› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 8,386)
1 2 3 … 80 81 82 … 837 838 839

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 7.5.2019, 20:22

    PUUKI: Reheviä korpia on korpisoista ainakin n. 40 % . Jos mustikkainen /suursarainen tyyppi luetaan reheviin (vastaa kangasmaiden MT-tyyppiä) , niin sitten niitä on yli 90 %. Mutta rämeistä reheviä on alle 20 % ja rämeitä on n. 1/3-osa enemmän kuin korpia.

    Suomen soista 19 % on avosoita, 55 % rämeitä ja 26 % korpia. Avosoiden osuus suoalasta on maan eteläosassa vain noin neljäsosa siitä, mitä se on Pohjois-Suomessa.

    https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/suot/

    Korvet ovat matalaturpeisia soita. Luulisi, että varastoitunut hiili kuluisi nopeasti loppuun? Tulisiko vielä senkin jälkeen CO2-päästöja rehevän ja kostean maapohjan eliötoiminnoista.

    Rämeistä tässä sanotaan, että vastaavat kuivia tai kuivahkoja kankaita, joten ovat enemmänkin karuja soita.

    Rämeet ovat puustoisia soita, joiden pääpuulaji on lähes poikkeuksetta mänty. Ravinteisuudeltaan ne vastaavat kuivahkoa kangasta ja sitä karumpia metsätyyppejä. Rämeelle ominaisia kenttäkerroksen kasveja ovat erityisesti rämevarvut, joita ovat mm. suopursu, juolukka, vaivaiskoivu, suokukka sekä vaivero.
    http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsaekologia/Suotyypit/rame.htm

    Ylläolevasta johtopäätös:

    Jos nyt oletettaisiin reheviä soita olevan noin 1/4 tai 1/2,5 osa Suomen 4,6 milj.hehtaarin ojitetusta suoalasta ja summattaisiin Ojasen (https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf) linkistä CO2-päästöt karuilta (Ptkg–Vatkg −70±30gCO2/m2/vuosi) ja reheviltä (Rhtkg–Mtkg190±70gCO2/m2/vuosi) soilta.

    Karut suot/ hiilinielu 755% soista  = -70g/m2* 0,75*4,6=-2,4 milj.tonnia/v

    Karut suot/ hiilinielu 60% soista = -70g/m2* 0,6*4,6=-2,0 milj.tonnia/v

    Rehevät suot/ hiilipäästö  25% soista= +190g/m2*0,25*4,6=+2,1 milj.tonnia/v

    Rehevät suot/ hiilipäästö 40% soista= +190g/m2*0,0,4*4,6=+3,5 milj.tonnia/v

    Johtopäätös 1:  Ojitetut Suomessa summattuna ovat hiilinielu -0,3 milj.tonnia rehevien soiden ollessa 25% kaikista ojitetuista soista.

    Johtopäätös 2:  Ojitetut Suomessa summattuna ovat hiilipäästö +1,5 milj.tonnia rehevien soiden ollessa 40% kaikista ojitetuista soista.

    Puuki 8.5.2019, 06:43

    Suomen soista 19 % on avosoita, 55 % rämeitä ja 26 % korpia. 

    Metsätalouden puolella puustoisiksi suometsiksi luetaan lisäksi vielä avosoiden ja rämeiden/korpien välimuodot.  Korpien määrä on tuossa pienempi suhteessa rämeiden määrään kuin mitä omassa kommentissani oli. Voi johtua siitä , että korpia on muuttunut enemmän kangasturvemaiksi kuin rämeitä ja omat tiedot oli vähän vanhemmalta ajalta.

    (VMI 9 : korvet 1,98 milj.ha , rämeet 2,95 milj.ha. Muutosta kok.alassa tapahtunut VMI 11 mennessä : n. 0,3 milj.ha vähemmän  )  Pieni osa korpisoista on karuja, rämeistä suurin osa karuja ja ravinnehäiriöiden/märkyyden takia rehevämmätkin usein huonoja  puun kasvupaikkoja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.5.2019, 07:35

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/MTP2018/MTP2018_Ojanen_YK.pdf

    Esityksen kuvassa Lähteet 2 on VMI11-inventoinnissa arvioidut turvemaiden määrät: rehevät 1,8 milj. ja karut 2,8 milj. yhteensä 4,6 milj. josta reheviä olisi siis noin 40 prosenttia. Kuvasta näkyy myös metsäojitettujen soiden maaperän osuus khk-päästöistä.

     

    Kurki Kurki 8.5.2019, 07:54

    Jos vielä laskisi noita typpioksiduulin päästöjä Ojasen tutkimuksen mukaan, joka on 300 kertainen kasvihuonekaasu hiilidioksidiin nähden.

    Ojaselta löytyy 6 arvoa (g N2O/m2/vuosi) erityyppisille ojitetuille soille:

    Rhtkg 0,19±0,07

    MtkgI 0,12±0,04

    MtkgII 0,17±0,07

    Ptkg I 0,03±0,01

    Ptkg II 0,07±0,02

    Vatkg0,03±0,01

    Luonnontilainen suo 0–0,004gN2O/m2/vuosi

    Jos valitsee tuolta puolivälin alapuolelta (enemmistö karuja soita) arvon 0,07 g /m2/v, niin N2O-päätö 4,6 milj. ha ojitetulle suoalalle olisi:

    =300*0,07 g/m2*4,6 =0,97 milj.tonnia/vuosi.

