› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,921 - 7,930 (kaikkiaan 7,935)
1 2 3 … 792 793 794

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 7.3.2025, 17:03

    Hakkine:On aivan varma, että talousmetsäväiitämillä ei tuohon päästä.

    Ei tietenkään päästä. Vanhoissa metsissä on samat puut satoja vuosia ja karikettakin on vain neulaset ja lehdet, sillä maahan tippuvat uusiutumattomat oksat ovat neutraali kairike.

    Talousmetsissä tulee jatkuvan karikelisäyksen neulasten ja lehtien lisäksi 15..20 vuoden välein oikein karikeryöppy hakkuissa latvuksista, oksista, kannoista, juurista ja yms.

     

    Kurki Kurki 7.3.2025, 19:01

    Siuko Taavi: Valtakunnan metsien viides inventointi, VMI5 laski Suomen tuulissa 1967 huojuvan 1448 milj. m3 puuta ja VMI13 vuonna 2021 ynnäsi 2552 milj. m3. Puuvarasto kasvoi 54 vuodessa 1104 milj.m3., keskimäärin 20,4 milj. m3/v. runkopuuta. Lisäten siihen kannot, juurakot oksat, latvukset jne., arvioidaan biomassan määräksi noin 35 milj. m3/v mikä sitoi 51 milj. t/v CO2 ekv.

     

    Näkyy Siuko Taavi laskeneen Suomen metsien hiilinielua Ilvesniemen periaatteella 40/60 kertoimella 2,5*runkopuu-m3-määrä.

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011063314.html

    PenttiAKHakkinen 7.3.2025, 22:36

    Näkyy Siuko Taavi laskeneen väärin. Mistä lie laskenut kannot. 54 vuodessa ei paljoa kantoja tule.
    Lukella on kyllä jokin ongelma tuossa puuvaraston lisääntymisen huomioonottamisessa.

    Kurki Kurki 8.3.2025, 00:41

    Onhan kannot nyt vähän pitempi ikäisiä kuin neulaset ja varsinkin tervaskannot ovat ikuisia.

    PenttiAKHakkinen 8.3.2025, 07:42

    Kurjelle huomauttaisin, että kommenttini Siuko Taavin laskennasta ei liittynyt mitenkään kantojen hajoamisnopeuteen. Se voi olla nopeata tai hidasta, mutta jos niitä ei ole niin sillä ei ole mitään merkitystä.

    Kurki Kurki 8.3.2025, 09:18

    Häkkinen varmasti puhuu nyt luonnon metsien kannoista, joita tietenkään ei synny, kun samat puut elävät metsissä satoja vuosia.

    Miksi Siuko Taavin talousmetsien hiilinielun laskelmassa kannot eivät olisi mukana?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2025, 09:30

    Kyllä kai puiden biomassa osataan laskea VMI-koepuiden avulla kohtalaisen tarkasti, mutta biomassan hajoamisnopeutta maassa ei. Biosoil-koealat antanevat lisäapua tähän kohtaan. Lisää sakkokierroksia tulee siitä, kun ojitusalueet ovat pääosin jo muuttuneet turvekankaiksi ja vanhat käsitykset pitää päivittää. Jossain vaiheessa turvekerros alkaa muistuttaa hyvin pitkälle tavallista kivennäismaan humusta, ja turpeen hajoaminen ei enää ole suurin päästöosio. Tuleva karike ja sen hajotus määräävät silloin maaperän hiilivaraston koon. Historiatieto auttaa toki ymmärtämään ilmiötä. Laskennan tulee kuitenkin osata ennustaa kehitys tästä eteenpäin ympäristöolojen muuttuessakin, joten pelkästään historiatietoon ei voida nojata.

    *

    Saattaisi olla viisainta luopua kokonaan nykyisten metsien EU-hiilinieluvaatimuksista. Nykyinen metsäala rauhoitettaisiin metsätaloudelle ja luontokadon torjunnalle. Se mitä siitä jää jäljelle, kun voimala- ja voimalinjojen rakentaminen on ottanut päältä osansa. Euroopassa metsittäminen eli hiilinielu- tai ilmastometsien perustaminen helpottaisi 25 vuodessa jo selvästi maanosan hiilineutraaliuden saavuttamista. Rahoitus niihin saataisiin hiilinielujen kaupasta. Myös puutuotteiden teknisiiin hiilinieluihin on tullut uusia mahdollisuuksia rakentamisen rinnalle (esim. puupohjaiset tekstiilit, ligniini betonin valmistuksessa). Näitä ei saada lisää, jos puun käyttöä olennaisesti vähennetään.

    PenttiAKHakkinen 8.3.2025, 11:18

    Kurki se jaksaa. Pitänee vielä vastata.

    Suomessa puuvaranto on isontunut huomattavasti 50 vuodessa. Kivennäismailla paremman kasvun ansiosta, mutta pääasiassa suoojitusten tuoman lisäkasvun ansiosta.  Sitä lisäkasvua ei kuitenkaan ole paljoa hakattu. Senhän näkee takavuosien suuresta nielusta. Kantosyöte on minimaalinen. Ja päätehakkuun jälkeiset kannot pitävät maaperähiilen määrän alhaisena pitkäänkin, kun taimissa ei ole isoja juurakoita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2025, 11:36

    Kannot kai lasketaan maaperän hiilivarastoon mukaan. Tai on siinä se ero että toinen on maaperän (soil organic matter SOM) ja toinen on kuolleen puun (dead organic matter DOM) varasto.

    Kurki Kurki 8.3.2025, 14:17

    Sitä lisäkasvua ei kuitenkaan ole paljoa hakattu.

    Metsien kasvusta neljännes on turvemailla ja sielläkin hakataan. Kantojahan jää karikkeena maahan koko ajan aina enemmän.

    Ruotsissa on yksi metsämaanielun varastoluokka enemmän sijoittaa näitä kantoja. Heillä on kivennäismaan lisäksi luokka ”kuollut orgaaninen materia”. Siellä näkyy olevan Ruotsin toiseksi suurin metsämaan nielu vuonna 2023 -17 Mtn-ekv.

    Ymmärtäisin, että Ruotsin ”orgaaninen maaperä” CO2-päästö =+7 Mtn  vastaisi Suomen DOM+SOM turvemaita ja siellä CO2-päästöä +11,6 Mtn.

    https://yle.fi/a/74-20140329

    Täältä näkee Suomen metsämaan nielujen varastoluokat sivu 45:

    https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

Esillä 10 vastausta, 7,921 - 7,930 (kaikkiaan 7,935)
1 2 3 … 792 793 794