› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,581 - 7,590 (kaikkiaan 7,744)
1 2 3 … 758 759 760 … 773 774 775

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 14.2.2025, 09:02

    Kertauksen vuoksi: khk-inventaarion maaperälaskenta. Puuston kasvu tulee VMI:stä ja hakkuupoistuma Lukelta (metsäteollisuuden tilastoista).

    https://bg.copernicus.org/articles/20/3827/2023/

    Em. julkaisun Kuva 1: kts. uusin julkaisu ja klikkaa kaaviota niin se näkyy täysikokoisena:

    https://metsanomistaja.blogspot.com

    Kurki Kurki 14.2.2025, 09:33

    Kurki saoo, että Luken mukaan ojitettujen turvemaiden päästö on 11,6 Mton-ekv. Eikö tämä ole maaperäpäästö. Metsän kasvu on ilmoitettu erikseen. Lienee jotain 20 milj m3.

    Maapäästöhän se on ja linkki vielä varmentaa.

    Kurki Kurki 14.2.2025, 09:41

    https://bg.copernicus.org/articles/20/3827/2023/

    Paljon on tehty työtä.

    Sitten Ilvesniemi tyrmää kaiken.

    Ilvesniemen mukaan maaperän hiilivarantojen muutosten seuranta on kattavien lähtötietojen puutteellisuuden ja metsämaan pienipiirteisyydestä johtuvan suuren hajonnan sekä mallinukseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi siinä määrin epätarkkaa, että se pitäisi jättää huomiotta, jos hiilensidontakiintiöillä aletaan käydä kauppaa.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lasketaanko-turvemaiden-hiilipaastot-pieleen/#5dfaa1a5

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.2.2025, 10:46

    Ruotsissa ja Suomessa varmaan moni yhtyy tuohon Ilvesniemen näkemykseen, mutta kysymys kuuluu menevätkö perustelut läpi EU:ssa. Hannes Mäntyranta on sitä mieltä että kyllä menevät: ongelma on maiden yhteinen eikä kenelläkään tule olemaan nieluja myytäväksi. Muutenkin aivan erinomainen keskustelun ja ongelmavyyhdin auki kerintä Hannekselta.

    Se kysymys jää vielä hieman auki mihin Antti Asikainen kiinnitti huomiota MaasTullin haastattelussa: miksi Ruotsi on saanut inventaarissaan koko ajan noin 30 milj. yksikköä korkeamman hiilinielun kuin Suomi vaikka sen metsien käyttöaste on ollut korkeampi kuin Suomessa. Mutta tähän saatanee vastaus myöhemmin.

    http://www.metsalehti.fi/artikkelit/analyysi-ongelma-on-valtava-hiilipaasto-eivat-maaottelut-tai-tutkimusmallit/#d22ca7cc

    PenttiAKHakkinen 14.2.2025, 12:34

    Hienoa, että Jalkanen esitti luettavaksi tuon Alm et al tutkimuksen suometsätaloudesta. Minulla itselläni ei ole mitään omakohtaista kosketuspintaa suometsätalouteen.

    Tuossa tutkimuksessa kiinnitin huomiota siihen, että annettiin ymmärtää, että ojitetuilla soilla on päätehakkuita tehty iät ja ajat. Minä olen ollut siinä käsityksessä, että päätehakkuubuumi on vasta tulossa.

    Päätehakkuun jälkeen maaperähiili alkaa kasvaa kunnolla. Johtuen kantojen hitaasta hajoamisnopeudesta. Tuossa tutkimuksessa hajoaminen vain kiihtyi ajan edetessä. Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, jos maahan syötetään enenevässä määrin hitaasti hajoavaa biomassaa niin hajoaminen kiihtyy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.2.2025, 13:00

    Ojitetuilla soilla maaperähiilen hajoamisen viimeaikainen kiihtyminen johtuu kai pääosin sovellettavasta mallista, joka huomioi nousevien lämpötilojen vaikutuksen hajoamisnopeuteen. Geologit ovat muuten kertoneet, että myös luonnontilainen suo voi kutistua kuivana kesänä.

    MTK:n johtaja Marttila: ”Kallistun nyt siihen sekä EU-politiikassa että kansallisella puolella, että maankäyttösektorin merkitys pitää miettiä uudelleen.”

    AJ:

    Ihan hyviä avauksia MTK:lta. Hiilineutraaliuden perustaminen maankäyttöön voi johtaa epäoptimaalisiin ratkaisuihin yleensä ja erityisesti metsätaloudessa. Luulisi asiaan perehtyneiden vihreiden investoijienkin ymmärtävän tämän, eli osaavat nähdä vuoden 2035 tavoitteeseen sisältyvät perustellut riskit.

