› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,621 - 7,630 (kaikkiaan 7,718)
1 2 3 … 762 763 764 … 770 771 772

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • PenttiAKHakkinen 16.2.2025, 18:13

    Annelille huomauttaisin, että minä puhun maapohjan maksimaalisesta kasvupotetiaalista kiertoajan läpi. Vanha metsälaki pyrki tuohon. Maapohjan maksimaalinen vuosikasvupotentiaali voidaan hyödyntää maksimaalisesti vain tietyllä kehitysluokkajakaumalla (25-30-30-15) ja tietyllä kiertoajalla. Eikö nuo VTT Juha Lappi ja professori Pukkala ole jopa tehneet tutkimuksia asiasta.

    Tuon optimaalisen kehitysluokkajakauman ylläpito vaatii vuosikasvun suuruiset hakkuut. Nielu on nolla.

    Vilkaisin jo tuota kuvien lähettämistä. Taidan yrittää lähettää heti  kuvan miltä tuo dynaamisen tasapainon tilanne näyttää metsäsuunnitelmatasolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2025, 18:33

    Joo aivan, Pentti: kehitysluokkamalli on varmaan käytännössä aika lähellä max jatkuvasti ylläpidettävää hakkuukertymää. Nykyinen metsälaki ei enää maksimoi puuntuotantoa, vaan jättää metsänomistajalle enemmän harkinnanvaraa päätehakkuun ajankohdan suhteen. Pystyy hyödyntämään puun hinnan vaihtelut ja tekemään isompia leimikoita, kun jonkun kuvion voi päätehakata nuorempanakin. Ajankohtaa voi haarukoida myös arvokasvun avulla.

    Syy miksi ikäluokkajakauma on juuri nyt keskustelussa tapetilla on siinä, että metsämme ovat vanhenemassa, eli hyvästä ikäluokkajakaumasta ollaan siirtymässä huonompaan.

    YLE on tänään sunnuntaina korjannut uutistaan, jossa Kotiaho kommentoi Mäki-Hakolan sanomisia A-studion ohjelmassa. Uutinen herätti paaljon polemiikkia ja sai palautteita. Hyvä näin.

    https://yle.fi/a/74-20143499

    jees h-valta 16.2.2025, 18:48

    Ei olisi edes kymmenkunta vuotta sitten uskonut että metsäkeskustelu menee tällaiseksi säätämiseksi! Kukaan ei syytä päästöjä aiheuttavia vaan metsän vain pitäisi kompensoida herrojen ja rouvien kaupungeissa tupruttelemat päästöt. Aivan suossa soudetaan ja käsittämätöntä ”skeidaa” pukkaa. Mutta ehkä kyse onkin vain oman egon nostotavoitteista pääosin.

    PenttiAKHakkinen 16.2.2025, 19:23

    Minä tarkastin Scientistin antamat metaanin ilmakehähajoamisen tiedot. Hajoamisfuntio näyttäisi olevan 0,944^x. Elinikä 16 vuotta. Saattaapi olla. Minun tietoni ovat jostain 2016-18. Jos tuo metaanin elinikä ilmassa lisääntyy noin niin soiden ennallistaminen pitäisi lailla kieltää.

    PenttiAKHakkinen 16.2.2025, 19:41

    Jossain blogikommentoinnissa Luken Kari T Korhonen ilmoitti, että nykyistä kasvua 103 milj m3/vuosi vastaisi dynaamisen tasapainon puusto 2,7 miljardia m3. Olisimme siis 150 milj m3 päästä tuosta tilanteesta, kun koko vuosikasvu (pl latvukset ja luonnonpoistuma) pitäisi hakata jotta kasvu pysyisi tuolla tasolla. Näillä Kotiahon yms hakkuun pienetämisvaatimuksilla tuo tilanne saavutettaisiin muutamassa vuodessa. Sitten oltaisiin tilanteessa nostetaanko  hakkuut tasolle 90 milj m3/vuosi vai hyväksytäänkö vuosikasvun pieneminen ja nieluvaatimuksen myötä puunjalostusteollisuuden alasajo.

    Kurki Kurki 16.2.2025, 22:51

    Ojituksista on kulunut 50-60 vuotta. Metaanipäästön poistumisesta tulevaa nielua olisi siten jäljellä vielä ainakin 40 vuotta. Sillähän voisi täysin kuitata ojitusalueiden maaperän co2 päästöt.

    En oikein ymmärrä, mitä Häkkinen ajattelee metaanista.

    Methane has a global warming potential (GWP) of 29.8 ± 11 compared to (potential of 1) over a 100-year period, and 82.5 ± 25.8 over a 20-year period.

    Jos metaania syntyy märehtijöiden pötsissä 100 vuoden ajan joka vuosi sama määrä, niin miksi metaanilla 100 vuoden päästä olisi enää lähes kolmasosan lämmittävä vaikutus verrattuna 20 vuoden aikaiseen? Ei kai tässä kyse ole vain yhdestä 20 vuoden metaanipäästöjaksosta, joka jaetaan 100 vuodelle.

    Ymmärtäisin niin, että sen pitäisi pysyä 20 vuoden gwp-maksimissa niin kauan metaanipäästöjä on.

