Metsien hiilinielu

Korjasin laskelmaa sivulla 766. Muutin metaanin ekv-arvon 28.

Jos laskee ojitettujen 6 milj.ha keskipäästön luonnon soina olleet 100 vuoden periodilla 2 tn/ha-ekv, niin jatkuva metaanikuormitus ilmastolle oli silloin 2*6*=+12 Mtn/v (ekv=28), kun metaanipääsöt loppuivat ojituksilla.

Tämän metanipäästön n. 12 Mtn-ekv/v loppuminen korvaa kaikki nykyiset tuvemaiden CO2-päästöt.

Korjattu 21.2.2025 klo 15.46

Hakkuusäästön ja karikkeen erot voivat tulla käytetyistä biomassamalleista, jotka ovat Ruotsissa Marklundin. Koetan sukeltaa Ruotsin maaraporttiin vähän syvemmälle. Se löytyy kunkin maan kohdasta NIR (national inventory report):

https://unfccc.int/process-and-meetings/transparency-and-reporting/reporting-and-review/reporting-and-review-under-the-convention/greenhouse-gas-inventories-annex-i-parties/submissions/national-inventory-submissions-2022

NIR SE submission 2022.pdf

s. 364:

The major source within the LULUCF sector is the emissions from drained organic soils (Histosols) on Forest land and on Cropland. An area of about 4.0 Mha of the Forest land is classified as Histosols and around 1.0 Mha of the Histosols are drained. The Cropland area on Histosols is estimated to approx. 140 kha and all of that area is drained. Drained Histosols on Forest land is currently the most important net source of green house gases in the Swedish LULUCF sector.

There has been considerable variations in the reported sink for the soil organic carbon pool on mineral soils between submissions. These variations are partly caused by random variation in the sample. Since the total pool is huge and the changes in the pool are comparatively small, the numbers are sensitive to random variation when small changes are multiplied by large areas. It can be noted that a change of 0.1% in the pool is equivalent to more than 3 000 kt CO2.

The variation between years is reduced due to the method for interpolation and extrapolation of data. However, variation between submissions may still be substantial. The variation has decreased with time when more plots are re-inventoried. Since Submission 2017, results from the ongoing third forest soil inventory cycle (2013-2022) are used in the calculations. This year the results from 2018 are added to the data. This means that for 60% of the plots, there are now results from 3 sampling occasions.

Forest Land 2020: living biomass -31.1 / dead wood -6.2 / litter 3.0 / soil organic carbon SOC: mineral -11.0 organic 5.7 (Mt CO2-eq.). Metsämaan tilanne raportoitiin esim. Forest Land 2020: living biomass -31.1 / dead wood -6.2 / litter 3.0 / soil organic carbon SOC: mineral -11.0 organic 5.7.

Eli nielua olivat hakkuusäästö living biomass, luonnonpoistuma (?) dead wood ja mineraalimaiden maaperä, päästöjä puolestaan karike litter ja orgaaninen maaperä eli turvemaat.

NIR SE submission 2022 Annex.pdf

METHODOLOGY LIVING BIOMASS s. 123 –

Yleiskeskustelua hallituksen sisäisestä ”ilmastokuilusta” Hesarissa.

Anne Pakkanen: Tarkkaan ottaen Mykkänen sanoi, että metsien kiertoaikaa on pidennettävä (A-studio 11.11.2024) nielutavoitteiden saavuttamiseksi.. Sitähän lyhennettiin vuoden 2014 metsälain uudistuksessa, mikä on mahdollistanut nykyisen kaltaiset hakkuut.

AJ: Jos päätehakkuiden pinta-ala on noin neljännes kaikista hakkuista, ja näistä vain osa tehdään liian aikaisin puuntuotannon näkökulmasta, lienee selvää, että kiertoajan pidentämisellä ei saada suuria kasvun lisäyksiä. Toinen hiukan vaikuttava keino on harvennusten tekeminen suositusten mukaisina eli ei liian voimakkaina: erityisesti männiköissä liian voimakas harvennus johtaa kasvutappioihin. Sen sijaan taimikonhoito parantaa latvuksia ja tulevaa kasvua.

Muita hyviä keinoja ovat puutuhkalla lannoittaminen keskiravinteisella turvemaalla ja joutoalueiden metsittäminen. Lisäksi jatkuvapeitteisyys turvemaametsissä sekä runsaspäästöisten soiden ennallistaminen, mutta ei liian vetisiksi allikoiksi, joista tulee sitten helposti metaania.