    Esimerkiksi saatetaan ottaa turvemaapeltoja pois viljelystä ja myöhemmin huomata, että niitä tarvitaan ruokaomavaraisuuden turvaamiseksi. Metsissä saatetaan vähentää hakkuita väärissä kohteissa, mikä heikentää niiden kasvua. Vanhenevissa metsissä metsätuhojen määrät voivat kasvaa äkillisesti, kuten Saksassa jo tapahtui ja metsät kääntyivät isoksi päästölähteeksi.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011010118.html

    isaskar keturi 14.2.2025, 13:31

    Tämä on mielenkiintoinen kohta Ylen kertauksesta metsäkeskusteluun, jota Kotiaho on kommentoinut.

    ”Kun metsää hakataan ja pannaan jalostettu taimi kasvamaan, kasvaa taimi parikymmentä prosenttia nopeammin. Hiilensidonnan alkaminen ei vie pariakymmentä vuotta. Se tapahtuu paljon nopeammin.

    – Jälkimmäinen väittämistä ei pidä paikkaansa tai on tahallisesti harhaanjohtava. Ruotsalaisen tutkimusjulkaisun mukaan avohakkuuta seuraa tosiasiassa hiilipäästö. Kasvaessaan kasvillisuus alkaa sitoa hiiltä, mutta vasta parinkymmenen vuoden kuluttua avohakkuusta saavutetaan hetki, jolloin sidonta on kumonnut hakkuun aiheuttaman päästön ja hakkuuala alkaa jälleen toimia hiilinieluna.”

    Siis mitä lasketaan ”hakkuun aiheuttamiin päästöihin”? Mihin häviää laskelmassa hakkuussa talteen otettu hiili, joka jatkaa tuotteissa sitoutuneena osin pitkäaikaisiin tuotteisiin?

    Onko tässä sama asetelma kuin metsätalouden kannattavuuden laskelmissa:

    – Lasketaanko uudistamiskulut seuraavalle sukupolvelle vai vähennyksenä hakkuutulosta, kun laki edellyttää hakkuun jälkeen uudistamisen?

    – Lasketaanko aukon hiilitase pelkästään hakkuun jälkeisen tilan perusteella vai jatkumona yli puusukupolvien, jolloin pitäisi ottaa huomioon korjatun puuston hiilivarasto?

    Hiilenkierron näkökulmasta ei ole perusteltua katsoa jokaista puusukupolvea omana erillisenä yksikkönään, koska hiilenkierto on jatkuvaa ja oikeasti ollaan kiinnostuneita hiilitaseesta eikä tiettyjen hakkuun jälkeisten kasvien ja maaperän hiilensidonnasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.2.2025, 13:36

    Aivan näin, isaskar. Hakatusta puusta osa menee kyllä varastoon ns. puutuotteiden hiilinieluun mutta se on meillä Suomessa pieni koska suurin osa metsäteollisuustuotteista menee vientiin.

    Hiilitaseen näkökulmasta ei ole perusteltua katsoa pientä pinta-alaa lyhyellä aikavälillä, vaan koko Suomen metsiä pitkällä aikavälillä. Jos ei olisi ryhdytty avohakkuisiin ja metsänjalostukseen, eipä olisi hiilinieluja joilla elvistellä eikä olisi nykyisen kaltaista metsäteollisuuttakaan. Kotiaho sivuuttaa metsien hakkuiden vähentämisen riskit. Mielestäni on varmin strategia pitää talousmetsämme kohtalaisen nuorekkaina.

    Kurki Kurki 14.2.2025, 15:12

    Hannes Mäntyranta:    Pyytäisin kainosti, että lopettaisitte tämän pelottelun.

    Uhkaukset eivät toteudu, koska ongelma on unionin yhteinen. Siinä, että unionin jäsenmaat maksaisivat toinen toisilleen sakkoja unionin kautta, ei ole mitään järkeä eikä se tule toteutumaan. Emme myöskään joudu ostamaan päästöoikeuksia, koska niitä ei ole kaupan. Ne voivat maksaa vaikka kuinka paljon, mutta kun niitä ei ole, rahaakaan ei kulu.

    Totta, mutta tuskin toteutuu, sillä pelottelu kuuluukin luotojärjestöjen menetelmiin saada huomiota.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.2.2025, 16:33

    Sama kaiku on askelten, eli samma på svenska.

    ”Enligt Carl-Wiktor Svensson (KD) är det orimligt att tro att Sverige ska kunna nå målet, givet de nya siffrorna. Hans åsikt är att LULUCF bör omförhandlas på EU-nivå.”

    http://www.svt.se/nyheter/inrikes/sverige-langt-ifran-att-klara-klimatmal-om-skogen-valdigt-langt-borta

Esillä 10 vastausta, 7,581 - 7,590 (kaikkiaan 7,744)
1 2 3 … 758 759 760 … 773 774 775