› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,701 - 7,710 (kaikkiaan 7,718)
1 2 3 … 770 771 772

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 22.2.2025, 17:27

    Minä lähden siitä, että karjatalouden ja luonnonsoiden metaanin hiili on otettu ilmakehän hiilidioksidista. Sen hiilen palauttaminen takaisin ilmakehään ei lisää yhtään ilmakehän hiiltä.

    Eli voida sanoa, että on otettu ilmasta ja palaa takaisn ilmakehään eikä ole lämmittävää vaikutusta. Tottakai on lämmittävää vaikutusta, kun hiili on välillä metaaniyhdisteenä ja lämmittää ilmastoa 100 vuoden periodilla 28-kertaisesti verrattuna hiilidioksidi-päästöihin.

    Metaanipäästö nostaa alkaessaan metaanivaraston jo alle 10 vuodessa maksimiinsa, kun sen puoliintumisaika on alle 10 vuotta ja kun varastoon sen jälkeen tulee vakio määrä metaania päästönä ja poistuu sama määrä hajotessa automaattisesti. Tämä varasto pysyy vakiona ja pitää ilmastossa vain se yhden pykälän verran lämpötilaa yllä, niin kauan kuin metaanipäästöjä on. Kun metaanipäästö loppuu, niin ilmastovaikutus on kylmentävä vain sen yhden pykälän verran.

    Vakio metaanipäästö ei nosta lämpätilaa jatkuvasti lisää kuten CO2-päästö, joka kasvattaa CO2-varastoa päästön verran ikuisesti, kun sen puoliintumisaika on niin pitkä ja nostaa samalla ilmaston lämpötilaa, jos sille ei ole riittävästi esimerkiksi metsä- tai muita nieluja.

    PenttiAKHakkinen 22.2.2025, 18:26

    Kurjen kannattaisi miettiä mitä kirjoitan. Minä puhuin metaanin hiilestä. Se muuttuu metaani  hajotessa co2 ksi, minä se on alunperinkin ollut.

    Minä olen huono numeerisessa laskennassa. Ylempänä ”pieni” laskuvirhe. 12x160x70 kgco2ekv/ha taitaa olla 134 tnco2ekv/ha eli tuo määrä poistuisi ilmastosta lämmitysvaikutusta suo-ojituksella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.2.2025, 18:41

    Aina ei jaksa kommentoida, vaikka ei ymmärtäisi tai vaikka olisi eri mieltä.

    Jos nauta muuntaa ruohoa tai rehua metaaniksi, sillä voi olla lämmittävä vaikutus verrattuna johonkin vaihtoehtoiseen maataloustuotantoon. Samoin kuin vaikka riisin viljelyllä on verrattuna johonkin toiseen viljaan, joka ei tarvitse kastelukanavia. Luonnonsoita ei ehkä tarvitse niin kovasti miettiä, kun niitä ei oletettavasti aleta ojittaa metaanin hävittämiseksi.

    aSanta 22.2.2025, 18:48

    ”Minä lähden siitä, että karjatalouden ja luonnonsoiden metaanin hiili on otettu ilmakehän hiilidioksidista. Sen hiilen palauttaminen takaisin ilmakehään ei lisää yhtään ilmakehän hiiltä.”

    Tuossa analyysissa jää huomiotta kasvihiilestä pötsissä ja suossa prosessoituvan metaanin ekv28-kerroin, joka vaikuttaa CO2:ksi konvertoitumisajan. Tuon konvertoitumistuotteenkin (CO2) khv on suurempi kuin kasvihiilen. Jonkun analyysi ei ole ajantasalla.

    Kurki Kurki 22.2.2025, 18:50

    Mitä on 134 tn-ekv /ha ja mihin sitä voi verrata?

    Onko Häkkisellä laskelmaa siitä, kun Luke on laskenut Suomen nykyisiltä 5 milj.ha soilta CO2-päästöjä +11.6 Mtn/2023.

    Linkissa LUKE ilmoittaa metaanipäästöiksi 100 vuoden periodilla erilaisilta soilta metaanipäästöjä (ekv 28)  +0,56 tonnista +6,72 tonniin hehtaarilta vuodesta.

    Jos laskee 6 milj.hehtaarilta ojitettuja soita poistuneita metaanipäästöjä 2 tonnin mukaan per ha/v, niin se olisi 2*6= 12 Mtn-ekv/v ja vastaisi nykyisten ojitettujen turvemaiden CO2-päästöä +11.5 Mtn/v.

