Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,071 - 8,080 (kaikkiaan 8,132)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • aSanta

    ”…metsänomistaja saa hiilivuokraa vuosittain toteutuneen kasvun verran.”

    Ongelmana lienee tuon kasvun validointi: paljonko puusto on luotettavasti sitonut hiiltä yli maaperän päästämän hiilen. Entä hakatun puuston päästöt: poltettuna pikapäästöt vs. hirsirakenteena pitkä päästöviive – kuinka käyttö tulisi huomioida ja todentaa päästömäärityksessä, eli tukeeko keskiarvoistus tehokasta päästövähennystä? Entä metsäpalot, kuka korvaa aiheutuneet pikapäästöt: mo., yhteiskunta vai ei kukaan tai vaatiiko erillisen kattavan tuhovakuutuksen – sama ongelma muiden luonnontuhojen osalta, vaikkakin viiveellä? Huomioidaanko metsänparannus korvauksissa, entä hoitamattomuus ja kuinka? Hoituuko nykybyrokratialla vai vaatiiko ^2? Turvautuuko teollisuuden puunsaanti?… Konsepti kaipaa vielä hiomista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tämähän on myönteinen palaute: konsepti kaipaa hiomista, eli ei ole täysi susi.

    Hakatun puun käyttö ja hajoaminen (päästö) huomioidaan nyt puutuotteiden hiilinielun laskennassa. Ehkä se olisi riittävä käytäntö: ei puuntuottaja voi vaikuttaa hakatun puun käyttöön, joten sen ei tulisi vaikuttaa hänen saamaansa hiilivuokraan.

    Kivennäismaan maaperä voidaan ehkä katsoa neutraaliksi, eli karikkeita tulee suunnilleen samaa tahtia kuin niitä hajoaa. Turvemaalla voitaisiin haluttaessa huomioida turpeen hajoaminen kasvupaikan oletuskertoimella.

    Metsätuhoista voisi tulla sakkokierros samaan tapaan kuin hakkuista, eli vuokrat jäähylle. Ne voisivat menevät vakuutukseen tai omaan piikkiin kuten nytkin.

    aSanta

    ”ei puuntuottaja voi vaikuttaa hakatun puun käyttöön, joten sen ei tulisi vaikuttaa hänen saamaansa hiilivuokraan” – toki puunmyyjä voi vaikuttaa valinnallaan mihin käyttöön ja kelle puunsa myy, jos sillä on hänelle taloudellisia seurauksia kuinka puunkäyttö allokoituu päästötehokkaaseen käyttöön, kuten järeä puu sahatavaraksi tai selluksi polton sijaan. Niin kauan kun päästökauppaa ei voi käydä, jää aihe toki vain spekuloinnin tasolle – ehkä tuo ’hakkuupäästövero’ voisi olla alv-tapaan päästöarvoriippuvaa käyttökohteiden mukaan, jolloin puutavarasta maksukyky riippuisi osin jalostustavasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ymmärrän tuon yskän, että puuta halutaan ohjata pitkäaikaisiin puuvarastoihin. Vaikutuksia teollisuuden puun saantiin voisi tulla mutta ei oletettavasti enempää kuin nykyisistä EU:n hiilinieluvaatimuksista, paitsi jos järjestelmä olisi liian houkutteleva metsänomistajille.

    käpysonni käpysonni

    https://www.suomenuutiset.fi/intia-juhlii-hiilenlouhinnan-ennatysta-suomi-murehtii-porojen-royhtayksia/

     

    Niin niin, mut niinku sanottu, Suomen pitää olla esimerkki muulle maailmalle. Koko maailma katsoo ja ihailee Suomea, kun me ollaan huolissaan porojen röyhtäilyistä.

    PenttiAKHakkinen

    Täällä on näköjään taas alkanut tämä iänikuinen hiilinielukorvauskeskustelu.

    Ilmeisesti kukaan ei ole ymmärtänyt mitä minä olen yrittänyt sanoa lukijoiden kuviin lähettämälläni metsätaloussuunnitelman kuvalla.

    Voisiko joku sanoa mitä hiilinielukorvausta minä voisin saada muutaman vuoden päästä, kun metsieni puusto/ha saavuttaa maapohjan jatkuvaa kasvupotentiaalia vastaavan maksimaalisen puuston. Ylläpito vaatii vuosikasvun suuruiset hakkuut, nielu on nolla.

    käpysonni käpysonni

    Onhan tämä nyt suurta kusetusta tämä hiilinielukorvausasia. Mistä se ”taikaraha” saadaan, millä korvataan se, ettei  metsänomistaja  hakkaa puustoaan?

    Sellaisia rahoja kun ei ole missään.

     

    MaalaisSeppo

    Onkohan totta, että mm rakennuksiin sitoutuu hiiltä puutavaran muodossa enemmän kuin niistä poistuu, kun rakennuksia puretaan. Epäilen.

    Toisaalta tämä hiilikeskustelu kai koskee puun käyttöä vasta tällä vuosituhannella. Eli tällä vuosituhannella valmistettua puutavaraa on kyllä sitoutunut enemmän rakennuksiin kuin on poistunut. Eli asia on byrokratiamielessä kunnossa. Tarkastelussahan ei voida ottaa huomioon takautuvasti vanhaa puutavaraa. Vasta hiilinieluvaatimusten voimaantulon jälkeen tehty puutavara voidaan ottaa kai huomioon. Näin ilmasto pelastuu. Lisää puutavaraa markkinoille ja nopeasti.

    Nostokoukku

    Vanhanajan puukaupungit ja kaupunginosat ovat mennyttä elämää. Maaseudulle kukaan ei enää rakenna. Rakentamisessa puun käyttö vähenee. Jopa vanerille on kehitetty korvaavia materiaaleja. Tuotantolaitokset tehdään teräsrunkoisina, asutorakentamisessa jyllää betoni, elementteinä ja harkkoina.

    Visakallo Visakallo

    Rakentaminen on Suomessa hiljentynyt, mutta toisaalta uusien massiivi-hirsirakennusten osuus on koko ajan noussut. Oliko niin, että omakotitaloissa se on jo peräti 40 prosenttia?

Esillä 10 vastausta, 8,071 - 8,080 (kaikkiaan 8,132)