› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 9 vastausta, 7,991 - 7,999 (kaikkiaan 7,999)
1 2 3 … 798 799 800

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 17.3.2025, 19:48

    En ole kysynyt. Lukehan mittaa myös metaanipäästöt ojitusalueilta, mutta ne ovat vain murto-osa luonnon soiden päästöistä.

    Vuonna 2023 metaani- ja oksiduulipäästöt yhdessä olivat +2,35 Mtn-ekv.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-2023-metsat-ovat-kaantyneet-paastolahteeksi-koska-puuston-nielu-ei-enaa-riita-kattamaan-metsien-maaperan-paastoja

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.3.2025, 20:51

    miksi ojitettujen suometsien ja suomaiden metaanipäästöjen poistumista ei huomioida khk laskennassa

    Tulevat tavallaan huomioiduiksi, kun metaanipäästöä ei siellä enää ole. Samaan tapaan kuin energiasektorilla tulee huomioiduksi kun poltetaan puuta eikä öljyä, niin raportoidaan vastaavasti vähemmän fossiilisia päästöjä. Raportti käsittelee siis vain vuotuiset päästöt ja nielut ihmisen hoitamilla alueilla, ei historiallisia muutoksia.

    Mites tämän päivän Metsäuutisten uutinen hyvin kasvavasta rahkasammaleesta ennallistamiskohteilla, muuttaako mitään?

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-rahkasammalten-kasvu-odotettua-nopeampaa-ennallistetuilla-soilla/#d22ca7cc

     

    Scientist Scientist 17.3.2025, 21:03

     

    Olisi kuitenkin loogista kun kerran metaania muutetaan tarkoituksella hiilidioksidiksi joillakin maa-alueilla.

    Scientist Scientist 17.3.2025, 21:11

    Vielä samasta asiasta. Eikö periaate ole että lasketaan ihmisen toiminnan aiheuttama khk päästön lisäys luonnolliseen taustaan . Tällöin luonnollinen tausta pitäisi vähentää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.3.2025, 21:32

    Ei lisäystä taustaan, vaan ihmisen muuttamilta alueilta tai toiminnoista tulevat päästöt ja nielut juuri nyt. Taustan tai historian huomioiminen lisäisi vaikeusastetta huomattavasti kun pitäisi tietää ne ”luonnolliset” lähtöarvot eikä tutkimustietoa välttämättä ole. Vastaava ongelma kuin ojitusalueiden vesistöpäästöjen laskennassa jossa arviot luonnonkuormituksen tasosta (ennen ojitusta) voivat olla puutteelliset. Laskenta on aina jossain määrin huono ja epäreilu – parhaana esimerkkinä juuri hakkuiden päästöt jotka lasketaan kaikki meille vaikka suuri osa tuotteista menee vientiin.

    Kurki Kurki 17.3.2025, 21:55

    Taustan tai historian huomioiminen lisäisi vaikeusastetta huomattavasti kun pitäisi tietää ne ”luonnolliset” lähtöarvot eikä tutkimustietoa välttämättä ole.

    Eihän ojitettujen turvemaiden CO2-päästötkään Suomessa perustu mittauksiin. Arvausta ovat. Samoin voisi arvioda lakanneet metaanipäästöt tai sitten poistaa maapäästöt epätarkkoina kokonaan kuten Ilvesniemi sanoo.

    Tarvittaisiin tutkimuksia esim siitä, miten paljon sateinen kesä vähentää ojitusalueiden CO2-päästöjä. Eihän kaikki kesät ole kuivia kuten 2018.

    PenttiAKHakkinen 17.3.2025, 21:59

    Taasko täällä lasketaan Luken tekemiä inventaarioita. Anneli näytti ainakin laskeneen tuon 0,7 kertoimen oikein. Siis 1 m3 runkopuuta painaa 400 kg ja siitä puolet on hiiltä, siis 200 kg ja moolisuhde 44/12 ( co2;c) antaa tulokseksi, että 1 m3 runkopuuta vastaa 0,7 tnco2ekv.