    Mikä tämä Häkkisen luku 134 tn-ekv/ha/v?  Minulle se ei sano mitään.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Petkeles Petkeles 22.2.2025, 18:55

    ”Aina ei jaksa kommentoida, vaikka ei ymmärtäisi”

    Viestikisan kolmen kärki menisi uusiksi, jos tätä noudatettaisiin.

    aSanta 22.2.2025, 19:00

    ”Vakio metaanipäästö ei nosta lämpätilaa jatkuvasti lisää kuten CO2-päästö”

    Tuokaan analyysi ei taida kestää kriittistä tarkastelua, sillä vakio metaanipäästö kumuloi ilmakehän metaanipitoisuutta, jollei se ole sama kuin metaanin hajoaminen samanaikaisesti, tai itse asiassa pienempi kuin hajoaminen, sillä hajoamisessa muodostuvalla CO2:llakin on khv.

    Kurki Kurki 22.2.2025, 19:23

    Tuokin analyysi ei taida kestää kriittistä tarkastelua, sillä vakio metaanipäästö kumuloi ilmakehän metaanipitoisuutta, jollei se ole sama kuin metaanin hajoaminen samanaikaisesti, tai itse asiassa pienempi kuin hajoaminen, sillä hajoamisessa muodostuvalla CO2:llakin on khv.

    Kasvihuonekaasuinventaariossahan lasketaan esim puutuotteille varasto, johon tulee uutta lisäystä ja poistuu vanhimmasta päästä ja näiden erotus on sitten nielu (varasto kasvaa) tai päästö (varasto pienenee).

    Suomen märehtijöiden metaanipäästöt ovat jo jatkuneet niin kauan, että varasto on vakio. Sinne tulee päästöjä 2,3 Mtn-ekv vuosittain ja lähtee saman verran joka vuosi hajoamisen vuoksi pois.

    Kerro miksi näin ei olisi?

    KHKI:ssa pötsipäästöt ilmoitetaan ja ne ovat mukana Suomen kokonaispäästöissä lämmittämässa ilmastoa, kun näille henkäyksille ei ole laskettu nielua, joka on metaanin hajoaminen.

    aSanta 22.2.2025, 19:33

    ”Mutta onko metaanin hajoamisreaktio tyystin toisenlainen?

    {\displaystyle {\rm {CH_{4}+2O_{2}\rightarrow CO_{2}+2H_{2}O\qquad -\Delta H_{c}^{\circ }=889\ kJ/mol}}}”

    Ilmakehässä metaani hajoaa kyseisen kaavan mukaisesti ionisoivan säteilyn katalysoimana, eli kun metaanimolekyylin elektronivöiden alkeishiukkaset virittyvät siirtymällä ulommille energiavöille, jolloin ’itsesyttyminen’ mahdollistuu.

    aSanta 22.2.2025, 20:02

    ”Suomen märehtijöiden metaanipäästöt ovat jo jatkuneet niin kauan, että varasto on vakio. Sinne tulee päästöjä 2,3 Mtn-ekv vuosittain ja lähtee saman verran joka vuosi hajoamisen vuoksi pois.

    Kerro miksi näin ei olisi?”

    Oletus, että nykyiset päästöt olisivat vakiot, ei trendinä pidä paikkaansa, sillä päästöt riippuvat niin märehtijämäärän kuin ruokinnankin muutoksista. Teknisesti moderneissa navetoissa metaani ionisoidaan teknisesti CO2:ksi ja ruokinnalla sekä pötsin bakteeristoa manipuloimalla metaanipäästöjä voidaan vähentää. Toisaalta mm. Siperian ikiroutasoilta löydetään lisääntyvästi ’kraatereita’, jotka oletetaan ex-metaanitaskuiksi, jotka roudan sulaminen on vapauttanut. Lähtökohtaisesti nautojen määrän kasvattaminen lisää metaanipäästöjä ja siten ilmakehävarastoa, jonka ekv on tuo 28 CO2:een nähden ja tuon hajoaminen CO2:ksi kasvattaa ilmakehän CO2-pitoisuutta suhteessa 1:1. Ilmakehän CH4-varasto on siten haitallisempi kuin CO2:n, sillä sen vaikutus on voimakkaampi eikä sillä ole samaa kasvua kiihdyttävää vaikutusta kuin CO2:lla.

    Nautojen CH4-päästöt ovat siten ’kulttuurellisia’ eli inhimillisen toiminnan seurausta, eikä sen hajoamista voi rinnastaa nieluksi.

Esillä 10 vastausta, 7,701 - 7,710 (kaikkiaan 7,718)
1 2 3 … 770 771 772