› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 7 vastausta, 7,731 - 7,737 (kaikkiaan 7,737)
1 2 3 … 772 773 774

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • aSanta 23.2.2025, 11:00

    ”Vakio metaanipäästöllä on ilmastoon muutosvaikutusta vain silloin, kun se alkaa (lämpeneminen) ja silloin, kun se päättyy (kymeneminen). Väliajan sen vaikutus on plus miinus nolla.”

    Päättely ilmentää empiirisen harhan, sillä jo normaalin eli ilmakehässä nykyilmastoa ylläpitävän ’kaasuseosrakenteen’ ylittävillä kasvihuonekaasutasoilla on ilmastoa lämmittävä vaikutus, vaikka ne kuinka edustaisivat ’vakiota’. Jos nykyistä vakiopäästötasoa ylläpidetään, merkitsee se kasvihuoneilmiön ylläpitoa ja jopa kiihtymistä, minkä vuoksi referenssi- eli vertailutasoksi on valittu vuoden 1990 päästötaso, johon siis tähdätään. Tämä edellyttää ilmakehäpäästöjen vähentämistä myös metaanin osalta – tuo vähennys ei ole nielu, vaan paluu vuoden 1990 päästötasolle.

    Scientist Scientist 23.2.2025, 11:05

    Erityisen paljon on laskenut lypsylehmien määrä. Nyt alle 300000, sodan jälkeen noin miljoona. Luonnon eläimistä märehtijöitä ovat mm hirvi, peurat, metsäkauris ja puolikotieläin poro.

    PenttiAKHakkinen 23.2.2025, 11:18

    Kova väittelemään tämä aSanta. Tulee mieleen pulushakki hänen touhuistaan.

    Katsoin tilastokeskuksen taulukoista karjatalouden metaanipäästöt.

    v 1990. 2500 tuhatta tn co2 ekv

    v. 2023* 1900 tuhatta tn co2 ekv

    aSantan jutuista saa sen kuvan, että pitäisi päästä takaisin tuohon 1990 päästötasoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.2.2025, 11:28

    Itse asiassa tavoite on hiilineutraalius eli päästöt ovat korkeintaan saman suuruiset kuin nielut. Siksi päästövähennyksiä ei voida laskea nieluiksi, vaan pitää katsoa laskentavuoden plus ja miinus. Päästön kuten metaanin säilyvyys varastossa voitanee silti huomioida.

    Kommentoin Hesariin eilen että maaperäpäästöjen epävarmuuksien vuoksi emme tiedä vuonna 2035 olemmeko todellisuudessa hiilineutraali vai ei. Siksi kannattaisi keskittyä tietyn vuoden sijaan päästöjen alenevaan suuntaan riittävällä nopeudella, jolloin janan päässä siintelee EU:n hiilineutraalius.

    Kokonaisuuteen vaikuttaa myös se mitä muualla maailmassa tapahtuu samaan aikaan. Vaikka Trump ei kiinnitä huomiota päästövähennyksiin, osavaltiot ja yritykset jatkavat Yhdysvalloissakin pääosin entisellä vihreän siirtymän tiellä. Jos muutkin väkirikkaat valtiot jatkavat, ihmiskunnalla on vielä toivoa järjestää elinolot tuleville sukupolville siedettäviksi.

    EU:ssakaan ei kannata heittää vihreää siirtymää täysin romukoppaan, vaan käyttää hyväksi sen tuomat liiketoimintamahdollisuudet. Sen sijaan kannattaa on valita vihreän siirtymän keinot niin ettei väestöä ja elinkeinoja kurjisteta liikaa. Esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea, se on Suomen metsätalous ja metsäteollisuus.

    ”Metsien ikuisen hiilinielun vaatimus ei ole toimiva ratkaisu. Lyhyellä aikavälillä hakkuiden maltillisella pienentämisellä saadaan ostettua aikaa ja oikein kohdennettuna (kuten kiertoaikoja hiukan pidentämällä) ei vielä aiheuteta suurta heikennystä metsien kasvuun. Pitkällä aikavälillä tarvitaan muita ratkaisuja, kuten hyviä teknisiä hiilinieluja.

    Jonkinlaista uudelleenarviointia varmaan pitäisi EU:ssa tehdä, kun monella maalla on vaikeuksia maankäytön ilmastovelvoitteiden täyttämisessä. Suomen ja Ruotsin osalta arvioinnin tarvetta korostavat epävarmat maaperäpäästöjen arviot. Inventaarion epävarmuuksien vuoksi emme tiedä olemmeko todellisuudessa hiilineutraaleja vuonna 2035 vai emme, vaikka numeroiden valossa tavoite olisi saavutettu.

