Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,571 - 7,580 (kaikkiaan 7,744)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ojitetuissa suometsissä pitää huomioida karikkeen lisäksi turpeen hiilivaraston hajoaminen ojituksen seurauksena.

    Tulevan puuvaraston kehitys riippuu paitsi hakkuiden määrästä myös siitä mihin hakkuut kohdistuvat. Vanhimmasta päästä pitää uudistaa kasvuansa lopettelevia metsiköitä ja samaan aikaan on huolehdittava nuorten metsien harvennuksista. Jälkimmäisiä on laiminlyöty pitkään ja tuloksena on nyt havaittu latvusten pieneneminen. Jos nyt himmailtaisiin hakkuita lisää, kuten ls-väki haluaa, heiltä tulee kysyä: millaisia metsiä ei sitten hakattaisi?

    Kurki Kurki

    Juuret kyllä menee syvemmällekin, mutta ne myös lahoavat sieltä ja palaavat kiertoon.

    Kannoista, juurista ja muusta karikkeestahan se moreenimaaperän kuollut CO2-varasto juuri muodostuu. Lisäksi siellä on elävä osa CO2-varastoa kaikesta pintakasvillisuudesta sekä sienijuuret, pieneliöt, mikrtonit, bakteerit jne.

     

     

    Rane2
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vaikuttaa pahasti siltä että EU jää hiilineutraaliuden tavoitteineen vähemmistöön. Trumpetti sanoo että drill baby drill ja Xi sanoo että burn baby burn.

    PenttiAKHakkinen

    Täällä hiilinielukeskustelussa minua on aina ihmetyttänyt metaanipuheet. Suometsätaloudessa nousevat aina esiin. Kuitenkaan metaanilla ei ole ilmastoon lisää lämmitysvaikutusta, jos päästö on kestänyt vuosikymmeniä vakiosuuruisena. Eli luonnonsoiden metaanipäästöt eivät lisää enää yhtään ilmaston lämpenemistä.
    Sen sijaan, kun suoalueilla tehdään muutostöitä niin metaani on otettava huomioon.

    Suo-ojituksessa metaanituotto vähenee olemattomaksi. Tarkoittaa, että tuolla vähenemisellä voi kuitata pois usean vuosikymmenen co2 päästöt ojitetulla alueella.

    Ennallistamisessa metaanipäästöt alkavat. Tarkoittaa, että turpeen on sidottava vuosikymmeniä hiiltä, että voi kuitata alkaneen metaanipäästön ilmastoa lämmittävän vaikutuksen.

    Jos oikein muistan niin Luke laskee näitä soiden metaanipäästöjä täysin holtittomasti. Taitavat käyttää co2ekv arvona maakaasun kerrointa 28. Tarkoittaa, että suot muka voisivat luoda ilmakehään uutta hiiltä tyhjästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Päästöjä voi ajatella monella tapaa. Suon ojituksessa metaanin päästö lakkaa ja hiilidioksidin päästö alkaa. Jos kyseessä on peltomaa, niin myös typpioksiduulia alkaa tulla. Yhtälössä tulee huomioida myös suo-, pelto- ja metsäkasvien hiilen sidonta.

    En tiedä kannattaako noista kovin stressata, kun uudisojitus on joka tapauksessa käytännössä loppunut. Kunhan saadaan kasaan laskelmat jotka kelpaavat ja ne on joka tapauksessa tehtävä IPCC-ohjeiden mukaan. Siitä kyllä tulee stressiä jos jotain sakkomaksuja aletaan laskelmien pohjalta määrätä.

    Kertoimia ilmeisesti käytetään ajan kulumisen huomioimiseen, eli miten kauan kukin kaasu säilyy ilmakehässä ja kuinka suuri sen lämmitysvaikutus tuona aikana on (ns. säteilypakote). Ei ole kovin havainnollinen tapa käsitellä asiaa, mutta en tiedä onko parempaakaan ja ehkä tuo toimii simuloinneissa.

    Kurki Kurki

    Sen sijaan, kun suoalueilla tehdään muutostöitä niin metaani on otettava huomioon.

    Ojitetuilta 6 milj.ha soilta, joista 1 milj.ha on jo muuttunut kivennäismaiksi ja jotka aikoinaan olivat luonnon soita ja päästivät metaania, metaanipäästöt ovat lakanneet ojituksilla. Kuinka paljon on arvoitus, mutta jos käyttää nykyisten 4 milj.ha luonnon soiden Luken laskemaa CH4-päästöä +12,4 Mtn-elv 100 vuoden periodilla, niin tottahan toki se olisi valtava nielu ojitusalueille. 20-vuoden periodille nielu olisi 3-kertainen eli -37 Mtn-ekv.

    Vuonna 2023 (CH4+N2O)- päästöt 5 milj.ha ojitusalalta olivat vain +2,35 Mtn-ekv, jotka yhdessäkin ovat ilmaston kannalta merkityksettömiä.

    Ojitettujen turvemaiden CO2-päästöiksi 2023 LUKE ilmoittaa +11,6 Mtn, jotka tässä linkissä kiistetään.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lasketaanko-turvemaiden-hiilipaastot-pieleen/#5dfaa1a5

    Linkki: https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-2023-metsat-ovat-kaantyneet-paastolahteeksi-koska-puuston-nielu-ei-enaa-riita-kattamaan-metsien-maaperan-paastoja

    PenttiAKHakkinen

    Jalkaselle huomauttaisin IPCC metaanilaskennasta, että se on täyttä hölynpölyä. Otetaan esimerkki.

    IPCC laskukaavoilla Suomen karjatalouden metaanipäästöt ovat n 2 milj tn co2ekv. Pääosa tuosta metaanista tulee heinää syövän karjan ruuansulatuksesta. Metaani ch4 sisältää hiiltä. Tarkoittaa, että lehmät muka voisivat heinää syömällä lisätä Suomessa hiiltä ilmakehään tuhansia tonneja. Ei onnistu. Jos näin yksinkertainen asia on väärin IPCC laskennassa niin mitä siitä pitäisi päätellä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä IPCC:n logiikan pitävyydestä kaikissa kohdin, mutta ohjeiden kansalliset sovellukset ainakin perustuvat tutkimukseen.

    PenttiAKHakkinen

    Kurki saoo, että Luken mukaan ojitettujen turvemaiden päästö on 11,6 Mton-ekv. Eikö tämä ole maaperäpäästö. Metsän kasvu on ilmoitettu erikseen. Lienee jotain 20 milj m3.

    Minusta Laureen kritisoi sitä, että suometsätaloudesta oli tehty päästölähde jättämällä soiden metsänkasvu huomiotta. Talousmetsissä nielu menee aina nollaksi, joten lopputulos on nielu/päästölaskennassa, että ojitetut suometsät ovat päästö. Jätetään tällöin huomiotta, että noista metsistä saadaan täysi vuosikasvu yhteiskunnan käyttöön.

Esillä 10 vastausta, 7,571 - 7,580 (kaikkiaan 7,744)