Metsien hiilinielu

TA:n hiilinielupolitiikka nojaa luonnonmukaiseen metsänhoitoon:

”Jos kenelläkään ei ole nieluja myytätäväksi, silloin ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin vähentää hakkuita. Niinhän ei voi ajatella, että jos myytäviä päästöoikeuksia ei ole, silloin olisi oikeus päästää ilmaiseksi.

Perussyy hiilitaseen romahdukseen on siinä, että ihminen on liian paljon mestaroinut luontoa eli puuttunut luonnon omiin mekanismeihin. Siksi metsätalouden keinoilla ei pystytä palauttamaan hiilitasetta riittävän positiiviseksi. Asiaa pitää tarkastella puuntuotannollisen kestävyyden sijaan ekologisen kestävyyden näkökulmasta, koska puuntuotanto on juuri syyllinen hiilitaseen romahdukseen.

Suojelun tuntuva lisääminen on keino myös parantaa hiilitasetta. Sillä tavoin saadaan maaperän hiilitasetta kasvatettua. Maaperän hiilivaraston pienenminenhän on tässä ollut se, joka on metsien hiilitaseen romahduttanut. Tätä ei olisi tapahtunut ilman metsien puupeltoistumista.

Edelleen talousmetsinä säilyvissä metsissä tulee välttää avohakkuita, ja ruveta hoitamaan metsiä niin luonnonmukaisesti kuin mahdollista. Eli lahopuita pitää jättää enemmän, ja pitää puulajien suhde luonnollisena ja huolehtia siitä, että metsässä on eri-ikäisiä ja erikokoisia puita kaiken aikaa.

Mitä tulee soihin ja turvakankaisiin, myös ohutturpeisten soiden ja turvekankaiden turvekerros paksunee vähitellen, jos siihen annetaan mahdollisuus. Eli ojat pitää tukkia ja antaa soiden muuttua luonnontilaisempaan suuntaan. En näe syytä, miksi vain paksuturpeisia soita ennallistettaisiin. Alunperinkin soiden kuivattaminen on ollut paha virhe, joka pitäisi korjata.

Nyrkkisääntönä tulee pitää sitä, että mitä luonnonmukaisemmin metsiä ja soita kohdellaan, sitä parempi niin ilmastolle kuin luonnon monimuotoisuudellekin. Puuttuminen luonnon omiin mekanismeihin pitää saada mahdollisimman pieneksi eli toimia luonnon ehdoilla.”

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011063989.html

Tässä on Tonilla järkeviäkin eli maaperän päästöjä hillitseviä toimia mukana. Kommentoin Kristalle näin MT:hen:

”Ilmastopaneelin johtaja Jyri Seppälä kertoo Metsälehden haastattelussa 17.2.25 että mitään varmoja miljardilaskuja ei ole hiilinieluista tulossa. Jos poliitikot saisivat vauhtia EU:n hiilinielumarkkinoihin, saataisiin vauhtia lisäisiin hiilinieluihin.

Uusia hyviä arvonlisätuotteita on tulossa, esimerkiksi VTT:n tutkimukseen pohjaavat Kuura-kuitu ja LigniOx. Jälkimmäinen voisi betoniin yhdistettynä luoda pysyviä hiilinieluja.

On hyvä että Krista mainitsee metsätuhoriskit: merkkejä hyönteistuhoista on jo Etelä-Suomessa. Toinen riski alenevista hakkuutasoista on metsien vanheneminen ja aleneva kasvu. Kolmas on ylitiheys Pohjois-Suomen nuorissa metsissä. Riskittömämpiä mutta hitaampia keinoja: soiden tuhkalannoitus, ennallistaminen ja jatkuva kasvatus, metsittäminen ja metsäkadon hillintä.”

Vastaus TA:lle:

”

Näkisin että tiedepaneelien yhteistyönä olisi mahdollista luoda strategia, joka edistää tasapainoisesti kaikkia metsien käytön tavoitteita yhtä aikaa ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Luonnonmukaisempi (esimerkiksi peitteinen) metsänhoito on hyvä lisä menetelmäpalettiin suojelun, ennallistamisen ja talousmetsien luonnonhoidon ohella.

Nykyinen käsitys luonnonmetsistä on että niissä esiintyy eriasteisia häiriöitä. Häiriön seurauksena voi joskus syntyä tasarakenteinen metsä. Kehitys ei kulje aina tasaisesti kohti kasvavia maan hiilivarastoja. Välillä maanpäälliset kasvillisuuden varastot purkautuvat ilmakehään ja kasvu heikkenee pitkäksi aikaa, aivan samoin kuin käy avohakkuualueella. Syöte maaperään vaihtelee siis paljon ja maaperäeliöt ovat sopeutuneet tähän.

Ohutturpeisilla puuta hyvin tuottavilla turvekankailla hiilen kokonaistase on nyt selkeästi positiivinen, kun puu kasvaa selvästi enemmän kuin turvetta hajoaa ja puustosta vuosittain tuleva karike korvaa hajotuksen. Luultavasti tase useimmiten heikkenisi, jos näitä lähdettäisiin ennallistamaan, ja lisäksi heitettäisiin turhaan hukkaan aiemmat investoinnit ojituksiin.

