› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 8,398)
1 2 3 … 78 79 80 … 838 839 840

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 5.5.2019, 15:13

    Miten Kurki käy jos otat mukaan metaanin lisäksi luonnontilaisten soiden hiilensidonnan? Sehän kompensoi osan metaanipäästöstä, mutta pääseekö tase plussalle?

    Ojitetuilla puuta hyvin kasvavilla soilla pitää ottaa mukaan paitsi turvekerroksen päästöt (hiili, typpioksiduuli), myös hiilen sitoutuminen puustoon, jolloin useimmiten päästään jo positiiviselle puolelle.

    Kunnostusojituskelvottomien soiden ennallistaminen on tehtävä varovaisesti jos ollenkaan juuri edellä mainittujen Ojasen listaamien riskien vuoksi.

    Kurki Kurki 5.5.2019, 20:20

    Miten Kurki käy jos otat mukaan metaanin lisäksi luonnontilaisten soiden hiilensidonnan? Sehän kompensoi osan metaanipäästöstä, mutta pääseekö tase plussalle?

    Edellisestä postauksesta: Siis luonnonsuot päästää kasvihuonekaasuja (metaanipäästö-hiilinielu) ilmaan 12,5-4= 8,5 milj.tonnia vuodessa

    Ojitetuilla puuta hyvin kasvavilla soilla pitää ottaa mukaan paitsi turvekerroksen päästöt (hiili, typpioksiduuli), myös hiilen sitoutuminen puustoon, jolloin useimmiten päästään jo positiiviselle puolelle.

    Ojasen tutkimus ojitetun ja metsää kasvavan turvemaan päästöitä hänen omin sanoin: metsäojitusalueet eivät todennäköisesti ole tällä hetkellä suuri päästölähde-tarkoittanee turvemaapohjaa. Siihen sitten tulee puiden kasvun hiilinielu päälle.

    Kunnostusojituskelvottomien soiden ennallistaminen on tehtävä varovaisesti jos ollenkaan juuri edellä mainittujen Ojasen listaamien riskien vuoksi.

    Aivan Ojasen sanoin;

    Laajamittaisella ennallistamisella tuskin saataisiin aikaan nopeaa ilmastoa viilentävää vaikutusta, koska todennäköisesti:

    *puustobiomassan CO2‐nielu pienenisi huomattavasti

    * CH4‐päästökasvaisi (lyhyellä aikavälillä erittäin voimakas ilmaston lämmittäjä)

    *vältetty N2O‐päästö pieni

    * turpeen kertyminen on hidasta

    Talouselämän linkissä ihmetellään, miksi luonnontilaisen suon hiilinielua ei lasketa mukaan kasvihuonekaasutaseeseen. Mutta kun luonnontilainen suo ei ole nielu, vaan päästölähde metaanin vuoksi. Samoin turpeenpolton perustelu (olen itse tehnyt niin) ”kasvaahan turvetta enemmän luonnontilaisilla soilla (4 milj.ha) kuin, mitä sitä nostetaan, eikö se ole uusiutuva polttoaine” ontuu, kun luonnontilainen suo on päästölähde, kun summataan suon hiilinielu ja metaanipäästö. Turpeen polton voi sanoa olevan uusituva polttoaine vasta, kun loppuunostetut turvesuot ennallistetaan tuottamaan turvetta ja niiden turvekasvu vastaavat poltettua turpeen määrää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.5.2019, 20:39

    Itsekin olen tuota ’mantraa’ hokenut, siis että luonnontilainen suo olisi hiilinielu. Tämä YLEn taannoinen uutinen taisi kallistua sille kannalle että luonnontilainen suo olisi hiilinielu:

    https://yle.fi/uutiset/3-7635749

    Tuosta löytyy tarkempaa tietoa ken jaksaa tavata. Julkaisun nimi on ”Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa”

    https://mmm.fi/documents/1410837/1721042/korjattu_11_2007_Hiiliraportti_nettiversio.pdf/

    Khk-inventaarion taulukon mukaan metsäojitetut suot olisivat päästölähde, siis maaperän osalta 7,1 milj. tn (karike, turve, metaani, dityppioksidi). Puiden kasvu korjaa tilannetta osaltaan.

    http://www.stat.fi/til/khki/2017/01/khki_2017_01_2019-01-15_tie_001_fi.html

    Ojasen tuore esitys viime syksyltä erittelee tarkemmin karut ja rehevät suot, joista rehevät ovat päästöjen kannalta ongelmallisia. Ratkaisuksi hän esittää ns. epäintensiivistä metsätaloutta eli peitteistä metsänkasvatusta. Ellei tehdä avohakkuuta, ei yleensä tarvitse myöskään kunnostusojittaa. Luonto ja metsänomistajan kukkaro kiittävät.

