› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,641 - 7,650 (kaikkiaan 7,688)
1 2 3 … 764 765 766 767 768 769

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 17.2.2025, 20:10

    2050. Linkissä asiaa mm. lentoliikenteen alkavasta päästökaupasta. Lentokoneisiin halutaan uusiutuvaa polttoainetta. Mahdollisuus Nesteelle?

    ”Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan ilmastolain, joka nostaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen aiemmasta 40 prosentista 55 prosenttiin ja tekee ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä laillisesti sitovan tavoitteen.”

    http://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20180305STO99003/hiilidioksidipaastoja-vahentamassa-eu-n-tavoitteet-ja-toimet

    aSanta 18.2.2025, 20:40

    ”Lentokoneisiin halutaan uusiutuvaa polttoainetta. Mahdollisuus Nesteelle?” Neste on sitonut tekniikkansa kasvavan kilpailun raaka-ainemarkkinaan ja häviämässä kilpailun, mistä kertoo tuoreet yt-neuvottelut ja 600 työntekijän irtisanomiset – osakekurssi pudonnut vuodessa kolmannekseen ja neljässä vuodessa kuudesosaan!

    PenttiAKHakkinen 18.2.2025, 21:58

    Kurkikin näyttää pääsevän jyvälle tästä metaanilogiikasta.

    Meillä on vielä selvittämättä tuo Ruotsin laskenta maaperähiilestä. Minulla on vahva epäily, että IPCC laskennassa on karikehajoamiselle samanlainen virhe kuin karjatalouden metaanille. Tosin Ruotsin tapauksessa nielulaskennassa.
    Olettaisin, että Ruotsi laskee karikesyötteen vuosinieluna joka vuosi omana nieluna. Tällöin tulee sama virhe kuin metaanilla. Käytännössä tämä ilmenee, että kun lisääntyvistä hakkuista tuleva vuosisyöte suurenee niin maanielu myös suurenee. Tuo suurentunut maaperä nielu ei kuitenkaan pienennä tulevien vuosien nielua, koska lahoaminen otetaan huomioon jollain kertoimella jo syötteen syntyhetkellä.
    Olen vahvasti sitä mieltä, että Luken laskenta on lähellä oikeaa. Vaikkakin epäilen ojitettujen soiden laskennan oikeellisuutta.

    Tuossa Ruotsin tapauksessa minulle on vielä epäselvää, miten he voivat mittauksilla todentaa väärän laskentatavan tulokset.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.2.2025, 10:43

    Hienosäätö on tieteellisesti kiinnostava asia, mutta raportoinnin muutoksille pitää olla vahvat perustelut ennen kuin niitä saa menemään läpi IPCC:n ohjeisiin.

    Ajatus pysyvästi metsien kasvun maksimoivasta puuvarannosta ja koko vuotuiskasvun hakkaamisesta maksimin ylläpitämiseksi olisi mietinnän arvoinen. Periaate on kuitenkin vaikea markkinoida ilmastopolitiikan osaksi, kun vallitseva paradigma on että hakkuita vähentämällä saadaan lähiaikoina suuremmat hiilinielut. Metsäsertifiointikin meni pieleen, kun kriteereihin pääsi livahtamaan mukaan vaatimus ikuisista hiilinieluista. Riskit kyllä tiedettiin mutta niistä ei välitetty, kun maalla oli silloin runsaat hiilinielut.

    Ruotsissa on saman kuuloiset ehdotukset metsänielujen kohentamiseksi ja samat epäilyksetkin kuin meillä, eli esitettyjä ratkaisuja pidetään kalliina ja tehottomina. Ruotsin tuottajajärjestö ei lämpene tukipolitiikalle. Apua toivotaan samasta suunnasta, eli EU:n ilmastopolitiikan muuttamisesta.

    http://www.metsalehti.fi/artikkelit/rahaa-metsan-kiertoajan-pidentamisesta-ruotsissa-se-voi-pian-olla-totta/#d22ca7cc

    Visakallo Visakallo 19.2.2025, 14:17

    Miten ilmastoahdistukselle nyt käy?

    Pitääkö perustaa ilmastoahdistuksen suojeluyhdistys?

    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/bb70d5d9-1f3f-46d9-b327-731d52a9c7fc

    PenttiAKHakkinen 19.2.2025, 16:18

    Anneli se tuolla kirjoittaa IPCC sääntöjen muuttamisesta.

    Minua suorastaan iletti katsella taannoin aamu tv tä kun siellä oli pari professoria valittamass, että Suomen hallitus aikoo rajoittaa tieteellisen työn vapautta. En ole nähnyt, että kukaan professoriryhmä olisi tehnyt valitusta IPCC n tai Ilmastopaneelin osin tieteenvastaisista säännöistä. Joita on pakko toitottaa ja noudattaa.

    Joskus olen miettinyt minkähänlainen on työhyvinvointi Luke ssa ja varsinkin Syke ssä. Kyllä siellä joidenkin on pakko tajuta, että heillä lasketaan asioita täysin päin seiniä.

