› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,081 - 8,090 (kaikkiaan 8,132)
1 2 3 … 808 809 810 … 812 813 814

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • PenttiAKHakkinen 30.3.2025, 17:54

    Minä lähtisin siitä, että puurakentamisen ”nielu” ei kuulu mitään metsänomistajalle korvausten maksun kannalta. Korvaukset pitäisi maksaa sille talon omistajalle.

    Jos tarkkoja ollaan niin metsänomistajalle ei ole mitään perustetta maksaa nielukorvausta talousmetsästään.  Lannottamisesta ja joutomaiden metsityksestä voisi korvauksia maksaa.
    Hakkamatta jätettävälle metsälle maksettava nielukorvaus on jotain täysin järjen vastaisia. Sen nielu nollaantuu parissa kymmenessä vuodessa ja sen jälkeen ne ovat ”päästöjä” koska niistä ei voi ottaa puuta korvaamaan fossiilisia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.3.2025, 19:40

    Ei pidä sotkea puutuotteiden hiilinieluja ja metsänieluja keskenään. Periaatteessa puurakentajallekin voitaisiin maksaa sidotusta hiilestä, mutta potentiaaliset määrät eivät ole suuria, kuten edellä totesitte. Suuri syy on se että iso osa metsäteollisuustuotteista menee vientiin eikä kotimaan kulutukseen.

    Raha hiilinielukorvauksiin metsänomistajille tulisi yrityksiltä, jotka haluavat kompensoida niitä päästöjään, joita ei vielä saada kustannustehokkaasti poistettua. Yksityishenkilötkin voisivat osallistua kauppaan. Teollisuudelle nielukauppa varmaan olisi hankala asia hyväksyä jos puun saanti olisi liipasimella. Markkinalla myytävän tavaran määrä voitaisiin kuitenkin rajoittaa (kuten muutenkin päästökaupassa tehdään), esimerkiksi siihen nieluyksiköiden määrään, joka tarvitaan EU-sitoumuksien täyttämiseen ja maan hiilineutraaliuden saavuttamiseeen.

    Yhden metsälön (metsätilan) tasolla voi käydä noin kuin Pentti povaa, että saavutetaan tasapainotila, jossa metsän kasvu ja hakkuupoistuma ovat tasapainossa eikä ole mitään myytävää. Metsiä ei missään vaiheessa rauhoitettaisi hakkuilta. Erona entiseen olisi vain se, että puun myynnin sijaan metsänomistaja voisi saada rahaa myös hiilen sidonnasta, jos jotain myytävää on.

    Valtakunnan tasolla lienee mahdollista, että metsien kokonaiskasvu voi vielä  nousta. Kiihdyttäviä ajureita ovat mm. jalostettu siemen, kasvukauden piteneminen, tuhkalannoitus, metsitys, vanhojen metsien uudistaminen ja harvennusrästien purkaminen. Kasvua pienentäviä ovat mm. metsäkato, ilmastonmuutos, metsätuhot ja kuivuus. Jää nähtäväksi, mikä näiden yhteisvaikutus tulee olemaan.

    En minä tiedä onko tässä järkeä, mutta on mahdollista että olisi järkeä.

    Aiheeseen liittyvä julkaisu pitäisi lukea. Tiivistelmässä on samoja elementtejä kuin edellä keskustelussa:

    Forest carbon payments: A multidisciplinary review of policy options for promoting carbon storage in EU member states

    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0264837724002941

    käpysonni käpysonni 30.3.2025, 19:41

    Edelleenkin kysyn, missä sijaitsee se taikarahan  ”rahasäiliö” mistä näitä erilaisia korvauksia metsänomistajille maksettaisiin?

    Kukaan ei siihen pysty vastaamaan, koska sitä rahaa ei ole olemassa eikä tule olemaankaan. Hiilikompensaatiokorvaukset satuja.

     

     

     

    aSanta 30.3.2025, 19:52

    ”Voisiko joku sanoa mitä hiilinielukorvausta minä voisin saada muutaman vuoden päästä, kun metsieni puusto/ha saavuttaa maapohjan jatkuvaa kasvupotentiaalia vastaavan maksimaalisen puuston. Ylläpito vaatii vuosikasvun suuruiset hakkuut, nielu on nolla.”

