Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,131 - 8,140 (kaikkiaan 8,140)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • PenttiAKHakkinen

    Minä en ymmärtänyt Kurjen kysymystä. Annelilla näyttää olevan oikea tilannekuva minun ajatusmallistani. aSanta saattaa ajavan oikeaa ajatusmallia, mutta sanallinen ilmaisu on päin seiniä. Kasvu on kyllä keskeinen tekijä hakkuumahdon arvioinnissa, mutta vuosikasvu voi olla metsälötasollakin paljon suurempi kuin lopullinen keskimääräinen kasvu. Eli  metsälön ikäjakauma on vuosikasvun lisäksi keskeinen hakkuumahdon arvioinnissa.
    Ja sitten on vielä tuo anomalia, että metsälössä voi olla puusto/ha paljon isompi kuin lopullinen maksimikasvun dynaamista tasapainotilaa vastaava puusto/ha. Minulla esim tuon metsälön, jonka dynaaminen tasapaino on lukijan kuvissa, puusto oli maksimissaan 170 m3/ha. Dynaamisessa tasapainotilassa se oli 140 m3/ha.

    aSanta

    ”aSanta saattaa ajavan oikeaa ajatusmallia, mutta sanallinen ilmaisu on päin seiniä.”

    Täytyy tunnustaa, että kyllä arvioijankin verbaalisesta tajunnanvirran annista vähintään puolen merkityksen joutuu arvaamaan! 😉

    ”metsälön ikäjakauma on vuosikasvun lisäksi keskeinen hakkuumahdon arvioinnissa”

    jaan pitkälti Häkkisen näkemyksen, mutta käyttäisin muuttujana puuston rakennetta ikäjakauman sijaan.

    ”metsälössä voi olla puusto/ha paljon isompi kuin lopullinen maksimikasvun dynaamista tasapainotilaa vastaava puusto/ha”

    Häkkisen analogia heittää tässä kyllä ’heprealle’ – ehkä hän tarkoittaa, että uudistuskypsävaltaisissa metsälöissä puuston kasvu ei vastaa vastaavan kasvupaikan normaalimetsän kasvua ikärakennepainotuksen vuoksi – mene ja tiedä 😲

    PenttiAKHakkinen

    aSanta näytää jotain ymmärtävän minun kirjoituksistani. Mutta ehkä kriittisin tieto jää aSantalta piiloon. Metsien kasvudynamiikan ymmärtämisen kannalta on erittäin tärkeä tämä, että puusto/ha voi olla metsälötasollakin suurempi kuin maksimikasvun dynaamista tasapainotilaa vastaava puusto/ha. Tämä pätee myös koko Suomen tasolla. Tarkoittaa, jos tutkijat eivät ymmärrä tätä asiaa, niin jää kokonaan pimentoon, josko Suomen metsien nykyinen puusto 2550 mil m3 on suurempi kuin maksimaalista kasvua vastaava puusto. Minä en pysty asiaa analysoimaan.  VTT Juha Lappi on käsitellyt v 1997 teoreettisesti tätä asiaa Metsätieteellisessä aikakausikirjassa. Jos oikein muistan niin teoria perustui luonnonilmiöiden käyttäytymiseen vaimenevan sinikäyrän mukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mistä Häkkinen tietää maksimaalista kasvua vastaavan puuston ellei osaa ratkaista ongelmaa analyyttisesti.

    Tulisi selvittää maksimikasvun tuottava viherhiukkasten maksimimäärä, jonka puusto pystyy ylläpitämään. Tämä riippuu puuston ikärakenteesta. Taimissa ja hyvin vanhoissa puissa on liian vähän neulasmassaa. Tai olisi yksittäisissä harvassa kasvaneissa puissa, mutta niitä ei ole tarpeeksi per hehtaari. Näitä hehtaareita pitää olla myös paljon.

    Kyseessä on teoreettinen maksimi, johon ei koskaan päästä, joten onko asialla suurta merkitystä?

    PenttiAKHakkinen

    Hyvin täällä aletaan sotkea minun puheitani. Minun käyttämäni sanonta maksimikasvu ei tarkoita mitään hetkellistä maksimikasvua. Kurki tuolla esitti kysymyksen hetkellisestä kasvusta. Yritän vastata. Dynaamisessa tasapainotilassa hetkellinen kasvu ja jatkuva ylläpidettävä kasvu ovat yhtäsuuret. Jos tuo dynaaminen tasapainotila on saavutettu suositusten mukaisilla hakkuilla ja metsän kehitysluokkajakauma on optimi niin on saavutettu metsän maapohjan maksimikasvu kyseisellä puulajikoostumuksella.
    Hetkellisestä kasvu näyttäisi olevan maksimissaan noin 1,6 x jatkuva ylläpidettävä kasvu. Metsälön ikäjakauma sen määrää. Jos puusto on kokonaan iältään n 30 vuotta niin silloin tulee kerroin luokkaa 1,6.

