› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,161 - 8,170 (kaikkiaan 8,288)
1 2 3 … 816 817 818 … 827 828 829

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • aSanta 7.4.2025, 21:57

    Kyllä kai Ruotsin kokonaispäästöt olivat kuitenkin n. 34 Mtn ja Suomen vastaavasti 36 Mtn (5,5*6,57) v. 2020 – ei siis negatiiviset päästöt eli nielut.

    Kurki Kurki 7.4.2025, 22:05

    Joo se on totta. Korjaan nuo etumerkit.

    PenttiAKHakkinen 7.4.2025, 22:17

    Mielenkiintoista, että Ruotsin päästöt ovat noin pitkän pohdinnan kohteena.

    Minä mieluummin pohtisin prof Kankaan kirjoituksia. Hän tuntuu kirjoittavan mitä kirjoittaa. Näköjään se on vaikeaa metsäntutkijataustaisellekin laittaa ajatuksiaan yksiselitteiseen matemaattiseen muotoon. Siis:

    Nielu = vuosikasvu- hakkuut- muu poistuma

    0 = vuosikasvu – hakkuut – muu poistuma, edelleen

    vuosikasvu = hakkuut + muu poistuma

    Vihreä tiede väittää, että viimeisessä yhtälössä muu poistuma on vakio ja vuosikasvu lisääntyy, kun hakkut vähenevät. Eihän se ole mahdollista. Jos hakkuut vähenevät niin vuosikasvu pienenee, vaikka muupoistuma (lähinnä luonnonpoistuma eli laho)  olisi vakio. Todellisuudessa laho lisääntyy, jos nollanielutilanteessa hakkuita vähennetään. Suomen metsät ovat lähellä tuota nollanielutilaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.4.2025, 22:41

    Riippuu puuston rakenteesta ja puuston määrästä lähtötilanteessa sekä metsätuhoista miten homma kehittyy. Onko metsä nuorta vai vanhaa ja onko ylitiheää vai harvaa? Minkälaisiin metsiin hakkuiden väheneminen tai lisääminen kohdistuisi? Ovatko metsien pitempään ja tiheämpänä kasvattaminen huonoja neuvoja hiilinielujen kasvattamiseen? Itse käyttäisin hiukan varoen molempia.

    PenttiAKHakkinen 8.4.2025, 09:39

    Annelilla hyviä kysymyksiä.

    Tuo teoria hakkuiden ja vuosikasvun yhteydestä ei välitä osatekijöistä. Johtuu siitä, että kokonaisuus on se mikä määrää. Hakkuiden vähentäminen toisaalla johtaa hakkuiden lisääntymiseen toisaalla. Nollanielutilanteessa se on toissijaista. Ennen maksimikasvun nollanielutilaa hakkuiden kohdentaminen vaikuttaa lopputilanteeseen.

    Minä kasvatan metsäni varsin tiheässä ensiharvennukseen asti. Siitä tulee selvästi kasvutappioita. Ja ensiharvennuksen jälkeen myrsky- ja tykkylumituhoja tavallista enemmän. Eli kasvutappioita. En ole perehtynyt, mitä suositukset sanovat tiheästi kasvattamisesta missäkin kehitysluokassa, mutta sanoisin, että kasvutappioita tulee. Keskimääräinen puusto/ha kyllä on suurempi. Että sen kautta tulee joksikin aikaa nielua.

    käpysonni käpysonni 8.4.2025, 15:18

    https://www.luke.fi/fi/blogit/metsanielun-muutokseen-vaikuttaneet-tekijat-ja-mahdollisuudet-vaikuttaa-niihin

    Kurki Kurki 8.4.2025, 16:01

    Lähetin Luken Tarja Tuomaiselle kysymyksen. Käpysonnin linkissä mainitaan, kuinka kivennäismaidenkin nielu on Suomesta kadonnut. Ruotsissa näin ei ole taphtunut ks. linkki alla.

    Suomessa 2023 Luken mukaan hakkuusäästö oli 17,2 milj.m3 ja sen CO2-nielu oli -13,2 Mtn.
    Kerroin CO2-nielu/hakkuusäästö oli 13,3/17,2= 0,76
    Ruosissa vuonna 2000 oli hakkuusäästö 29,4 milj.m3 ja sen CO2-nielu -35 Mtn.
    Kerroin oli 35/29,4= 1,19
    Jos Ruotsin kertoimella laskee Suomen hakkuusäästön se olisi 1,19*17,2 = – 20,5 Mt.

    Aikamoinen ero.

    https://yle.fi/a/74-20140329

    https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.4.2025, 16:44

    Eikös me Kurki jo kertaalleen selvitetty nämä kertoimet?

    käpysonnin linkissä Antti Asikaiselta hyvä kirjoitus, johon voi viitata kun tarvitsee selittää maallikoille hiilinieluasioita. Tässä kiinnostaisi ennuste: milloin turvekankaiden turpeen hajoaminen oikein mahtaa loppua, eli milloin niidenkin maaperän päästö on etupäässä karikkeiden hajotusta kuten nyt kivennäismailla on?

    Aivan oivallinen mielipide ilmastolaista Hyytiälän johtajan kynästä Hesarissa:

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011131649.html

    Olisi järkevää, että seurataan ensisijaisesti varmoja hiilinielujen mittareita eli esimerkiksi teknisiä nieluja, puurakenteita ja puuston määrää.

    Todennettu oikeaan suuntaan kulkeminen riittäisi sekä ilmasto- että luontokatoasioissa. Tavoitteisiin pääsemisen nopeus riippuu sitten siitä, miten isot askeleet kulloinkin saavat kansalaisten tuen.

    Kurki Kurki 8.4.2025, 18:10

    Eikös me Kurki jo kertaalleen selvitetty nämä kertoimet?

    Suomen osalta kyllä eli metsien kokonaiskasvun tilavuuspaino tai kokonaisbiomassa on reilusti alempi kuin mitä se on poistumassa.

    Kysynkin nyt miksi Ruotsissa samoilla puilla se ei ole niin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.4.2025, 18:23

    Tuo ilmaisu on Suomen metsien osalta hiukan hämärä. Olisi hyvä tietää tarkemmin, miten latvuksen ja rungon massa tai näiden suhde eroaa poistumassa ja kasvussa.

    Karikekertymä on Asikaisen mukaan tärkeä hiilinielun komponentti. Tämä kasvun, karikkeen ja maaperän ”pyhä kolminaisuus” on maallikoille joskus liian vaikea rasti ja keskustelu menee mahdottomaksi.

    Tuli mieleen mitä Lauri Mehtätalo sanoi Tiedekulman esitelmässä: kun puu vanhenee eli suurenee, ylläpitohengityksen määrä suhteessa yhteytyksen määrään suurenee mikä aiheuttaa kasvun alenemisen.

Esillä 10 vastausta, 8,161 - 8,170 (kaikkiaan 8,288)
1 2 3 … 816 817 818 … 827 828 829