Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,101 - 8,110 (kaikkiaan 8,134)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • PenttiAKHakkinen

    Metsien ylihakkuista sanoisin, että ensin pitää tietää maapohjan vuosikasvupotentiaali. Luken tutkijoiden puheista olen ymmärtänyt, että heillä ei ole asiasta aavistustakaan.
    Luulisin kuitekin, että jos pystyy laskemaan hakkuumahdon, niin pystyy laskemaan myös maapohjan kasvupotentiaalin kyseisellä puulajikoostumuksella.

    Vanhan lain mukaisissa metsätaloussuunnitelmissa oli sellainen rajoitus, että suositellut hakkuut eivät saaneet ylittää maapohjan vuosikasvua. Kasvutappioitahan siitä tuli, mutta kun oli suositus niin niin toimittiin. Veikkaisin, että hakkuumahtolaskelmissa on tämä rajoitus.

    aSanta

    ”Nieluasioissa outoa on tuo, että halutaan metsissä olevan mahdollisimman paljon puuta.”

    Kun tähdätään hiilineutraaliuteen tietyssä ajassa (vuoteen 2050), joudutaan minimoimaan vuotuisia päästöjä, mikä vähentää hakkuita ja kasvattaa puustopääomaa eli metsien hiilivarastoja. Rajallisessa tilassa rajaton kasvu on mahdotonta (Rooman klubi), joten ’pää tulee vetävän käteen’ jossain vaiheessa. Kehitysoptimistit kuitenkin olettavat, että tällä ’vähäisten hakkuiden’ siirtymäajalla tekniset hiilinielut kehittyvät kilpailukykyisiksi ja ratkaistaan nieluongelmat.

    aSanta

    ”PS. En pidä mahdollisena säätää metsien päästökauppaa pakolliseksi.”

    EI alv-velvollisuuskaan ole puuntuottajalle pakollista (alhaisilla tuloilla), mutta jos siitä aiheutuu alv:llisia kustannuksia, on alv:llisuus kannattavaa! Sama logiikka ohjannee myös päästökauppaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vappaehtoisena nielukauppa olisi ok, pakollisena olisi liiallinen puuttuminen metsän omistajan omaisuuden suojaan.

    En tiedä Taalaksen aivoituksia, mutta on mahdollista että hän tarkoitti kertapaukulla juuri tuota kehityskulkua, jonka aSanta kuvasi eli että jonkin aikaa poistumia hillitsemällä saadaan lisää varastoja. Pitemmällä aikavälillä realisoituvat sitten vasta menettelyn haitat.  Metsänieluilla päästään siirtymäajan yli eli nopeutetaan hiilineutraaliutta EU-alueella. Nielujen painottaminen johtuu siis EU:n ilmastopolitiikasta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    .

    aSanta

    ”Vappaehtoisena nielukauppa olisi ok, pakollisena olisi liiallinen puuttuminen metsän omistajan omaisuuden suojaan.”

    Kuinka on mahdollista, että Metsaan.fi-palvelussa yksityisten metsien rakenteesta kootaan niin yksityiskohtaista, suorastaan omaisuuden suojaa loukkaavaa dataa – lupaa metsänomistajalta kysymättä, ja vielä oikeusvaltio Suomessa? Kuinka verottajalla on oikeus päästä yksityishenkilöiden pankkitietoihin perustelluissa veronkiertoepäillyissä oikeusvaltio Suomessa? Kuinka jokainen kiinteistö on velvollinen liittymään julkiseen jätehuoltoon oikeusvaltio Suomessa? Onko jotain perusteita, ettei jokaista metsäkiinteistön omistajaa voida velvoittaa lain nojalla osallistumaan hiilidioksidipäästöjen hallintaan, jos kansanedustuslaitos suuressa viisaudessaan tai EU direktiiveissään niin päättää?

    PenttiAKHakkinen

    Näyttää saavan kannatusta, että metsän nieluilla ostetaan aikaa. Kaksi ongelmaa tässä on.