Tehdään mitä hyvänsä, kaksi asiaa kannattaa pitää mielessä. EU-sitoumukset neuvotteli hallitus, joten valtio tulee kantaa myös vastuu seurauksista. Ei hiilinielujen alentamisen kuluja voida laittaa metsänomistajan niskaan, joka ne hiilinielut sai aikaan omalla työllään ja kustannuksellaan. Ei myöskään metsäteollisuuden niskaan, koska se siirtyy muualle, jos toiminta ei ole enää Suomessa kannattavaa.

Keskinäisen riitelyn sijaan Suomen kannattaa viedä EU:ssa eteenpäin rakentavia ratkaisuja. Muuhun maailmaan nähden voidaan olla hieman etunojassa, mutta maailman ilmasto ei pelastu pelkästään EU:n voimin. Siksi toimissa kannattaa olla arvojen lisäksi ripaus realismia mukana. Silloin ne tulevat varmemmin myös toimeenpannuiksi.

Anneli Jalkanen: Mikä oikeus valtiolla oli luvata osa metsänomistajien metsien kasvusta ilmaiseksi EU-pottiin? Hiilinielu on kauppatavaraa.

Anne Pakkanen: Hiilinielujen kasvattamisessa ei ole kysymys puiden kasvun nopeuttamisesta, vaan metsissä olevasta hiilen kokonaismäärän kasvattamisesta. Se muodostuu elävistä puista, lahopuusta ja maassa olevasta elävästä ja kuolleesta orgaanisesta aineesta eikä sitä voi kovin hyvin mitata pelkällä runkotilavuuden kasvulla. Hiilinielu kasvaa nopeiten, jos puuta ei poisteta. Hakkuiden lopettaminen ei tietenkään ole realistista, siksi pitää miettiä keinoja hakkuiden rajoittamiseksi. Helpoimmin tähän päästään, jos hakkuita myöhennetään. Muut mainitut keinot saattavat hiukan parantaa kasvua, mutta ei niillä hiilinielun kannalta ole juuri mitään merkitystä. Ei voi olla oikein, että kaikkien muiden EU-päästösektoreiden puitteissa vähennetään päästöjä, mutta metsä menee päinvastaiseen suuntaan kasvaneine hakkuineen.

Anne Pakkanen: Mikä oikeus metsänomistajilla on hakata yli sen rajan, mitä luonto kestää. Kaikilla muillakin toimialaoilla on sääntelyä, joka estää luonnon ja ilmaston vastaista toimintaa.

AJ:Uhanalaisten lajien mittarilla kestokyvyn raja on kieltämättä ylitetty. Metsänomistajat tekevät kuitenkin jo paljon asioita, kuten metsäsertifikaatin vaatimat toimet ja hiljaista suojelua omalla päätöksellä. Metsä- ja luonnonsuojelulaki säästettävine kohteineen ovat sääntelyä. Luonnon kestokykyä parantavat myös ennallistaminen ja uudet suojelualueet, joihin metsänomistajat suhtautuvat yleensä myönteisesti.

EU:n ilmastopolitiikka perustuu hiilinieluun, joka on määritelmän mukaan hiilivaraston muutos per vuosi. Jos se on positiivinen, metsässä oleva hiilen määrä kasvaa. Jos halutaan toteuttaa EU-sitoumuksemme, hiilinielua olisi oltava tietty määrä. Moni metsänomistaja voisi kyllä myydä puun sijasta hiilivaraston kasvattamista, jos sille saadaan toimiva markkina aikaan.

EU:ssa olisi kenties kuitenkin järkevämpää tukea metsityshankkeita ja muita ”lisäisiä” hankkeita kuin vaatia metsien vanhentamista. Edettäessä kohti hiilineutraaliutta vuonna 2050 eli 25 vuodessa saadaan jo määrääkin aikaiseksi. Uudet nuoret metsät tuottaisivat hyvin puuta Keski-Euroopassa.

Vaikka monimuotoisuuden kannalta olisi tietenkin eduksi himmailla hakkuita, talousmetsien yleiseen vanhentamiseen liittyy riskejä ja haittoja. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on jo nyt suuret harvennusrästit, ja jos niitä ei hoideta, puiden latvukset supistuvat entisestään ja tulevaisuuden puuntuotos ja hiilinielut pienenevät. Toinen uhka ovat metsätuhot, joiden riskit ovat yleensä sitä pienemmät mitä nuoremmat metsät.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011045566.html

https://clear.ucdavis.edu/news/mitloehner-discusses-reducing-methane-emissions-silicon-valley-summit

Anneli näyttää jaksavan perehtyä maaperähiileen. Minä epäilen, että ruotsalaisilla on sama virhe kuin IPCC llä metaanille. Oheinen artikkeli valaissee metaanilaskun virheellisyyttä.