     

    mehtäukko 17.2.2025, 08:20

    Uutiset ja lokit-osastolta:

    Ilmastopaneelin pj. Jyri Seppälä korostaa, että Ilmastopaneeli hyväksyy metsien hyödyntämisen, kunhan sen intensiteetti on linjassa ilmastotavoitteiden kanssa. Toisaalta hän näkee tarpeen tarkastella myös lainsäädännöllisiä keinoja metsien käsittelyn ohjaamiseen.”Meillä on ihan hyvät metsien hoidon suositukset, kunhan niitä noudatettaisiin. Pitäisi miettiä, millä keinoin metsänomistajat saataisiin käsittelemään suositusten mukaisesti. Laki on tietysti tehokas keino tähän.”

    Kymmeniä vuosia ovat virkamiehet seisoneet tumput suorina, sillä epäkohtiin ei vain puututa. Lait ovat olemassa esim. metsän uudistamisvelvoite. Ja siihenkin nähden jk:n ajaminen on nurinkurista toimintaa.

    PenttiAKHakkinen 17.2.2025, 08:45

    Kurki se jaksaa ihmetellä. Ilmastonmuutos tarkoittaa ilmakehän lämpötilan nousua. Mittarina käytetään päästöjä.

    Kurki voi laskea tuon lämmitystä lisäävän päästön suoraan metaanin hajoamisfunktiosta, kun päästö jatkuu vakiona iät ja ajat.

    Metaanivarasto ilmakehässä (vakiopäästöstä) lasketaan hajoamisfunktion integraalista.

    Vakiopäästön aiheuttaman metaanivaraston muutos (derivaatta) ilmoittaa, mikä on metaanin vakiopäästön ilmakehää lämmittävä vaikutus. Metaanin hajoamisfunktio on metaanivaraston derivaatta.

    Kurki Kurki 17.2.2025, 09:47

    Häkkiselle kiitos vastauksesta.

    Ja kun olet tuon derivaatan laskenut, niin varmasti olet saanut selville ja osannet kertoa, miksi metaanipäästön ekv-kerroin on 100 vuoden periodilla n.1/3 osa 20 vuoden ekv-kertoimesta. Jo ensimmäisen 20 vuoden aikanahan metaanivarasto kasvaa suurimmilleen, kun noin 10 vuoden takainen metaanipäästö on jo puoliksi hajonnut ja noin 20 vuoden päästä kokonaan hajonnut. Siis joka vuosi tulee samanlainen metaanipäästö ja varasto pysyy koko ajan ennallaan pinentymättä.

    Sen kyllä ymmärtäisi, jos varstokin pieninisi 1/3-osaa, että lämmittävä vaikutus ekv olisi silloin 1/3 pienempi.

    Mitä tarkoittaa alle oleva teksti suomeksi kerrottuna niin, että sen kaikki ymmärtää?

    Metaanin hajoamisfunktio on metaanivaraston derivaatta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.2.2025, 10:18

    Kiitos taas Mikolle hyvästä pulmien taustoituksesta, eli Jyri Seppälän haastattelusta Metsäuutisissa.

    Ilmastopaneeli toivoo EU:n jatkavan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta sen käytännön toteutustapa on tällä hetkellä auki. Mitään varmoja miljardilaskuja ei ole näillä tiedoilla tulossa. Vaikka muissa maanosissa lipsuttaisiin rintamasta, EU voi jatkaa vihreän siirtymän tiellä kohti hiilineutraaliutta, mutta tasapainoisesti taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset huomioiden.

    Seppälä muistutti että meillä on hyvät metsänhoidon suositukset, ja olisi eduksi että niitä noudatettaisiin. Suositeltavat taimikonhoidot, harvennusvoimakkuudet, päätehakkuun ajankohdan arviointiperusteet ja kunnostusojituskelpoisuudet löytyvät sieltä. Ainakin kolme metsien tulevaa kasvua vaarantavaa riskiä on toteutumassa: ikärakenteen vanheneminen, kaarnakuoriaistuhojen yleistyminen ja yksittäisten puiden latvusten supistuminen. Kenties myös kuivien vuosien yleistyminen ja talvimyrskyt roudattomana aikana. Suositusten ja sertifikaattien mmukaisesti hoidettu metsä kestää riskejä paremmin.

    Hakkuiden vaikutus riippuu paitsi kokonaistasosta, myös niiden kohdentumisesta: millaisia metsiköitä harvennetaan ja päätehakataan ja missä päin maata alueellisesti. VMI-tulokset näyttävät, että Etelä-Suomen maakunnissa hakataan yli kestävän puuntuotannollisen tason ja Pohjois-Suomessa selvästi sen alle. Avohakkuiden määrä on ollut pitkään samaa tasoa. Jos se jatkuu samanlaisena, se kai johtaa ikäluokkien pinta-alojen tasapäistymiseen eli ns. optimaalisesta kehitysluokkajakaumasta siirytään ns. normaalimetsään?

Esillä 10 vastausta, 7,621 - 7,630 (kaikkiaan 7,718)
1 2 3 … 762 763 764 … 770 771 772