Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,111 - 8,120 (kaikkiaan 8,136)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minä en näe hakkuuta päästönä vaikka EU ja khk-inventointi näkevät. Jos kaikki maan metsät olisivat päästökaupan piirissä, ne olisivat helposti myös hakkuumäärien sääntelyn piirissä, ja tätä vanhan kansan metsänomistajat eivät hyväksy.

    Mitä metsävaratietoon muuten tulee, se ei minua haittaa että inventoidaan. Se haittaa, että metsänomistajalla ei ole pääsyä kaikkeen lajitietoon, vaikka niitä harvinaisia lajeja pitäisi lain mukaan suojella.

    aSanta

    ”Minä en näe hakkuuta päästönä vaikka EU ja khk-inventointi näkevät” – kuvaako tuo priorisointiasi julkisen ja henkilökohtaisen ’totuuden’ suhteen 😉 Sitä tuskin kiistät, etteikö noista hakkuista seuraisi päästöjä!

    Sääntely on jo nyt tärkeä inhimillisten toimintojen ohjauskeino mm. alv:n ja autojen päästösanktioiden muodossa, metsien käyttöön suuntautuminen ei toisi siten merkittävää yhteiskunnallista muutosta. Sikäli kun päästökauppa realisoituu kattavaksi, tuskin metsätalouskaan voi sen ulkopuolelle jättäytyä, de facto!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ennuste voi osua oikeaan, mutta olisi suotavaa, että päästökauppa olisi sitten mahdollisesti toteutuessaan enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Sama koskee luonnonarvokauppaa.

    PenttiAKHakkinen

    aSanta näyttää olevan hiukan ulkona metsän kasvun dynamiikasta. Ehdottaisin tutustumista normaalimetsän teoriaan.

    Tuosta kasvu 103, puusto 2700, sanoisin noin yleisesti, että jokaista jatkuvasti ylläpidettävää vuosikasvua vastaa aina joku puusto/ha. Useimmiten kaksikin, mutta maksimaalista vuosikasvua vastaa vain yksi puusto/ha. Jos oletetaan, että maksimaalinen ylläpidettävä vuosikasvu on 103 m3/ha niin sitä vastaava puusto on 2700 m3/ha. Jos otetaan ylläpidettäväksi vuosikasvuksi esim 100 m3/ha niin puusto on (esimerkkitasolla) 2600 tai 2800 m3/ha riippuen kiertoajasta.

    aSanta

    Häkkinen saivartelee: Suomessa keskimääräinen puustotilavuus on 122 m3/ha, kun vastaava arvo on Ruotsissa 156 m3/ha. Mikä on siis se puuston kasvua rajoittava tekijä, ettei Ruotsin metsille pitkälti rinnasteiset suomalaiset metsät voisi helposti saavuttaa Ruotsin vastaavaa puustotilavuutta? Calculus Häkkinen! Lopeta tarpeeton saivartelu ja heitä rätingit pöytään valideista perusteista esittämääni kysymykseen, vai pettääkö teoriasi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä professori Calculus maksimoi puuston kasvua eikä puuston määrää?

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Mikä on siis se puuston kasvua rajoittava tekijä, ettei Ruotsin metsille pitkälti rinnasteiset suomalaiset metsät voisi helposti saavuttaa Ruotsin vastaavaa puustotilavuutta?

    Vastaus on yksinkertainen. Maaperä, suomi on täynnä karuja soita. Etelä-suomesta ne on tosin pääosin vuosisatojen aikana kuivatettu.

    aSanta

    ”Vastaus on yksinkertainen. Maaperä, suomi on täynnä karuja soita. Etelä-suomesta ne on tosin pääosin vuosisatojen aikana kuivatettu”

    – höpö, höpö!

    aSanta

    ”Ehkä professori Calculus maksimoi puuston kasvua eikä puuston määrää?”

    Normaalimetsään voidaan asettaa nuo vaihtoehtoiset tavoitteet, muttei molempia samaan aikaan maksimitavoittein!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kasvutekijät: ravinteet, vesi, lämpö, auringon energia.

    Kyllä pystymme saavuttamaan Ruotsin luvut: Etelä-Suomen puustoisimmissa maakunnissa on jo noin 170 m3/ha keskimäärin metsämaalla.

Esillä 10 vastausta, 8,111 - 8,120 (kaikkiaan 8,136)