Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 8,051 - 8,060 (kaikkiaan 8,088)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olli Rehn haastattelussa. Päästökauppaa ei metsiä koskien vielä ole käytössä, joten puhutaan mieluummin EU:n yhteisistä nielutavoitteista. Jos nyt sitten syntyisi toimiva päästökauppa ja varmennetuilla hiilinieluyksiköillä voisi käydä kauppaa EU:n sisällä, syntyisi kannuste luoda niitä.

    http://www.forest.fi/fi/artikkeli/olli-rehn-arvostelee-eun-paastokauppajarjestelmaa/

    Kurki Kurki

    Rehn kertoo saman toisin sanoin kuin Riikilä täällä Metsälehden blogissa.

    Turvemaiden maapäästöt ovat epävarmat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt alkaa tapahtua teknisissä hiilinieluissa. Äänekoskelle nousee ligniinin hyötykäyttöä kokeileva laitos. Tukholmaan rakennetaan hiilenpoistoa tekevä laitos ja siellä osa rahoituksesta tulee päästökompensaatioista, koska poistot varastoidaan.

    ”Valmistuttuaan laitos kerää ja varastoi vuosittain 800 000 tonnia hiilidioksidia Värtaverketin lämpö- ja sähkövoimalasta, joka käyttää polttoaineenaan puuta. Hiilidioksidi varastoidaan merenpohjan alaiseen kallioperään.”

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/b0dcaf42-a267-435f-9b29-36aed75a268a

    aSanta

    Metsien nielukaupan keskeinen haaste on validioinnin osalta kompensaatio puuntuottajille ja siihen liittyvä hakkuiden aiheuttamien päästöjen ’sanktioinnin’ määritys. Myrskytuhot ovat yleensä myös paikallisia ja puustotuhomenetysten lisänä uhkaavat päästösanktiot hupenevien nielujen päälle.

    Kokenut kaiken tietää

    Kävin hakemassa puutavaraa metsästä. Parin motin verran, kun aukon vierestä tuuli oli harvennusmetsästä kaatanut kymmenkunta runkoa. Oli vähän huono paikka, ja oli sovittu, että naapurin hakkuun yhteydessä moto tekee ja ajetaan tien varteen. Muuten luonasi hyvin, mutta ajokonekuski unohti ajaa. No trattori ja kärri oli lähellä, ajattelin että käyn lounaan ja päiväkahvien välissä hakemassa pois. Ei sinne ihan viereen päässyt, kannot haittasi, ja mätäs kuoppia oli. Vedin vinssin vaijeria, lähti vaijeri irti vinssistä kun kaikki kelasin ulos, työkalupakki oli muualla, kopissa onneksi vanha jakari millä sain pariin otteeseen taas kiinni. Pätkein ja kannoin puuta vinssin ulottuville, sahalin esteitä tieltä. Viimein oli puut kyydissä. Ajoin metrin, kärry upposi niin, että karikat otti maahan kiinni. Katselmus, kärryn toinen puoli upoksissa, traktorin takapyörä niin syvällä, että vetokoukku tapasi vanhaan tervaskantoon.  Kuormaa pois, ja viimein kärryn teli nousi, kun kourassa tarpeeksi tavaraa ja jatke ulkona. Sahalla pätkimään , sammahti alkuunsa. Luulin, että kasteli tulpan. Revin kaasu pohjassa heittokäynnistyksellä itseni uuvukksiin pariin otteeseen. Tutkin sahaa, oli joku sähkö liitin sammuttimen vierestä omituisesti. Painoin takaisin oletettuun paikkaansa . Ei käynnistynyt, koitin viimeisenä keinona ryyppy päällä,  onnistui, ja pätkin pari tukkia ja kannon osasia renkaiden alle. Kärry vajosi taas saman veran, ja tässä vaiheessa ajoin kuormain ääriasennossa pari metriä eteenpäin. Lastasin puretun kuorman kyytiin, ja pari lumppia turpeen joukosta. Läksin kotiin, kokemusta rikkaampana, ja vajaa kiinto puuta kyydissä. Aikaa meni keikkaan yli 4 h. Varhoon noin metrin syvyyteen maatuneeseen turpeeseen veden alle jäi lähes puoli kuutiota mäntytukkia. Se toiminee siellä hiilivarastona pitkään, mistä saisin siitä korvausta? Olisi Pessinen pitänyt olla kaverina, se kanteli olalla sellaisia tulkeja, että itse piti laittaa kahtia,  tai jopa kolmeen osaan, että sai pyöriteltyä vinssin ulottuville. Näissä ei hankinta kyllä kannattanut nykyhibnoillakaan, varsinkin kun oli virallisesti pelkkä lähikuljetus. Nostin sen toisen tukin sieltä kyytiin, ja pilkoin kirveellä polttopuuksi, poltan ensi talvena. Olisin kyllä mielelläni jättänyt senkin sinne varastoinaan hiiltä, mutta kukaan ei tarjonnut mitään ko. hiilen varastoinnista. Tässä olisi mielestäni markkinavoimilla kehittämisen paikka.

    Kurki Kurki

    Luken Antti Asikainen M-tulevaisuudessa 14.3. kertoo, että EUn päästölaskelmat ovat muuttumassa ensi vuoden alussa siten että hiinlieluarvoja aletaan verrata vuosien 2016 ja 2018 toteutuneisiin metsien hiilinielulukuihin. Muutos muuttaa vuodesta 2026 eteenpäin Suomen tilannetta huomattavasti helpommaksi, kun vertailutaso laskee -4..-5 Mtonniin/v. Nykyinen arvo on -13,5 Mtn.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Erinomaista EU! Ei noita aiempien vuosien vertailutasoja kai tarvittaisi  lainkaan, seuraisi vain hiilineutraaliuden lähestymistä.

    Kurki Kurki

    Ilmastopaneeli ei vielä ole kommentoinut, että kauheaa.

    Päästään pian kommentoimaan Hesariin.

    Nostokoukku

    Melko pientä piipertämistä on Tukholman hiilidioksidin keräys., 800 000 tonnia. Maailman päästöt kun ovat yli 53 miljardia tonnia ja kasvavat joka vuosi. Äänekosken koelaitoksella on sama kohtalo kuin kohutulla puisella autonakulla. Hyvä ideana, mutta mistähän löytyvät ostajat.  Rakentamiseen on vaikea tulla uusilla tuotteilla. Betonirakentaminen on erityisen lobattu ala.

    Kurki Kurki

    Jos tuo 1300 miljoonaa olisi koko investointi 3% korolla, niin 100e/CO2-tn myyntihinnalla tulos vuodessa olisit 80 miljoonaa ja  tuotto 6% luokkaa eli kannattava.

Esillä 10 vastausta, 8,051 - 8,060 (kaikkiaan 8,088)