› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,611 - 7,620 (kaikkiaan 7,718)
1 2 3 … 761 762 763 … 770 771 772

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • PenttiAKHakkinen 16.2.2025, 09:09

    Vai on Tolopainen sitä mieltä, että parempi olisi tutkia suvun historiaa. Minun sukulaisistani on kirjoitettu useita kirjoja ja nettikin näyttää olevan juttuja täynnä.

    Minä jätän nuo tarkemmat sukututkimukset muille ja harjoitan matemaattista ajattelua vaikkapa tutkimalla kuinka ala-arvoista vihreän tieteen puolella on matematiikan osaaminen.

    Scientist Scientist 16.2.2025, 09:28

    Metaani ei katoa 12 vuodessa vaan se on sen puoliintumisaika. Vielä 100 vuoden päästä hieman jäljellä. Muuttuu pääosin hiilidioksidiksi. Ennallista.iselle pitäisi soveltaa 20 vuoden vakiota.

    PenttiAKHakkinen 16.2.2025, 09:56

    Scientistille huomauttaisin, että minä en ole puhunut missään metaanin puoliintumisajasta. Vaan laskennallisesta eliniästä.

    Puoliintumisaika lasketaan hajoamisfunktiosta  a^x.  Elinikä  lasketaan tämän integraalista  a^x/ln a integroimalla nollasta äärettömään. Minulla on oma arvio tuosta kantaluvusta a, mutta netistä ei löydy tietoa asiasta. Kerran ”väittelin” asiasta chatGPT n kanssa pari tuntia. Mitään uutta tietoa sieltä ei tullut ja lopetin hiljalleen, kun alkoi tuntua että tuo olisi halunnut alkaa ”haistatella”.

    Tietääkö Scientist mikä tuo hajoamisfunktion kantaluku on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2025, 10:01

    Hannes laittaa artikkelissaan asioita mittasuhteisiin. Vaikuttaa siltä että Risto Isomäen ennustelema maailmanlopun keikahdus voi olla tulossa. Suomen kokoisen alueen päästöistä kiistely on näpertelyä.

    Päivän jaarittelut HS.

    Markku Kulmala, jota tässäkin lehdessä haastateltiin, ei ole Lukesta vaan akateemikko. Hän on pitänyt kasvihuonekaasujen laskelmia osin epäluotettavina ja samaa on tähdentänyt maaperän osalta Luken professori Hannu Ilvesniemi. Tutkijat tekevät parhaansa IPCC-ohjeiden raameissa, mutta maaperän ilmiöistä ei vielä tiedetä tarpeeksi ja epävarmuudet jäävät suuriksi. Mitään olennaisia osioita inventaariosta ei puutu.

    Ruotsin ja Suomen päästölaskelmien erot johtuvat osaksi erilaisista metsistä ja olosuhteista, osaksi eroista menetelmissä. Maanpäälliset tapahtumat eli metsien kokonaiskasvu ja hakkuiden määrät tiedetään melko tarkasti. Seuraavassa vaiheessa tulee ongelmia: karikesadon määrän ja sen hajoamisen arviot kertautuvat suuriksi eroiksi maaperässä. Yksi ero Ruotsiin tulee siitä, että meillä on ojitettua suometsää ja sen turvemaaperän päästöjä enemmän.

    Keskustelussa pitäisi päästä tyrmistelystä ratkaisujen etsintään. Ilmastolaki voidaan pitää voimassa ja sitä tietä kulkien päästään jossain vaiheessa hiilineutraaliuteen. Ei liene olennaista, onko vuosi 2035 (10 v) vai 2050 (25 v). Euroopassa jouduttanee kyllä katsomaan maankäytön roolia ilmastopolitiikassa uudelleen, kun monessa maassa on suuria vaikeuksia toteutuksessa. Metsälehden Metsäuutisista näkee Saksan nopeasti heikentyneen metsien päästötilanteen. Hannes Mäntyrannan artikkelissa on osuva tilannekuva, kts. Analyysi: Ongelma on valtava hiilipäästö, eivät maaottelut tai tutkimusmallit.

