Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,171 - 8,180 (kaikkiaan 8,288)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • PenttiAKHakkinen

    Minä luin Asikaisen jutun. Ei se oikein avaudu minulle, mitä hän sanoo. Varsinkin jäi epäselväksi, miten vuosikasvun pienentyminen vaikuttaa maaperänieluun. Jotenkin jäi sellainen kuva, että hän edustaa tätä vihreän tieteen perusoletusta, että vuosikasvu pysyy vakiona, vaikka hakkuita vähennetään.

    Vuosikasvun pienentymisen vaikutus maaperänieluun on erilainen, jos vuosikasvu pienenee vakiohakkuilla tai jos se pienenee hakkuita vähentämällä.

    Apli
    Kurki Kurki

    Häkkinen : Mielenkiintoista, että Ruotsin päästöt ovat noin pitkän pohdinnan kohteena.

    Eikö Häkkistä kiinnosta yhtään tuo Ruotsin tilanne, kun hakkuusäästöä ei juurikaan ole ja silti Metsämaan nielu on -32 Mtn ja lisäksi Ruotsin ja Suomen päästöt ovat samaa luokkaa tuon linkin mukaan, vaikka Ruotsissa on 2-kertainen määrä asukkaita.

    Kangas: Metsien hiilitase sinänsä on ylisukupolvisesti plusmiinus nolla hakkuista riippumatta, jos metsäpinta-ala pysyy samana. Puuston poistuma ja kasvu kohtaavat vääjäämättä ajan mittaan.

    Entäs tämä Kankaan näkemys? Eiko se ole juuri ihan kuin Häkkisenkin?

    Kurki Kurki

    Mureneeko hiililaskennan pohja? Ministeriö tutkituttaa Luken laskentojen epäselvyydet.
    Maa- ja metsätalousministeriö selvityttää Luonnonvarakeskuksen hiililaskennan. Professori Annamari Laurénin esittämä kritiikki lisää painetta koko laskennan täysremonttiin.

    Että sillä lailla.

    Annika Kankaalta täyslaidallinen:

    Kangas ei taustaltaan ole maaperätieteilijä eikä myöskään mukana kasvihuonekaasujen laskennassa, mutta hän on perehtynyt laskelmissa käytettyihin aineistoihin. Niiden perusteella hän pitää mahdollisena, että tulokset ovat harhaisia.

    ”Laskelmissa käytetyt aineistot ovat järkyttävän huonot. Niiden perusteella on hyvin vaikea saada luotettavia tuloksia. Tyhjästä on paha nyhjäistä.”

    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/ministerio-tutkituttaa-luken-hiililaskennan-epaselvyydet/#5dfaa1a5

    Kurki Kurki

    Lisäksi tämä lahopuuhulluus pitäisi tarkastella ja perkata pois kaikki lajit joille lahopuun lisäyksestä ei ole mitään apua.

    Luken mukaan jättöpuuryhmiä pitää lisätä.

    Linkki : https://www.metsalehti.fi/uutiset/luonnonvarakeskus-lisaa-saastopuita-ei-lehtipuita-energiaksi/#5dfaa1a5

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En usko että metsien kasvun dynamiikasta kannattaa kiistellä. Käytetään eri käsitteitä mutta päädytään samaan. Jos metsistä ei oteta poistumaa hakkaamalla, sinne tulee poistumaa itseharvenemisen ja metsätuhojen muodossa. Metsä kun ei ole halkoliiteri, vaan elävä ja uudistuva eliöyhteisö.

    Kritiikki alkaa olla tiedeyhteisön puolelta jo niin äänekästä, että virkamiehetkin jo kuulevat. Petteri Orpokin ihmetteli jossain vaalitentissä hiililaskentojen epävarmuuksia… Heitin linkin em. Metsälehden artikkeliin Hesarin mielipiteeseen.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011131649.html

    Kurki ei ilmeisesti lukenut Ruotsin englanninkielistä inventaarioraporttia vaikka yllytin aiemmin ja laitoin sivunumerotkin esille? Yritän lukea myöhemmin ajatuksella, juuri nyt en ehdi.

    Lahopuun lisäyksen osalta voitaisiin käyttää indikaattorilajeja. Ollaan määrissä ja laadussa kuitenkin vielä pitkällä takamatkalla verrattuna luonnonmetsiin, joten tässä kohtaa ei pidä alkaa lepsuilla.

    mehtäukko

    ”…Näiden tyhjän päällä olevien numeroiden mukaan maankäyttösektorin hiilitase heikkenee ja metsätoimiala on uhattuna. Hiililaskennan ongelmissa ei ole kyse laskennan “epävarmuuksista”, niin kuin julkisuudessa häveliäästi sanoitetaan, vaan huonosti tehdystä tutkimuksesta. Sen tuloksia ei voi käyttää mihinkään…”

    Kirjoittaja on suometsätieteen professori Helsingin yliopistossa.

    Onko viherpoliittinen järjestelmä todella niin mätä, kuin sitä ajavat näkemämme keinot?

    PenttiAKHakkinen

    Kurki tuolla kyseli Ruotsin nielulaskennasta. Minä en mielelläni ota kantaa heidän touhuihinsa. Olen nähnyt jostain heidän tutkimuksistaan, että heillä on hiiltä maaperässä paljon enemmän kuin Suomessa. Syytä en ole saanut selville. Minusta pitäisi saada selville syyt tuon lähtötilanteen epäsuhtaan. Liittyneekö johonkin jääkauden syntyprosessiin.

    Prof Kangas näyttää olevan samaa mieltä minun kanssani tästä nieludynamiikasta. Saattaa olla, että meillä on erilainen aikahorisontti tässä. Pitää kuitenkin muistaa, että esim Syke n Soimakallio on myös tämän nollanielun vääjäämättömyyden ilmaissut. Hän kuitenkin vetoaa Ilmastopaneelin 2019 raportin skenaarioihin. Eihän niissä ollut mitään nollaantumista. Parhaimmissa skenaarioissa edes sataan vuoteen.

    mehtäukko

    Koko Euroopan kasvihuonekaasulaskennat tulisi purkaa ja tilalle rakentaa uusi, eri maiden yhdessä suunnittelema, harmonisoitu laskentajärjestelmä. Laskentaan tulee ottaa mukaan vain luotettavasti mitattavia metsien hiilivarantoja. Laskennassa mittauksen kannalta mahdottomien varantojen arvuuttelu murentaa koko raportoinnin uskottavuuden.

    Kirjoittaja on metsäinventoinnin emeritusprofessori.

    Tavan talliainenkin ehkä tajuaa harhan ja todellisuuden eron kuten ETomppo edellä latoo.

     

    Nostokoukku

    Mehtäukko taitaa olla realisti, kuten minäkin. Voin sanoa itsestäni, että jopa inhorealisti.

    Ei niitä Euroopan laskentoja oikein voi uusiksi laittaa. Miten silloin kävisi koko ajan kivihiilen polttoa lisäävien maiden? Se voisi myös murentaa Suomen kunnianhimoisen edelläkävijän laskennat ja uskottavuuden.

Esillä 10 vastausta, 8,171 - 8,180 (kaikkiaan 8,288)