MTK:n Mikko Tiirola on oikeassa, mutta tuohon lukemaan päästään vain hakkaamalla vajaatuottoiset metsät pois ja hoidetaan niiden tilalle laadukas metsä niistä puulajeista, joilla on kysyntää ja arvoa.

Eri asia on sitten, jos aletaan tehotuottamaan puuta, eli lannoittamaan kemiallisesti puustoa, mutta vanha sääntö on, että vain hyvässä kunnossa olevaa metsää kannattaa lannoittaa. Poisluettuna terveyslannoitus, jossa tärkeintä ei ole typen lisääminen.

Metsien hiilinielu on sellainen pelastusrengas, joka nyt on otettu esiin, että se muka pelastaisi tilanteen eikä mitään tarvitse tehdä. Meillä on kokoajan ollut tämä nielu käytössä ja hiiltä on ilmakehässä huomattavsti enemmän kuin 100v sitten. Vaikka hakkaamme täältä kaikki metsät pois vaikutus ei mitenkään näy maapallon hiilitaseessa. Meret ovat sitoneet suurimman osan ylimääräisestä hiilestä ja loppu jää ilmakehään, luonto ei pysty poistamaan mitään ainetta kierrosta maapallolla kaikki aineet ovat häviämättömiä vain molekyylirakenne muuttuu ja aineiden paikka. Kun öljyä ja kivihiiltä otetaan maan sisältä kaikii hiili tulee jäämään kiertoon, jos sitä ei oleta talteen ja  pumpata takaisin maan alle.

Hiilitase ei mitenkään käänny puita istuttamalla, se nyt on päivän selvä asia. Tavitaan suurvaltojen toiminnassa suunnan muutos, jos aseisiin käytettävät tuhannet miljardit suunnataan uuteen teknologiaan, maapallo ehkä saadaan pelastettua ei muuten. Kovin tunnutaan olevan halukkaita sijoittamaan tääläkin 10mrd€ uusiin hävittäjiin,jotka eivät tuota mitään. Kukaan ei esitä, että sijoitetaan 10mrd€ uusiin kompressoriasemiin ja aletaan poistaa hiilidioksidia ilmasta. Vaikka se olisi todellista elämän  puolustamista.

Jos joku haluaa metsillä näperrellä ilmastonmuutoksen edessä, niin siitä vaan. Metsät Afrikasta ovat hävinneet kuivuuden takia, eikä puuntaimet enää lähde saharassa kasvuun. Ei tarvita monta päivää auringonpaistetta ja 50 astetta lämmintä, kun puuntaimet on ruskeita, aina tietysti voi viedä uudet. Afrikkaa on avustettu ainakin 60v, eikä mitään tuloksia ole tullut, kuin väestö on kasvanut ja yhä enemmän siirtolaisia tulee Eurooppaan. Vaikka Afrikassa kuolisi miljardi ihmistä nälkään sillä ei olisi pitkällä tähtäyksellä mitään merkitystä. Väestön kasvu tuottaa jatkuvasti uusia yksilöitä. Kaikenlaiset nenäpäivät on hukkaan  heitettyä rahaa, ne eivät ongelmia ratkaise.

Välttämättä ei kelpaa kaikille osapuolille Suomen metsien laskettu hiilensidontapotentiaali.  Erimielisyyttä on monella taholla miten metsän kokonaishiilitase lasketaan ja  siitä miten se pitäisi ottaa  huomioon.

Co2:n määrän kerroin suhteessa puun kasvun sitomaan hiileen on n. 3,7 .  Eli runkopuun kuution kasvu kyllä sitoo n. 1,4 t hiiltä, kun karikkeestakin osa jää maaperään pysyvästi ainakin turvemailla. Turvemaiden osalta on kait vielä  tutkimista kuinka paljon kasvihuonekaasuja ne päästää ja sitoo. Korvausvaikutusta ei kokonaan huomioida, vaikka myös korjattu puu vähentää esim. sementin käyttöä rakentamisessa ja muovin käyttöä pakkausmateriaaleissa.

Anneli  J. on ihan oikeassa ed. kommentissaan. Metsityshankkeessa Saharassa selvitetään myös kuinka kosteus saadaan paremmin pysymään maaperässä. Turpeen lisäys maahan auttaa siinä.  Ei ne yritäkään niitä hiekkadyynejä metsittää vaan niitä alueita, joissa se on mahdollista.