    Teoriassa nettonielun mukaan, eli tapauksessasi 0, mutta hiilikauppahan ei ulotu metsänieluihin, joten aihe on spekulatiivinen.

    aSanta 30.3.2025, 20:05

    ”Jos tarkkoja ollaan niin metsänomistajalle ei ole mitään perustetta maksaa nielukorvausta talousmetsästään.”

    Päinvastoin, sillä se kannustaisi puuntuottajaa pitämään metsänsä kasvuisina ja siten vahvoina nieluina! Hakatun puuston osalta kantorahaa laskisi puun käytön tuottamat päästöt, jotka esim. rakennustavarana olisivat alhaiset ja siten parantaisi sahapuun ostajan puustamaksukykyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.3.2025, 20:11

    Tämä aSantan idea on mietinnän arvoinen, eli että puun käyttötarkoitus määräisi korvauksen, mutta rakennustavaran osalta luontevin toteutustapa voisi olla suora hiilen varastointikorvaus rakentajalle. Metsänomistajalle olisi puolestaan luontevaa maksaa jokaisesta metsään kertyvästä kuutiometristä, kun ne ovat ilmakehän kannalta samanarvoisia.

    PenttiAKHakkinen 30.3.2025, 23:51

    Outoja ovat nämä puheet metsän nielusta.

    A Minulla on tällä hetkellä metsän nielu noin puolet vuosikasvusta. Ihan vaan sen takia, että pinta-alaverotuskahinoissa tuli harjoitettua aavistushakkuita. Tuntuu oudolta, että minulle joku maksaisi tuosta hakkaamatta jäävästä vuosikasvusta nielukorvauksia.

    B Metsän kasvun biologia on sellainen, että nuori metsä kaavaa siten, että puusto/ha on jossain vaiheessa suurempi kuin lopullinen kiertoajan läpi laskettua maksimaalista vuosikasvua vastaava puusto/ha. Tarkoittaa, että jossain vaiheessa tulee päästöjä, jos haluaa maksimoida keskimääräisen vuosikasvun. Nielukorvausjärjestelmässä joutuisi maksamaan sakkoja, vaikka puusto/ha on suurempi kuin optimaalinen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.3.2025, 06:52

    Ei omistaja maksimoi keskikasvua eikä metsän hiilivarastoa. Metsät kasvatetaan harvempina ja lyhyemmän aikaa. Jos yhteiskunta haluaa tiheämpiä metsiä ja pitempiä kiertoaikoja, jostain pitää löytyä toiminnalle maksaja. Vaikka löytyisikin, ei puita voida kasvattaa ylijäreiksi, kun kaikkia ei voida laittaa sorviin kuitenkaan.

    Rane2 31.3.2025, 07:20

    Kun/jos Suomi kasvattaa metsänsä tiheämpinä ja kauemmin niin montako astetta vähemmän ilmasto lämpenee?Lieneekö näillä paneeleilla vastausta?

    aSanta 31.3.2025, 08:48

    ”jossain vaiheessa tulee päästöjä, jos haluaa maksimoida keskimääräisen vuosikasvun. Nielukorvausjärjestelmässä joutuisi maksamaan sakkoja”,

    näin sikäli kun päästökaupassa puusto hyväksytään nieluksi, jolloin tarvitaan myös todennusjärjestelmä. Nuo ’sakot/verot’ kohdentuisivat hakkuutuloihin, joiden seurausta päästöt ovat ja määrä riippuisi realistisesta päästöstä, joka siis rakennejalosteena olisi lähes 0, kun polttopuuna lähes täysmääräisesti korjattu hiili. Puutavaran ostaja määrittää jalostustavan ja hinnoittelee ostotarjouksensa sen mukaan, jolloin pylväs- ja hirsitalofirman ostajan puustamaksukyky olisi suurempi kuin halkokauppiaan, johtuen tuosta ’päästösakon’ kytkennästä reaalinieluun.

Esillä 10 vastausta, 8,081 - 8,090 (kaikkiaan 8,132)
1 2 3 … 808 809 810 … 812 813 814