› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 5 vastausta, 7,811 - 7,815 (kaikkiaan 7,815)
1 2 3 … 780 781 782

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • aSanta 27.2.2025, 12:51

    ”On kysytty, mutta yksityiskohtaista vastausta en saanut.

    No ettepä tekään juuri tiedä mitään.”

    Aika provosoiva kommentti 😉

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.2.2025, 14:35

    Juuri tuota em. artikkelissa painotetaan  mistä Kurki kertoi esimerkin. Lisätään samanaikaisesti sekä metsien hiilivarastoja että puun tarjontaa EU:ssa, jolloin hiilivuotoa ei synny eikä hakkuita tarvitse rajoittaa. Metsäbiotaloutta siis, eli EU:n laajuinen MERA-ohjelma. Kun vain meidän oma hallitus ja EU-komissio ymmärtäisivät muutakin kuin suojelua (Luontopaneeli) ja hakkuurajoituksia (Ilmastopaneeli). Ratkaisun avaimet ovat Metsäbiotalouden tiedepaneelilla.

    Kurki Kurki 27.2.2025, 14:44

    Pyydän anteeksi kommenttiani.

    Lähetin tällaisen kysymyksen Luken Tarja Tuomaiselle:

    Yhden esimerkki kuusileimikon (löytyy metsälehden ketjusta Hiilinielu) hakkuun biomassat olivat 1/3 (runkopuu), 1/3 (latvus ja oksat) ja 1/3 (kannot ja juuret).
    Kuusen kuivatilavuuspainolla 0,37 tn/m3  1 m3-kuusipuuta sitoi hiiltä (C) 0,185 tn ja hiilidioksidia (CO2) 3,67*0,185= 0,68 tn.
    Muuntorektoimeksi CO2/m3 tulee 3*0,68= 2.

    Miksi Suomen 2023 metsien runkopuun hakkuusäästön 17,2 milj.m3 CO2-sidonta oli vain -13,2 Mtn, jossa maapäästöt ja pitempiaikainen puutavara eivät ole mukana.
    Muuntokertoimeksi tulee vain 13,2/17,2=0,76 tn/runkopuu-m3, kun se esimerkkitapauksen kuusikolla oli n. 2,0.
    Jos oletaan, että kuusipuuta tuosta 2023 runkopuun hakkuusäästöstä olisi puolet, niin CO2-sidonta olisi 0,5*17,2*2=-17,2 Mtn eli enemmän kuin Luken laskemien kaikkien puulajien CO2-sidonta runkopuun hakkuusäästöstä +17,3 milj.m3.
    Kysymys kuuluu miten tuo vuoden 2023 metsien hiilinielu on laskettu?

    Ja vastaus oli:

    Hei,
    kiitos mielenkiinnosta metsien kasvihuonekaasuinventaariota kohtaan.
    Runkopuun tilavuuden puun kokonaisbiomassaksi muuntava kerroin on – yli
    kaikkien puulajien ja kasvupaikkojen – noin 0,7. Inventaariossa puuston
    nettonielulaskelma tehdään jokaiselle pääpuulajille erikseen ja
    luonnonpoistumalle, hakkuupoistumalle ja kasvulle käytetään niille laskettuja
    omia biomassakertoimia. Puulaji- ja kasvupaikkakohtaiset kertoimet muuttuivat
    VMI13:n ja VMI12:n välillä korkeintaan muutamia prosentteja.
    Terveisin,
    Juha Mikola, Tutkimuspäällikkö, Kasvihuonekaasujen monitorointi
    Tarja Tuomainen, Erikoistutkija, Hiilen kierron hallinta

    Asian vastuuvalmistelija: Tarja Tuomainen

     

    Kurki Kurki 27.2.2025, 14:58

    Nyt on turvemaille lannoitusta hyvin saatavissa. Pitää olla 5 ha yhtenäinen ojitusalue ja hehtaarin lannoitus maalevityksenä amaksaa 450 e/ha ja tuki on 270 e/ha eli 180 e/ha. Minulla kohteita on ja vasta sovittiin ensi talveksi harvennushakkuun jälkeen ajourilta lannoitus parilla kohteella yhteensä 10 ha. Tälle talvelle lannoitus kiintiö oli täällä jo täynnä.

    PenttiAKHakkinen 27.2.2025, 17:01

    aSanta tuolla on siirtynyt metaboliikkaan. Minä en tosiaankaan ole perehtynyt yhtään tuohon alaan. Pitäydyn täysin ns makrotason asioissa.

    Makrotasolla maaperähiili kertyy hitaasti. Täysi maaperähiilen varasto vakio metsänkasvulla ja metsänkäsittelyllä kertyy maksimiinsa n 200 vuodessa. Sama pätee sen tuhoutumiseen. Sanoisin, että vakaata on.

Esillä 5 vastausta, 7,811 - 7,815 (kaikkiaan 7,815)
1 2 3 … 780 781 782