    EU:n kannattaisi alkaa painottaa ilmastopolitiikassaan selvästi tähänastista enemmän kannusteita – muun muassa metsien pinta-alan ja kasvun lisäämiseen sekä maankäytön päästöjen hillintään. Kunhan Suomen ja EU:n suunta ja vauhti ovat suunnilleen sellaiset, että hiilineutraalius vuosisadan puolivälin paikkeilla saavutetaan, yksi keskeinen vihreän siirtymän tavoite on toteutunut.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011045566.html

    aSanta 23.2.2025, 11:41

    Kyse on kokonais-CH4-päästöistä. Karjatalouden metaanipäästöt ovat olleet ilahduttavasti laskussa, joten ne eivät vertailussa olekaan ongelmana. Ne talouden sektorit, joilla kasvihuonekaasujen hallinta on haastavinta, tuleekin olla kehityksen ja muutoksen kärkinä. Esim. päästökaupan ulkopuolinen energiasektori pitäisikin vapauttaa ’vapautuksestaan’ ja sisällyttää taakanjakosektoriin! Globaaliin oikeudenmukaisuuteen tähdätessä fossiilienergian tuottajien kivihiilitonnit, raakaöljygallonat ja maakaasukuutiot tulisikin tuoda päästökaupan piiriin ja asettaa niille hiilivero, mikä parantaisi vähäpäästöisenä mm. bioenergian kilpailukykyä.

    P.S. Tuo pulushakki-analogia oli hauska, vaikkei tässä tapauksessa voi miinaharavan tavoin todeta… 😉

    Kurki Kurki 23.2.2025, 16:51

    Päästön kuten metaanin säilyvyys varastossa voitanee silti huomioida.

    Eihän varastoja huomioida. Vain varastoon menevä päästö ja varastosta poisuva vanhin päästö.

    Näinhän on tapahtunut puutuotteillakin päästö -1,66 Mtn vuonna 2023. Varasto väheni enemmän kuin sinne siirtyi puutavaran mukana uuutta hiilidioksidia.

    Nautojen metaanipäästö 2023 oli n. +2,11 Mtn-ekv, joka meni varastoon ja varastosta poistui juuri sama määrä metaanin hajotessa.

    Metaanivaraston suuruus nousee maksimiinsa puoliintumisajalla 10 vuottanoin 7 vuodessa ja varasto 2-kertainen alkuvuoteen nähden ja varasto pysyy vakio päästöllä tuon suuruisena ikuisesti.

    Eli nautojen röyhtelymetaanin vuosivarasto on suuruudeltaan nyt noin 4,22 Mtn-ekv.

    Maatalouden metaanista ei syntynyt päästöä, kun varasto pysyi ennallaan ja se on ollut viime vuosina muutenkin laskusuunnassa.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-2023-metsat-ovat-kaantyneet-paastolahteeksi-koska-puuston-nielu-ei-enaa-riita-kattamaan-metsien-maaperan-paastoja

    PenttiAKHakkinen 23.2.2025, 18:29

    Kurjelle antaisin metaanivaikutuksen laskentaohjeeksi, että ekvarvona annettu vuosipäästö kannattaa muuntaa ekv arvolla puhtaaksi metaaniksi. Sen jälkeen lämmittävän metaanivaraston co2 ekv arvo saadaan kertomalla luku 12 vuotta x 160 tn co2 ekv/ tn ch4. Esim

    1 tn ch4/vuosi x 12 vuotta x 160 tn co2ekv / tn ch4

    tn ch4 ja vuosi supistuvat pois ja yksiköksi tulee tn co2ekv

    Yhden tonnin metaanipäästöstä muodostuu ilmakehään 12 tonnin metaanivarasto n 60 vuoden aikana. 1 tn ch4 ilmakehää lämmittävä vaikutus on noin 160 kertainen co2 tonniin  verrattuna.

    Lopputuloksena saadaan

    Jatkuvan 1 tn ch4 vuosipäästön lämmitysvaikutus ilmakehässä vakioituu n 60 vuodessa ja vastaa 1920 co2 tonnin lämmitysvaikutusta.

Esillä 7 vastausta, 7,731 - 7,737 (kaikkiaan 7,737)
1 2 3 … 772 773 774