    Esityksessä on kerrottu myös ennallistamisesta, joka lisää merkittävästi metaanipäästöjä. Miten lienee, onko esimerkiksi Hiilipörssi ottanut tämän huomioon? Ennallistettavat kohteet pitäisi valita huolellisesti kaikki eri päästöositteet huomioiden. Varmempaa olisikin myydä metsityksen kuin ennallistamisen hiilinieluja!

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/MTP2018/MTP2018_Ojanen_YK.pdf

    Kurki Kurki 5.5.2019, 22:23

    https://yle.fi/uutiset/3-7635749

    Nuori suo aiheutti metaanipäästöjä? Mitenkähän Ojanen sitten on saanut mitattua metaanipäästöjä 12,5 g/m2/v ja onko metaanin 25 kertaista ilmastovaikutusta CO2 nöhden otettu huomioon.

    Khk-inventaarion taulukon mukaan metsäojitetut suot olisivat päästölähde, siis maaperän osalta 7,1 milj. tn (karike, turve, metaani, dityppioksidi).

    Ristiriidassa mitä Ojanen sanoo, sillä 7,1 milj.tonnia on merkittävä päästö ei *metsäojitusalueet eivät todennäköisesti ole tällä hetkellä suuri päästölähde.

    Ojasen tuore esitys viime syksyltä erittelee tarkemmin karut ja rehevät suot, joista rehevät ovat päästöjen kannalta ongelmallisia.

    Karut ojitetut turvemaat eivät ole päästölähde, vaan lieväti hiilinieluja Ojasen mukaan, joita arvelisin olevan ainakin 90% kaikista ojitetuista soista.

    Kuinka paljon näitä reheviä korpia on Suomessa? Pohjoisessa ainakin hyvin harvinaisia.

    Korvet ovat puustoisia soita, joiden pääpuulaji on yleensä kuusi. Korville ominaisin piirre on että niissä esiintyy sekä suolajeja (esim. pohjakerroksessa karhun- ja rahkasammalia) että ravinteisuudeltaan vastaavan metsätyypin lajistoa. Siten esimerkiksi lehtokorvessa esiintyy kostean lehdon kasvillisuutta ja vastaavasti mustikkakorvessa (kuuluu kangaskorpiin) tavataan tuoreen kankaan kasvillisuutta.

    http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsaekologia/Suotyypit/korpi.htm

    Puuki 6.5.2019, 07:14

    Reheviä korpia on korpisoista ainakin n. 40 % . Jos mustikkainen /suursarainen tyyppi luetaan reheviin (vastaa kangasmaiden MT-tyyppiä) , niin sitten niitä on yli 90 %.  Mutta rämeistä reheviä on alle 20 % ja rämeitä on n. 1/3-osa enemmän kuin korpia.

    Maaperän osalta ojitetut suomaat on isolla vaihteluvälillä päästölähteitä mutta suurimmillaankin puuston hiilen sitominen voittaa maaperän päästöt reilusti ( keskimäärin koko Suomessa).

    Kurki Kurki 6.5.2019, 07:35

    Maaperän osalta ojitetut suomaat on isolla vaihteluvälillä päästölähteitä mutta suurimmillaankin puuston hiilen sitominen voittaa maaperän päästöt reilusti ( keskimäärin koko Suomessa).

