Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,091 - 8,100 (kaikkiaan 8,132)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Noinkin asian voi hoitaa kuten aSanta hahmottelee. Järjestelmä joutuisi kuitenkin tuossa seuraamaan hakattujen puuerien käyttöä? Omassa sovelluksessani metsän ja puunkäytön hiilinielut pidettäisiin erillään, kuten raportoinnissakin tehdään. Sakko hakkaajalle olisi yksinkertaisesti tulematta jäävä hiilivuokra. Rakennuksiin tai puurakenteisiin tapahtuva puun säilöntä palkittaisiin kertaluonteisella hiilikorvauksella. Ymmärtääkseni tämäkin johtaisi parempaan puustamaksukykyyn hiiltä parhaiten sitovissa ratkaisuissa.

    Varat tulisivat hiilimarkkinoilta, ei verovaroista. Puun käyttö vähenisi (jos niin halutaan) mekanismin vuoksi korkeintaan sillä määrällä, joka olisi tarpeen hiilineutraaliuden saavuttamiseen.

    Hakkuiden vähentäminen on kallis toimi yhteiskunnalle, mutta tällä mekanismilla se maksaisi vähemmän kuin joillakin muilla tavoilla. Toinen mahdollinen tapa on pakottaa metsänomistajat kasvattamaan metsää samaan tapaan kuin ennen uutta metsälakia, mutta silloin täytyisi nostaa myös jatkuvan kasvatuksen sallittuja pohjapinta-aloja, ettei kävisi niin että siitä tulisi liian houkutteleva vaihtoehto.

    Kurki Kurki

    Varat tulisivat hiilimarkkinoilta, ei verovaroista. Puun käyttö vähenisi (jos niin halutaan) mekanismin vuoksi korkeintaan sillä määrällä, joka olisi tarpeen hiilineutraaliuden saavuttamiseen.

    Empä osaa sanoa voisiko metsänomistaja osallistua tuohon hiilikauppaan ainakaan sillä määrällä, mitä hänen metsänsä sitovat hiiltä eli kasvu miinus hakkuut. Liian pyrökraattinen ja vaikea ja tulisi rajoitteita puun myyntiin. Häkkinen mainitsi lannoituksen, jossa metsänomistaja saisi lannoituskustannuksille maksajan tai että muussa käytössä olevaa maata metsitetään, jotka olisivat pitempiaikaisia nieluja.

    Suurimmat CO2-nielut on saatavilla tuolla Tukholman tavalla savupiipuista tulevan CO2 talteenotto ja sen hautaaminen pois ilmakehäsätä. Saattaisi olla kannattavaa metsäteollisuudelle jo 80..100 e/CO2tn.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nuo jotka Kurki mainitsi ovat ilman muuta järkeviä työlajeja mutta niissäkin tulos olisi hyvä todentaa. Rakentaminen voisi olla hyvä ala systeemin pilotointiin koska siinä todentaminen on helppoa.

    aSanta

    ”Empä osaa sanoa voisiko metsänomistaja osallistua tuohon hiilikauppaan ainakaan sillä määrällä, mitä hänen metsänsä sitovat hiiltä eli kasvu miinus hakkuut.”

    Sikäli kun metsien hiilinielut ulotetaan päästökaupan piiriin, vaihtoehtoa tuon kaupan ulkopuolelle jättäytymisestä tuskin tarjoutuu, ehkä jokin siirtymäaika kuitenkin! Se, milloin seuranta- ym. tarvittavat rakenteet päästökauppaan ovat kypsät, onkin jo eri asia.

    PenttiAKHakkinen

    Minusta tuntuu edelleen, että täällä ei ymmärretä maksimaalisen kasvun dyynaamisen tasapainotilan ominaisuuksia.