    Olennaista olisi tutkailla viileästi vaihtoehdot. Jatkoon hyväksyttävien ratkaisujen tulee tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa. Metsien kasvu alenee, koska suuria pinta-aloja siirtyy vanhempiin heikommin kasvaviin ikäluokkiin. Nuoria metsiä ei ole harvennettu ajoissa (heikko hinta ja kysyntä), ja puiden latvukset ovat supistuneet. Vanhojen kuusikoiden kaarnakuoriaisriskit ovat jo toteutuneet Saksassa ja Etelä-Ruotsissa ja alkaneet toteutua myös Suomessa. Nämä pulmat eivät korjaannu hakkuita pienentämällä.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011035978.html

    käpysonni käpysonni 16.2.2025, 11:09

    Jos me metsänomistajat ollaan sitä mieltä että hiilinielupolitiikan sijasta pitäisi keskittyä fossiilisten päästöjen  vähentämiseen, niin meidän kaikkien pitäisi alkajaisiksi hommata ajokikseimme täyssähköautot.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2025, 11:14

    Ollikainen vs. Taalas. Viimeistään tästä näkee että herroilla ei ole suuria linjaeroja. Taalaskin painottaa nyt tekemättä jääneitä maankäytön ja metsäkadon toimia. Mistä johtunevat. Aikaan ei saanut Marinin hallitus eikä Orpon juuri mitään. Onko jarruna maa-ja metsätalousministeriö?

    http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011029029.html

    Nostokoukku 16.2.2025, 11:31

    Paljon on asiantuntijoita esiintynyt ja kaikilla eri tulokset ja menetelmät. En ole vielä nähnyt missään kysytyn Muumipapan mielipidettä. Hän on epäilemättä pyytänyt konsultaatiota Hemulilta ja Nuuskamuikkuselta. Hemulilta tieteellistä ja Nuuskamuikkuselta maalaisjärkeen perustuvaa arviota. Kannattaisi kysyä.

    PenttiAKHakkinen 16.2.2025, 12:12

    Minua on aina ihmetyttänyt nämä puheet ikäjakauman vanhenemisesta ja harvennusrästeistä. Eiväthän ne ole mitään juurisyitä nielun pienenemiseen. Nielu menee aina nollaksi, ellei kasvu lisäänny koko ajan.

    Täytyy ihmetellä, eikö kenelläkään täällä kommentoivista ole hallussaan vanhan metsälain aikana tehtyä metsätaloussuunnitelmaa hyvin hoidetusta metsästä. Vanhan lain mukaan hyvin hoidetussa metsässä maksimoitiin maapohjan kasvukyky puun tuotantoon.

    Jos minulta jää luppoaikaa niin voin yrittää opetella  lähettää kuviin esimerkkitapauksen. Nielu-uskovaisille se ei kyllä olisi miellyttävää katseltavaa. Nollanielua siinä suositellaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2025, 12:39

    Pitää Pentti erottaa maksimikasvu ja maksiminielu. Katso Lauri Mehtätalon esitys Tieteen päivillä Tiedekulmassa.

    Maksimikasvu saavutetaan silloin kun koko metsäala on nopeimman kasvun ikäluokassa. Tämä ei ole käytännöllistä metsätalouden järjestämisen kannalta.

    Maksiminielu saavutetaan kun jätetään koko vuotuiskasvu hakkaamatta. Tämäkään ei ole kovin käytännöllistä ja johtaisi pitkään jatkettuna metsän vanhenemiseen ja nielun pienenemiseen. Nielu voi tällöin mennä nollaan ja myös negatiiviseksi, jos hakkuut tai metsätuhot ovat suuremmat kuin kasvu, kuten Saksassa kävi. Kestävyyden kannalta kannattaa siis tavoitella suurinta ylläpidettävissä olevaa hakkuukertymää.

    Scientist Scientist 16.2.2025, 13:35

    En tiedä metaanin hajoamisfunktion kantalukua, mutta karkeasti jäljelläolevan määrän voi arvioida näin.

    12v 50%, 24v 25%, 36v 12.5% jne jne.

     

     

Esillä 10 vastausta, 7,611 - 7,620 (kaikkiaan 7,718)
1 2 3 … 761 762 763 … 770 771 772