    Ja tehevilläkin soilla 80cm syvillä ojilla hiilipäästöt loppuvat.

    https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.5.2019, 09:34

    Pitää paikkansa, että metsäojitetut karut suot ovat Ojasen laskelmien perusteella lievä nielu ja rehevät suot reilu lähde. Rehevillä soilla metaanin tuotanto loppuu varmasti 80 cm syvillä ojilla, mutta typpioksiduulia ja hiiltä irtoaa niin kauan kuin turvetta riittää. Tuossa esityksessä rehevien soiden yhteenlasketut päästöt olivat noin 5 milj. tn mutta siihen pitänee lisätä vielä muut kuin turvekankaat (nuoremmat ojitusalueet eli ns. muuttumat) ja päälle turvetuotantoalueiden päästöt (?).

    Ojanen, metsatieteellinenseura-esitys:

    rehevät = ruoho‐ ja mustikkaturvekankaat 1,8 milj. ha (VMI11)

    karut = puolukka‐, varpu‐ ja jäkäläturvekankaat 2,8 milj. ha (VMI11)

    Puuki 6.5.2019, 10:11

    Eniten päästöjä syntyy reheviltä ojikoilta ja muuttumilta. Kun aikaa kuluu ne muuttuu turvekankaiksi. Vanhat ojitetut turvekankaat on hiilinieluja, koska turvetta ei enää niillä juuri hajoa co2:ksi.  Maaperä on niillä syvemmillä ojilla olevilla turvemailla hiilinielu (sen aik. esillä olleen käppyränkin mukaan).  Jos semmoisille turvemaille mennään tekemään ennallistamistoimenpiteitä, niin tehdään karhunpalvelus hiilitaseen kannaltakin. Lisäksi muutamilla suotyypeillä ojien tukkiminen aiheuttaa paljon lisäpäästöjä vesistöön (varsinkin rautapitoisilla mailla).

    Kurki Kurki 6.5.2019, 13:48

    Rehevillä soilla metaanin tuotanto loppuu varmasti 80 cm syvillä ojilla,mutta typpioksiduulia ja hiiltä irtoaa niin kauan kuin turvetta riittää.

    Tuon metaanipäästön loppuminen on merkittävä siksi, että metaani katoaa ilmasta 10 vuodessa. Eli jo 10 vuoden vuoden kuluttua päästön loputtua sen lämmittävä vaikutus katoaa. Hiilen poistuminen llmakehästä kestää tuhansia vuosia, joten päästöt koko ajan kumuloituvat tuhansiksi vuosiksi eteenpäin, vaikka muuten loppuisivatkin. Hiilinielut kuten metsät ovat enintään 100 vuoden mittaisia. Luonnotilaiset suot ja pintakasvillisuutta vailla olevat vuoristot, jotka rapautuessaan sitovat hiilidioksidia,  ovat tuhansien vuosien mittaisia varastoja.

    Ojasen kuvasta: Ojat >80cm pysäyttävät hiilipäästöt rehevillä ojitetuilla turvemailla maaperästä. Mistähän tuossa on kysymys, kun JOHTOPÄÄTÖKSISSÄ II Ojanen sanoo: rehevillä soilla turpeen hajoaminen jatkuu(CO2‐jaN2O‐päästöt)kumoten lopulta puuston CO2‐nielunvaikutuksen. Tarkoittaneeko alle 80cm ojia?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.5.2019, 14:36

    Ojanen sanoo SMS:n esitelmässään, että hiilipäästöt jatkuvat ojitetulla suolla niin kauan kuin turvetta vaan riittää. Metaanipäästön loppuminen ojituksen myötä on varteenotettava asia, mutta toisaalta rehevän ojitetun suon runsaasti tuottama typpioksiduuli on vaikutukseltaan 300-kertainen verrattuna hiileen. Lopullinen tase riippuu puuston kasvusta ja tasetta voitanee parantaa metsänhoitomenetelmiä kehittämällä.

    ”Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa” julkaisun kuva 20 s. 39 vahvistaa sitä käsitystä, että metaanin tuotanto voi kumota hiilen sidonnan vaikutuksen luonnontilaisilla soilla, eli ne voivat olla kasvihuonekaasujen lähde. Sitä paitsi tulevaisuuden lämpimien kesien tuloksena myös hiilen sidonta voi ehtyä. Siksi on varminta että luonnontilaisia soita ei sisällytetä khk-inventaarioon!

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 8,398)
1 2 3 … 78 79 80 … 838 839 840