    Harvennuksia vähentämällä ja kiertoaikaa pidentämällä saadaan lyhytaikainen nielu vuosikasvun pienenemisen kustannuksella. Näin, jos maapohjan mahdollistamaan vuosikasvuun ei tule ulkoisista olosuhteista lisäystä.

    Muutenkin näyttää siltä, että kommentaattorit luulevat nielun olevan joku metsään liittyvä itsenäinen muuttuja. Silloinhan sille voisi määrätä suuruus ja edelleen sakko/hyvitysmaksuja. Nielu ei kuitenkaan ole itsenäinen muuttuja. Itse asiassa nielu ei kuulu millään muotoa metsän kasvun dynamiikkaan. Sehän on derivaatta, ei mikään muutuja.

    Kurki Kurki

    Sehän on derivaatta,

    Mitä tuo on suomeksi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä täällä Pentti osataan hiilinielut, niistähän on keskusteltu jo vuodesta 2018. Hiilinielu on kasvihuonekaasujen inventaarion käsite. Määritelmän mukaan se on metsien kokonaisnettokasvu – poistumat eli metsän hiilivaraston vuotuinen lisäys.

    Metsien kasvun dynamiikka osataan myös kohtalaisen hyvin ja koetetaan viedä muuallekin yhteiskuntaan sitä tietoa. Emme me täällä ole ehdottaneet metsien tihentämistä eikä kiertoajan pidentämistä vaan ehdotukset ovat peräisin ministeriön raportista.

    EU:n komissiolla on asiassa vielä paljon opittavaa.

    Hesarin metsäteollisuuskeskustelussa kommentoija kirjoitti ylihakkuista, ja sai monelta palautetta. Hyvä, me emme ole täällä yksin taistelemassa.

    http://www.hs.fi/talous/art-2000011103639.html

    PS. En pidä mahdollisena säätää metsien päästökauppaa pakolliseksi.

    Kurki Kurki

    Tämä on hyvä.

    Raimo Hyttinen: Mikään näistä uusista tuotteista ei poista ongelmaa siitä, että metsiä hakataan yli sallitun määrän, ja avohakkuiden osuus on hyvin suuri,

    Anitä Gynter: Puuta hakataan joka vuosi vähemmän kuin sitä kasvaa.

    PenttiAKHakkinen

    Kurki kyseli derivaatasta.

    Anneli antoikin jo aukikirjoitetun määritelmän metsän nielulle.

    Nieluasioissa outoa on tuo, että halutaan metsissä olevan mahdollisimman paljon puuta. Toisaalta nielu on nolla silloin kun puuvarasto on maksimaalinen. Keskustelu nielusta vaikuttaa täysin järjettömältä.

    Jos oikein ymmärsin Taalaksen puheita, hän on sanonut, että esim kiertoajan pidentäminen on nielun kannalta ”kertapaukku”. Lienee tarkoitti, että sillä saadaan nielua, mutta sitä ei voi uusia. Ja jos palataan takaisin lyhyempään kiertoaikaan niin tulee päästö, joka nollaa koko asian. Aivan kuin pidempää kiertoaikaa ei olisi koskaan ollutkaan.

    aSanta

    ”Minusta tuntuu edelleen, että täällä ei ymmärretä maksimaalisen kasvun dyynaamisen tasapainotilan ominaisuuksia.”

    Koko käsite on empiiristä illuusiota: sen saavuttamiseksi tulisi metsiä käsitellä vuosittain paraskasvuisten puiden tuentakäsittelyin eli niiden kasvutekijät optimoivin käsittelyin ja huolehtia samalla puuston tehokkaasta uudistumisesta, jottei puuston aukkoisuus hukkaa puiden poistossa vapautuvia kasvutekijöitä. Samalla tulisi huolehtia kasvun optimoivan sekapuuston ylläpidosta, sillä monokulttuurisuus ei hyödynnä kasvutekijöitä optimaalisesti.

Esillä 10 vastausta, 8,091 - 8,100 (kaikkiaan 8,132)