Metsien hiilinielu

Pitää nyt vaan keskittyä omien metsien hoitamiseen mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti ja olla murehtimatta muiden metsiä tai Suomen metsien kokonaistilannetta. Ei puunjalostusteollisuus tästä maasta nyt sentään kokonaan katoa. Ja itsekkäästi ajatellen, jos naapurini hoitaa huonosti metsiään, ja mulla on hyvin hoidetut, niin kyllähän mun metsät puunostajia enemmän houkuttelee ja saan paremmat tarjoukset.

Yritän nillittää vanhoille kirjekavereille TA:lle ja AP:lle Hesarissa Donner-Amnellin mielipiteessä:

”

Ilmakehän kannalta lopputulos on suunnilleen sama riippumatta siitä, missä puu hakataan metsästä maantieteellisesti. Metsänhoidon tasosta riippuen muut vaikutukset ovat toki erilaiset.

Minusta olisi syytä käydä keskustelua vaikka tiedepaneelien toimesta siitä, minkälaiset hakkuiden tasot ovat tulevaisuudessa mahdollisia ja toivottavia. Vastaus riippuu hyvin paljon siitä keneltä kysytään. Loppujen lopuksi markkinat määräävät, kuten Donner-Amnell kirjoitti.

Monia ei tunnu lainkaan vaivaavan se, että pitkällä aikavälillä kaavaillut hiilinielutavoitteet eli hakkuiden rajoitukset johtaisivat varmasti metsien kokonaiskasvun pienenemiseen ja todennäköisesti myös itseharvenemisen ja metsätuhojen (muun kuin hakkuupoistuman) määrän kasvuun.

Eteläisemmät metsätuhot ovat ihan tuossa nurkan takana (ajallisesti ja maantieteellisesti) odottamassa tilaisuutta. Ne saapuvat meille vääjäämättä – tuhohyönteisten kannat kun nousevat ilmaston lämmetessä. Laajempiin tuhoihin tarvitaan vain kesän kuivuuskausi ja niitä nopeuttavat tuulituhot, jos puita jää paljon korjaamatta metsästä.

Ekologinen kestävyys kyllä kohenisi, mutta entä ilmastohyödyt, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, kuinka niiden käy?”