    Aikaisemmin oli puhetta prof Liskistä. Minä en säilytä sähköpostejani, mutta muistin, että häneltä kysyin jotenkin näin:  Miten se hiilivaje syntyy, jos meillä on metsät maksimaalisen kasvun dynaamisessa tasapainossa ja nielu nolla. Ei tullut vastausta.

    Kurki Kurki 19.2.2025, 20:05

    Pentti Häkkinen: Metaanipäästön poistumisesta tulevaa nielua olisi siten jäljellä vielä ainakin 40 vuotta. Sillähän voisi täysin kuitata ojitusalueiden maaperän co2 päästöt.

    Jos käyttää metaanille 10 vuoden puoliintumisaikaa ja vähän pyöristää, niin 50 vuoden kuluttua voi katsoa metaanin hajonneen (jäljellä vielä3%), Silloin 50 vuoden tasapäästö olisi myös hajonnut 100 vuodessa. Sama metaanipäästö 50..100 vuoden välillä ei enää lisää varaston kokoa eikä siitä eteenpäinkään. Tästä ilmeisesti nuo 20 vuoden kerroin n. 90 ja 100 vuoden kerroin n. 30 tulevat. Mutta miten se menee 100 vuoden jälkeen?Pieneneekö kertoimesta 30 vai pysyykö ennallaan, mutta sillä ei enää ole lisääntyvää lämmittävää vaikutusta kuten hiilidioksidilla. Jos metaanipäästö lakkaa kuten ojittamalla luonnon soita, niin sen kylmentävä vaikutus kestää n. 50 vuotta ja jää sitten sille tasolle. Voidaanko tämä metaanipäästöjen poistuminen katsoa vuosittaiseksi nielukisi niin kauan kun metaani päästöjä ei ole ja olisiko ekv-kerroin sitten n. 90?

    Hiilidioksidipäästön puoliintumisaika on niin pitkä, että päästö lisää hiilidioksidia ilmaan niin kauan kuin päästöjä on eli päästövarasto kasvaa aina.

     

     

    PenttiAKHakkinen 19.2.2025, 21:09

    IPCC gwp laskennasta tiedän, että he valitsevat aikajakson ja laskevat sille gwp arvon. Metaanille tuo 100 vuoden arvo on n 28. Se on laskettu 100 vuodelle ja sitä sovelletaan jokaiselle vuosipäästölle. Kun katselee heidän laskentaansa niin vaikuttaisi, että sitä noudatetaan vaikka seuraavat tuhat vuotta. Itse en käytä heidän gwp laskentaansa. Joten en ole selvittänyt tarkemmin.

    Metaanin kylmittävä vaikutus on sellainen, että sitä ei voi IPCC säännöillä laskea. Heillä metaanipäästön poistuminen on päästövähennys, ei nielu.

    Minä lähden siitä, että jos metaania on tullut ilmakehään yli 60 vuotta 1 tn/ vuosi vakiopäästönä niin sen poistuminen kylmittää ilmastoa ja nieluvaikutus seuraavan 60 vuoden aikana 12×160= 1900 tnco2ekv. Keskimäärin 30 tn/vuosi. Suoraan ilmastodatasta laskettuna nielu olisi 160 tn/vuosi.

    PenttiAKHakkinen 20.2.2025, 08:57

    Anneli tuolla kirjoitti, että metsäsertifiointiin pääsi livahtamaan nieluvaatimus. Ei se sinne livahtanut. Tositarkoituksella laittoivat, kun oli sellainen yleinen mielipide. Ja sertifioinnin tekijät täysin ulkona metsän kasvudynamiikasta.

    Sertifioinnin ensimmäisessä versiossa oli täysin järjetön nieluvaatimus. Minä tein siitä huomautuksen. Käytin muistaakseni seuraavaa sananmuotoa: Oletetaan että, metsän maapohjan maksimivuosikasvupotentiaalia vastaava puusto on 150 m3/ha. Jos metsässä on puuta 100 m3/ha niin nielu on valtava, ja nielusäännön mukaan saisi hakata lähes koko vuosikasvun. Jos metsässä on puuta 170 m3/ha niin puustoa pitäisi hakata vuosikasvua enemmän, jotta kasvu lisääntyisi. Sertifiointisääntö ei sallisi. Miten on mahdollista, että serifiointi sallii vähäpuustoisessa metsässä lähes vuosikasvun suuruiset hakkuut. Eihän sellainen metsä kehity runsaspuustoiseksi.

    Saatoin vielä huomauttaa, että metsässä, jonka puusto 100 m3/ha niin vuosikasvu on suurempi kuin kiertoajan läpilaskettu keskimääräinen maksimikasvu. Sertifiointisääntö sallisi käytännössä vähäpuustoisessa metsässä vuosikasvua suuremmat hakkuut.

    Minä lähden siitä, että metsäsertifiointia voi verrata mafian keräämiin suojelurahoihin. Pakkohan ne on maksaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.2.2025, 09:01

    Juuri näin, mutta sertifioinnissa hiilinielusääntöä ei sovelleta yhden tilan tasolla vaan maakunnan tasolla. Maiden tasolla samaa laskentatapaa sovelletaan EU:n ilmastopolitiikassa.

Esillä 10 vastausta, 7,641 - 7,650 (kaikkiaan 7,688)
1 2 3 … 764 765 766 767 768 769