Helsingin Sanomien artikkelissa oli 10.11.2021 hyvät kaaviot otsikolla: Hiiliviljely tekee pellosta nielun. Huomataan että kasvillisuuden hiilivarastot ovat melko pienet verrattuna muihin varastoihin maapallolla. Metsien säästelyn lisäksi kannattaisi kuitenkin panostaa kunnolla myös metsäkadon hillintään ja uusien metsien perustamiseen. 25 vuodessa eli 2050 mennessä niihin ehtisi kertyä EU:ssa jo huomattavat määrät hiiltä. Jos poliitikot saavat vauhtia hiilinielumarkkinoihin, tähän ei välttämättä edes tarvittaisi verorahaa.”

Luonnon- ja talousmetsien eroista pohjoisissa havumetsissä on IBFRA:lla erinomainen raportti. Esimerkiksi Table 1 s. 18 kertoo että Kanadassa on 160 milj. ha talousmetsää maan eteläosassa ja pohjoisempana 120 milj. ha hoitamatonta luonnonmetsää, joka ei ilmeisesti kuulu kasvihuonekaasujen raporttiin. Ei siis romahduta laskennallisia hiilinieluja luonnontuhot noilla alueilla. Figure 2 näyttää sijainnit ja että Venäjällä hoitamatonta metsää on lähinnä Siperiassa.

Table 2 kertoo että Kanadassa ja Venäjällä hakataan hyvin vähän suhteessa metsävaroihin ja metsäpalot ovat yleisiä. Alaskassa paloi niin paljon pinta-alaa että metsien hiilivarasto jopa aleni selvästi. Myös Kanadassa ja Venäjällä on ollut viime vuosina raportin ilmestymisen jälkeen suuria metsäpalovuosia. Noilla alueilla luonnonmetsät ovat kyllä suuria, mutta ilmaston muuttuessa joinakin vuosina jopa hupenevia hiilivarastoja. Vastaavasti Pohjoismaissa hiilivarastot edelleen kasvavat.

Sustainable boreal forest management challenges and opportunities for climate change mitigation

https://pure.iiasa.ac.at/id/eprint/17778/

Ja luetusta kommentti TA:lle:

”Artikkeli löytyy kun laittaa hakukenttään Maanviljely aiheuttaa päästöjä (netin otsikko) tai Hiiliviljely tekee pellosta nielun (artikkelin otsikko).

Olen samaa mieltä tuosta että maapallolla on nyt raskasta luonnonvarojen liikakäyttöä, jota tulee kohtuullistaa. Käytön rajoituksilla on kuitenkin omat vaikutuksensa. Keskustelujen tarkoitus (samoin kuin tiedepaneelien tarkoitus) on tuoda julki päätösvaihtoehtojen seuraukset, jotta valinta voidaan tehdä oikean tilannekuvan pohjalta. Esimerkiksi kovin raju hakkuiden alentaminen ei saa tässä taloustilanteessa poliittista kannatusta ja vanhojen metsien suojelukin tuntuu olevan tuskaista toteuttaa. Euroopassa kannattaisi panostaa nyt kunnolla puuntuotantoon. Ei talousmetsän tarvitse olla aina yksipuolinen ja puupeltomainen, vaan se voi olla myös monilajinen ja monimuotoinen.

Lueskelin taas raporttia pohjoisista havumetsistä (Sustainable boreal forest management – challenges and opportunities for climate change mitigation). Luonnonmetsien häiriöistä ainakin metsää uudistavissa metsäpaloissa voi karata ilmoille kerralla suuri määrä hiiltä. Raportissa kerrotaan sivulla 19, että Alaskassa vapautui metsien hiilestä metsäpaloissa tarkastelujaksolla 1990 – 2009 arviolta jopa 10 prosenttia. Pinta-alasta paloi keskimäärin 0,5 prosenttia vuodessa. Myös meillä Suomessa vuosittain palanut pinta-ala on voinut olla ennen ihmisasutusta samaa luokkaa. Toisaalta meillä metsäpaloista suurin osa on ollut kevyitä pintakuloja, joissa hiiltä ei vapaudu suurta määrää kerralla.”

Poliitikot on päättäneet että suomalaisten metsänomistajien pitää uhrautua kaikkien muiden puolesta ja niellä metsissään muiden aiheuttamat päästöt, vieläpä  ilman korvausta, jotta muut pääsisivät vähemmällä. Näin se nyt vaan on.

Lisäksi meidän metsänomistajien lisävelvollisuus  on torjua luontokato ja lisätä monimuotoisuutta, nämäkin muiden puolesta, jotta muiden ei tarvitsisi tehdä mitään, kuten vähentää omaa kulutustaan.

Maataloudessa hiiliviljelyyn kohdistetaan epärealistisia odotuksia, joita tutkimus ei tue.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1746-692X.12464

Suuryhtiöt ovat jo tämän myöntäneet. Brittiyhtiö BP luopuu uusiutuvista polttoaineista ja suuntaa suunnitelmansa takaisin öljyyn ja kaasuun.