    Jos haluaa tarkkoja arvoja mistäkin niin voin suositella vtt raportti 258 vuodelta 2016 Eija Alasalmi et al.

    Sanoisin, että ulkopuolisten on hyvin vaikea saada selkoa Luken laskelmista. Yleensä vilkaisen niitä päällisinpuolin. V 2023 tietoja en ole edes vilkaissut.

    Sen verran voin kuitenkin todeta, että Ollikainen/Soimakallio esittävät muunneltua totuutta HS kirjoituksessaan. Käyttivätkö peräti kerrointa  2 hakkuusäästölle. Pari vuotta sitten se oli vielä 1,7 Ollikaisen puheissa. Kertoimet vaikuttavat oikeilta, jos nielun lisäys tulee vuosikasvun lisäyksestä.  Jos nielun lisäys tulee hakkuusäästöstä niin silloin kerroin on  tuo 0,7 ensimmäisenä vuotena. Suurenee kyllä hiljalleen, koska hakkuusäästön runkopuun lisäbiomassa (oksat, juurakot) ei mene syötteeksi maahan. Maaperäpäästö on melko vakio, mutta pienenee, jos syötteeseen tulee katkos. Ruotsalaiset taitavat laskea tämä päinvastoin. Tai heillä ei ainakaan ole maaperäpäästöä. En ole tutkinut tarkemmin.

    Sivuhuomautuksena voisin mainita, että juurakoiden nosto päätehakkuun jälkeen on oikea ilmastorikos. Juurakoiden nostosta tulee ensimmäisenä vuotena täysimääräinen vaje maaperähiileen. Vajeen paikkaamiseen menee vuosikymmeniä.

    Kurki Kurki 17.3.2025, 22:18

    Jos nielun lisäys tulee hakkuusäästöstä niin silloin kerroin on tuo 0,7 ensimmäisenä vuotena.

    Nielulisäys tulee metsien kasvun ja poistuman koko elävän biomassan erotuksesta. Ei sitä lasketa pelkästään runkopuusta.

    Luke laskee keskimääräisen kuivatilavuuden 400 kg/m3 mukaan 1 m3 sitoman CO2-määrän 0,400*0,5*3,67=  0,734 tn, josta saadaan koko elävän puun biomassan CO2 sidonta jaka se 0,58 eli 0.732/0,580 = 1,27 tn.

    Mutta kasvun ja poistuman runkopuukerroin ei ole sama 1,27, vaan kasvun 1,245 ja poistuman 1,34.

    Mutta mitä tarkoittaa 0,7 Tarja Tuomaisen vastaus, kun siiä puhutaan kokonaisbiomassasta?

    Runkopuun tilavuuden puun kokonaisbiomassaksi muuntava kerroin on – yli kaikkien puulajien ja kasvupaikkojen – noin 0,7.

    Jos se onkin jakaja eli 1m3 runkopuuta vastaa sen kokonasbiomassaa 1/0,7= 1, 43 m3.

     

    PenttiAKHakkinen 17.3.2025, 23:05

    Kurjelle sanoisin, että ei niitä lukuja kannata pyöritellä. Aivan selvästi kasvun ja poistuman lasketaan on omat teoriat.

    Kasvun laskennan osatekijät on helppo tietää ( runko, oksat ja juurakot).

    Poistuma on monimutkainen laskea. Yksiselitteinen on hakkuun poistuma. Kuutiometrit tiedetään ja ekv arvo 0,7. Se on siinä. Lahopuun poistuma-arvo on monimutkaisempi. Se näyttää olevan melko vakio, joten lienee vain poistettava vuosikasvusta. Tai käytettävä kasvun ekv kerrointa.

    Hakuun maaperävaikutus on täysin laskentamallien armoilla. On syötettä ja on maaperähaihduntaa. Ja edellisetkin vuodet on otettava huomioon. En lähde arvailemaan.

Esillä 9 vastausta, 7,991 - 7,999 (kaikkiaan 7,999)
1 2 3 … 798 799 800