    Ei olisi kovin suuri päästö ja sen jo korvaisi Metsägroupin Kemin BIO-tehtaan öljyn 40 000 tonnin käytön loppuminen, joka vastaa jo 1,3 milj.tonnin hiilidioksidipäästöjä.

    Lasketaan tähän rinnalle Suomen metsien hiilinielu 35 milj.m3 hakkusäästön mukaan:

    Puubiomassan kasvu, johon CO2 sitoutuu vuosittain = 35 milj.m3  (runkopuu) + 17,5 milj.m3(juuristo) + 5 milj.m3 (oksat) +15 milj.m3 (hakkuista jäävä pitempiaikainen juuriston hiilivarasto/oletus) = 72,5 milj.m3.

    Sitoutuva CO2 vuodessa hakkuusäästöön = 0,8*72,5= 58 milj.tn/v.

    Vertailuna koko Suomen kasvihuonepäästöt 55 milj.tn/v.

     

     

    Kurki Kurki 8.5.2019, 08:28

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/MTP2018/MTP2018_Ojanen_YK.pdf

    Hyvä linkki.

    Kiitos.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.5.2019, 08:44

    Oli jo aiemmin esillä (5.5.2019, 20:39) mutta arvelin että kertaus olisi eduksi. ?

    Laaja kokonaisesitys ”Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa” vuodelta 2007  vastannee useimpiin kysymyksiin, vaikkakin Ojasen ym. laajat tutkimukset on tehty tuon jälkeen. Perusasiat on tiedetty jo aiemminkin. Olin itse khk-inventaariossa mukana 2010-2011, pohdinnassa mm. juuri turpeen ja turvemaiden päästöjen raportointi.

    Kurki Kurki 8.5.2019, 15:18

    Tästä uudesta Ojasen linkistä vielä.

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/MTP2018/MTP2018_Ojanen_YK.pdf

    Rehevien ojitettujen turvemaiden (1,8 milj.ha)  CO2-päästöksi Ojanen näkyy saaneen noin 4 milj.tonnia eli  0,5 miljoonaa tonnia enemmän kuin minä 3,5 milj.tonnia/v , mutta typpioksiduulin päästöt n. 1,0 milj.tonnia/v ovat samaa suuruusluokkaa ja joissa on huomioitu sen 300 kertainen lämpövaikutus CO2:een nähden. Metaanipäästö on merkityksetön. Yhteensä kasvihuonekaasupäästö + 5,4 milj.tonnia/v.

    Ojanen ilmoittaa karujen ojitettujen turvemaiden (2,8 milj.ha) hiilinieluksi ilmoittamallaan Ptkg–Vatkg −70±30 g CO2/m2/vuosi keskiarvolla -70 g /m2/v, joka on sama kuin, mitä olen edellä laskenut -2,0 milj.tonnia vuodessa. Kasvihuonekaasunielua olisi sitten -0,5 milj.tonnia, joka pitää vahentää rehevien soiden päästöistä.

    Ojitettujen turvemaiden maaperä siten päästää kasvihuonekaasuja n.5 milj,tn/v.

    Tuo päästö on helppo korjata suuntaamalla tuhkalannoitukset suometsiin niin, että puiden kasvu siellä nousee 5..6 milj.moottia nykyisestään.

    Päästö korvautuu myös muutamalla Bio-jalostuslaitoksella, sillä Keniin suunnitteilla olevan Metsägroupin polttoöljun 40 000 tuhannen tonnin nykyinen käyttö loppuu, joka jo yksistään vastaa 1,3 milj. tonnin hiilipäästöjä.

    Ojitetut turvemaat eivät ole mikään ongelma Suomelle, sillä metsien kasvun nostaminen 150 milj.m3 korvaa tulevaisuudessa hyvinkin nämä päästöt.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.5.2019, 15:48

    Kyllä, tällä kertaa samaa mieltä Kurjen kanssa: puutuhkat soille ja kasvu saadaan parhaimmillaan moninkertaiseksi! Tämän tutkimustuloksen esille tuonti Matti Kärkkäisen toimesta Metsälehden kolumnissa oli briljantti idea.

    sitolkka 8.5.2019, 15:50

    Jääkauden jälkeen Suomessa ei liene ollut turvetta missään. Miten päästöjä siis voi edes syntyä jos lähtökohdaksi otetaan vaikkapa alkutilanne jääkauden jälkeen. Mikä ajankohta katsotaan vertailukohdaksi vai täytyykö koko Suomen soistua maapallon hiilivarastoksi.

    Kurki Kurki 8.5.2019, 19:59

    Aivan.

    Heti jääkauden jälkeen maapallo oli paljon lämpimämpi paikka kuin nykyään, eikä hiilidioksidia ollut sistoutunut turpeeseen missään mannerjäätikön alta paljastuneella alueella. Perusteita olisi väittää, että hiilidioksin sitoutuminen turpeeseen, johtaa 10 000 vuodessa uuteen jääkauteen.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kausi#/media/File:Northern_icesheet_hg.png

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 8,386)
1 2 3 … 80 81 82 … 837 838 839