› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,561 - 7,570 (kaikkiaan 7,744)
1 2 3 … 756 757 758 … 773 774 775

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Rukopiikki 13.2.2025, 12:54

    Veden mukana kunttakerroksen humustakin huuhtoutuu/painuu alapuoliseen maaperään.

    Nostokoukku 13.2.2025, 13:14

    Voi kun pääsisin retkelle A.J.:n kanssa. Esittelisin muutaman kymmenentuhatta hehtaaria siitä, mihinkä valtion metsissä ikärakenne painottuu.

    Rukopiikki 13.2.2025, 13:19

    Jos iso osa metsien kasvusta on ensiharvennusikää nuoremmissa metsissä niin vaikea siitä kasvusta on hakata. Sitten kun yksi minimitukki alkaa puista tulla niin on hyvä aika laittaa aukoksi.

    Nostokoukku 13.2.2025, 13:36

    Näin se on. Täytyisi eritellä kokonaispuustosta käytettävissä oleva puumäärä. Taimikoissa ja 10 vuoden päästä ensiharvennettavissa metsissä on kasvua ja puupääomaa, mutta se ei ole käytettävissä vielä pitkään aikaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.2.2025, 14:05

    Näin se on. Hiilinielupohdinnoissa tulee huomioida, että pelkästään kasvusta ei voida päätellä, paljonko voidaan ja kannattaa hakata, vaan ikärakenne tulee huomioida. Tätä on sovellettu metsäsuunnittelussa, kun on laskettu kestäviä hakkuumahdollisuuksia – siis ainakin Kullervo Kuuselan ajoista lähtien. Luonnonvarakeskus laskee ns. ’jatkuvasti ylläpidettävän hakkuukertymän’ inventointitulosten ja erilaisten hakkuurajoitteiden pohjalta tämä periaate huomioiden.

    140ärrä 13.2.2025, 14:47

    Pintamoreenissa ei paljon eloperäistä näy 10000 vuoden kasvun jälkeen. Juuret kyllä menee syvemmällekin, mutta ne myös lahoavat sieltä ja palaavat kiertoon. Humusta on sen verran moreenin seassa, että tekniset ominaisuudet maanrakennuksen kannalta huononevat, mutta siinä kaikki.

    Toki lyhyehköllä aikavälillä metsää voidaan käyttää nieluna siten, että ei hakata juuri ollenkaan – vain sen verran, että harvennuksilla pyritään maksimoimaan puun määrä, mutta sen annetaan sitten olla, ja jossain vaiheessa metsä muuttuu varastoksi tai hitaaksi lähteeksi. Kysymys kuuluu, mistä saadaan materiaali niihin tuotteisiin, joita puusta valmistetaan? Ulkomailta ostaminen ei ole vastaus, koska siellä kaadettu puu vaikuttaa ilmastoon ihan samalla tavalla.

    Kurki Kurki 13.2.2025, 15:01

    Veden mukana kunttakerroksen humustakin huuhtoutuu/painuu alapuoliseen maaperään.

    Totta ja humusta kun muodostuu maapohjassa joka paikassa, missä kasveilla on juuret maassa, niin humusta liikkuu veden mukana myös pintavaluntana ja ruskistaa vesistöjä. Nykyisin paljon enemmän metsistäkin, kun kasvua on enemmän.

    Rukopiikki 13.2.2025, 15:05

    Sitä humusta voi olla maaperässä hyvinkin syvälle huuhtoutuneena joten itse ajattelen että siellä on ne enimmät määrä ja pinta kuntassa/humuksessa vähiten. Sillä kun on ollut aikaa sinne laskeutua.

     

    käpysonni käpysonni 13.2.2025, 16:56

    Kiinassa on meneillään valtava hiilivoiman rakentamisbuumi

     

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/0581dcd0-0442-4d8e-9889-fe1cc5673e46

    PenttiAKHakkinen 13.2.2025, 18:10

    Kurki näyttää kirjoittavan tuolla koko kasvun hakkaamisesta, puuvaraston vaihteluista ja maaperähiilen vaihtelusta. Ja lisäväitteenä on, että maaperähiili ei kasva, jos hakkaa koko kasvun.

    Minusta metsänomistajan, joka voi vuosikaudet hakata koko vuosikasvun, saa olla ylpeä metsistään. Ainakin silloin, kun koko vuosikasvun jatkuva hakkaaminen pitää puuvaraston vakiona. Tällöin maaperähiili pysyy vakiona, jos takana on pitkälti yli 100 vuotinen metsän talouskäyttö. Ojitettujen suometsien tapauksessa maaperähiili kasvaa koko ajan, vaikka hakataan koko vuosikasvu. Johtuu siitä, että vasta ojituksen jälkeen alkaa kertyä juurakoita yms maahan ja hakkuiden jälkeen lahoamaan vuosikymmeniksi.

    Suomessa taitaa olla se tilanne vielä, että puuvarasto pienenee, jos koko vuosikasvu hakataan koko ajan. Yksittäisten vuosien hakkuiden määrää ei maaperähiilen kannalta ole syytä laskeskella.

Esillä 10 vastausta, 7,561 - 7,570 (kaikkiaan 7,744)
1 2 3 … 756 757 758 … 773 774 775