    Kurki kyseli kasvutaulukoista. Niitä saattaapi tutkijoilta löytyä. Metsänomistaja voi kuitenkin tehdä oman metsänsä eri puulajeille ja maapohjille omat taulukkonsa metsätaloussuunnitelmissaan olevilla tiedoilla. Normaalimetsän teoria ja excel käyttöön. Minulla on se kokemus, että metsätaloussuunnitelmat yliarvioivat kasvua yli 60.vuotisissa metsissä.
    Tuosta 5 m3/ha/vuosi kasvusta arvioisin, että jos se on jatkuva ylläpidettävä niin puusto on 120 m3/ha.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisiko mielipidettä siihen, millä metsälön pinta-alalla kannattaa tavoitella optimaalista kehitysluokkajakaumaa? Tämä riippuu mm. metsänomistajan omatoimisuudesta hoitotöissä. Jatkuva kasvattaja puolestaan optimoi puuston rakennejakaumaa yhden metsikön tasolla, mutta se on erilainen kuin suositeltu metsiköiden kehitysluokkien jakauma.

    Kirjoittajalta Juha Lappi löytyy 4 artikkelia Metsätieteen Aikakauskirjasta:

    Metsien kasvu ja kestävät hakkuut. 1997.

    Kestävä metsätalous: metsälödynamiikan hallintaa. 1998.

    Kiertoajasta ja metsätalouden suunnittelusta. 1999.

    Suurin kestävä hakkuutaso. 2016.

    aSanta

    ”Tuosta 5 m3/ha/vuosi kasvusta arvioisin, että jos se on jatkuva ylläpidettävä niin puusto on 120 m3/ha.”

    Tarkoittaako tämä, että metsälön puuston keski-ikä on 60/2 (30) vuotta vai että keskimääräinen uudistusikä on 60 vuotta?

    PenttiAKHakkinen

    Annelilta hyvä kysymys.
    Juha Lapin artikkeli v 1997 on täyttä asiaa. Minä tosin en ymmärrä täysin siitä kuin ne osiot, jotka pystyn varmentamaan hakkuudatastani. Oman metsäni kasvu minua eniten kiinnostaakin. Ja mikä tärkeintä minun metsissäni on aina tehty hakkuut suositusten mukaan. Uudistaminen istutuskuusilla jo 30 luvulla.

    Optimaaliseen kehitysluokkajakaumaan tarvitaan minimissään pinta-alaa n 40 ha. En kyllä pysty varmentamaan tietoa. Normaalimetsän teoriaa vasten tarkoittaisi n 0,5 ha päätehakkuuta vuosittain. Ihan ok.

    Optimaaliseen kehitysluokkajakaumaan pyrkiminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Riittää, kun noudattaa suositusten mukaisia toimia metsässään. Ainakin niitä suosituksia, joilla maksimoidaan kiertoajan läpi laskettua vuosikasvua. Hakkuudatasta näkee sitten jälkikäteen keskikasvun ja keskimääräisen puuston. Optimaalisessa kehitysluokkajakaumassa olisi hyvää tasainen vuositulo ja satelliittidatasta näkisi suoraan maapohjan jatkuvan kasvukyvyn ja sitä vastaavan puusto/ha.

    PenttiAKHakkinen

    aSantalle sanoisin, että 5 / 120 tarkoittaa optimaalisella ikäjakaumalla ja kiertoajalla hoidetun metsän dynaamisen tasapainon tunnuslukuja. Kuseessä olisi kuusimetsä, mutta ilmeusesti pätee myös männylle.

    Se 30 vuotta tarkoittaa tasaikää, ihan kuin metsälö olisi yksi metsikkö. Metsätaloussuunniteimista näitäkin tietoja saa ihan omaan metsään kohdennettuna.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hämmentävästi tulee taas hiilinieluista kahdenlaista viestiä, eli Purran mielestä hakkuita joudutaan vähentämään hirmuisesti. Vain hiukan aiemmin kerrottiin, että seuraava laskentajakso olisi Suomelle jo helpompi kuin tämä kuluva.

Esillä 10 vastausta, 8,131 - 8,140 (kaikkiaan 8,140)