5*1100=-1650  Mtn.

Metlan vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 milj.m3 CO2 nielu oli 0.76*17,2= -13,2 Mtn ilman maapäästöjä.

Keroimella 0.76 laskien 60 vuoden aikana kertynyneen hakkuusäästön 1100 milj.m3 CO2-nielu olisi 0,76*1100= – 836 Mtn. Kivennäismaanielu oli nolla ja orgaanisten maiden päästö +14 Mtn-ekv vuonna 2023. Vuoden 1990 jälkeen kivennäismaanielu (ks linkki alla) on ollut noin -1 Mtn /v suurempi keskimäärin  ja niistä yhteensä maanielua 60 vuoden ajalta -60 Mtn-ekv.

Ilvesniemen periaatteella 40/60 saadaan 60 vuoden ajalta uutta CO2-nielua yhteensä -1100-1650= -2750 Mtn-ekv. Olettaen tietenkin, että 60 vuotta sitten hiilen suhteet olivat 40/60.

Luke on laskenut 60 vuoden ajalle CO2- nielua -836-60= -896 Mt-ekv.

Missä ovat -2750+896= -1854 Mtn-ekv CO2-nielut, jotka pitäisi olla olemassa Ilvesniemen periaatteen 40/60 mukaan laskien?

https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

Tuo Ilvesniemen 40/60 tarkoittaa, että maapinnan alla on sekä elävää biomassa, että kuolleen biomassan kariketta, joidenka hiilen yhteismäärä on 60% koko metsän hiilestä.

Mitä sitten tarkoittaa, että yhteyttämistuotteista menee 70% juuriin? Yhteyttämistuotteista syntyy biomassaa, joidenka kuivapainosta puolet on hiiltä, mutta kuvaa hyvin myös hiilijakaumaa. Jakauma ei oikein mene yksiin Ilvesniemen jakauman kanssa, joten 70% osuus pitää supistua reilusti, että 60% osuuteen sopii myös maapaerässä olevaa kuollutta hiiltä.

Aiheeseen liittyvä mielipide putkahti Helsingin Sanomiin otsikolla: Suometsät ovat suuria hiilen ja hiilidioksidin lähteitä. Aikas kovia syytöksiä latelee geologi suometsätaloudesta: oikein hiilen suursyömäriksi syyttelee. Hyviä keskustelijoita putkahtanut myös heti paikalle Hesarin nettiin, erinomaista!

En tiedä muita pitkän ajan tarkasteluja kuin tämän Turusen ja Valpolan tekemän. Liskillä ja kumppaneilla oli myös pitkän aikavälin tarkastelu, pitää tsekata sekin, kun en muista olivatko suot mukana vai pelkästään kivennäismaat.

Tiivistelmän tulkitsen niin, että suometsiin olisi kertynyt enemmän hiiltä kuin mitä niistä on hajonnut, kun lasketaan yhteen puusto ja pintakasvillisuus. Maatalousmailta hiiltä on karannut myös, mutta toisaalta ojittamattomille soille on koko ajan kertynyt hiiltä lisää. Tässä artikkelissa ei ilmeisesti oteta kantaa metaaniin tai typpioksiduuliin vaan pelkästään hiileen.

J. Turunen& S. Valpola. 2020. The influence of anthropogenic land use on Finnish peatland area and carbon stores 1950–2015. Mires and Peat Volume 26 (2020), Article 26, 27 pp.

”C accumulation of undrained mires and especially the increased biomass production of drained peatlands have partly compensated for the anthropogenic C losses. The total C store of peatland vegetation biomass (trees, seedlings, ground vegetation, detritus and below-ground roots) was estimated to have increased by 92 Tg due to intensive peatland drainage.”

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011159566.html

Luonnon varassa -lehdessä päätoimittaja Tiina Eklundin juttua ajankohtaisista hiilinielulaskennoista ja virheistä.

http://www.luva.fi/wp-content/uploads/2025/03/Luva_1_2025_web.pdf

Etsin tietoa siitä mistä metaani suolla tulee, ja ilmeisesti se tulee enimmäkseen tuoreiden kasvinosien hajotuksesta, ei niinkään vanhan kuolleen turvekerroksen hajotuksesta. Joka tapauksessa pohjaveden pinnan nosto olisi tehokas tapa hillitä talouskäytössä olevan maatalouden tai metsätalouden turvemaan khk-päästöjä (kts. Naturen artikkeli). Metaanin tuotannon määrä ennallistetulla tai luonnonsuolla riippuu monesta, mutta eritoten suon vetisyydestä eli siitä nappaako suokasvillisuus käyttöönsä syvemmältä kuplivaa metaania.

Nature: Overriding water table control on managed peatland greenhouse gas emissions

”We estimate that every 10 centimetres of reduction in WTDe could reduce the net warming impact of CO2 and CH4 emissions (100-year global warming potentials) by the equivalent of at least 3 tonnes of CO2 per hectare per year, until WTDe is less than 30 centimetres.”

Jatkoa edelliseen ja kommentti Hesarin keskusteluun soista päästölähteenä:

”Suota ennallistettaessa metaanin tuotanto nousee aluksi, mutta päästö voi alentua jonkin verran myöhemmin, kun suon kasvipeite palautuu. Metaania tulee kun kasvimateriaalia hajoaa hapettomissa oloissa. Metaanin päästön arvellaan tulevan pääosin ”labiilista” eli eläviin kasvinosiin äskettäin sidotusta hiilestä. Syvemmällä oleva vanhan turvekerroksen hiili ei hajoa yhtä helposti.

Vapautuvan metaanin määrä riippuu pohjaveden korkeudesta ja suon pinnalla olevasta kasvillisuudesta. Pääsääntö menee kai jotakuinkin niin, että mitä vetisempi ja rehevämpi suotyyppi, sitä enemmän metaania vapautuu. Kun aikaa kuluu ennallistamisen aloittamisesta, rehevöityvä pintakasvillisuus nappaa syvemmältä kuplivaa metaania yhä enemmän ja suosta ilmoille pääsevä määrä pienenee.

Päästöjen kannalta hyvä ennallistamisen tavoite voisi siis olla kasvipeitteinen suo, jossa ei olisi kovin paljon avoimia allikoita.

Lähde: Peatlands and Methane. IUCN UK Peatland Programme 2024.”