    A Jos runsaspuustoisen metsän omistaja päättää ottaa nielukorvauksia pidentämällä kiertoaikaa niin hänen metsänsä vuosikasvu alkaa pienentyä. Mikä järki on maksaa vuosinielun pienentämisestä. Vuosikasvun maksimin voi palauttaa vain päästön kautta. Mutta siltä väliajalta vuosinielu on menetettty.

    B Suomen nykyistä kasvua 103 milj m3/vuosi vastaa puusto 2700 milj m3. Nykyinen puusto on 2550 milj m3. Nykyisellä n 10 milj m3 hakkuusäästöllä tuo vuosikasvua vastaava puusto saavutettaisiin 15 vuodessa. Sitten nielu olisi nolla nykyisillä hakkuilla. Hakkuiden vähentämisellä voidaan vain lyhentää tuota aikaa nollanieluun. Paitsi tietysti jos halutaan maksaa vuosittaisen hiilensidonnan pienenemisestä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Esimerkit ovat aSantalla tiedon keruuta ja jätehuolto on järkevää hoitaa keskitetysti että tulee kunnolla tehtyä. Metsäomaisuuden käytön pakollinen säätely olisi ihan eri tyyppinen asia. Tässä kohtaa meikäläisestäkin löytyy maalaisliittolainen. Mutta onneksi me emme sitä systeemiä päätä.

    Pentti on oikeilla jäljillä: päästökaupasta hyötyisi eniten nuoren metsän omistaja, jolla puuston määrä palautuisi nopeasti ennalleen harvennuksen jälkeen. Avohakkuun jälkeen voisi varttuneen metsän kaatajakin liittyä mukaan.

    Vielä varmemmaksi vakuudeksi painotan: mielestäni EU:n tulisi luopua hiilinielujen vaatimuksistaan kokonaan ja jättää päästöjen  neutralointihimmelit jäsenmaiden omaan harkintaan. Hakkuut pitäisi aina voida tehdä metsänhoidollisin ja taloudellisin perustein. Jos ”ylihakkuu” määritellään ilmastopoliittisin perustein niin mennään ”metsään”.

    aSanta

    ”Esimerkit ovat aSantalla tiedon keruuta”, josta yksinkertaisin laskelmin määritetään puuston arvo, metsän kokonaisarvo, vuotuinen arvonlisäys… – jos joku, niin eikö tuo loukkaa omaisuuden suojaa, sehän vastaa pankkisalaisuuden loukkausta!

    ”Metsäomaisuuden käytön pakollinen säätely” – mikä ihmeen pakollinen säätely? Jo nyt joudumme puuston taloudellisesta hyödyntämisestä maksamaan veroa – kuinka päästöjen arvotus eroaa puuaineen arvotuksesta markkinataloudessa?

    ”päästökaupasta hyötyisi eniten nuoren metsän omistaja” – nuoren metsän omistajan ensimmäiset hakkuutulot ovat pääosin energiapuusta, josta ’päästövero’ on suuri, johon nielukorvaukset valtaosin hupenevat, kun järeästä metsästä korjataan sahatavaraa tai hirsiaihioita, joiden ’päästövero’ on alhainen eivätkä ne verota suuresti nielukorvausta päinvastoin kuin energiapuuhakkuu. Nuori metsä vaatii myös panoksia mm. taimikonhoitoon ja kasvun ylläpitoon, josta kertyy myös paljon päästöjä riippumatta korjaako energiapuun vai ei.

    aSanta

    ”Suomen nykyistä kasvua 103 milj m3/vuosi vastaa puusto 2700 milj m3. Nykyinen puusto on 2550 milj m3. Nykyisellä n 10 milj m3 hakkuusäästöllä tuo vuosikasvua vastaava puusto saavutettaisiin 15 vuodessa.”

    Millähän validilla perusteella Suomen metsiin ei ’mahdu’ enempää puustoa? Ja millä perusteella nielu tuolloin nollautuu?

Esillä 10 vastausta, 8,101 - 8,110 (kaikkiaan 8,134)