Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,551 - 7,560 (kaikkiaan 7,744)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Nostokoukku

    Luotatko myöskään Naarasnevan tutkijoihin? Sieltä saatu tulos on kyllä aika uskomaton.

    hikinen94 hikinen94

    No, lukella ei oo osaa eikä arpaa tuolla suolla. Kuukkelilla löytyy taustat. Mielenkiintoista, voimakkaan horsman kasvunhan tuossa arvellaan olevan takana, koska tilanne vaihtelee vuoden aikana. Kyllähän horsmikkoa esiintyy hakkuuaukeillakin usein.

    PenttiAKHakkinen

    Jalkanen on ihan oikeassa, että muutokset alkuarvoissa olisi hyvä ottaa huomioon. Minä lähden teorioissa siitä, että ensin selvitetään tarkasti kasvudynamiikka selvästi ilmoitetuilla alkuoletuksilla. Sen jälkeen voi tarkastella miten jonkin alkuoletuksen muutos vaikuttaa. Käytännössä pitää tietää mitkä allkuoletuksista ovat riippumattomia muuttujia ja mitkä eivät. Esim metsän nielu ei ole riippumaton muuttuja. Vaikka vihreä tiede antaa niin ymmärtää.

    Toisaalta vihreä tiede ei hevillä luovu tuosta IPCC n maaperän nollanieluoletuksesta. Nollanieluoletuksella hakkuiden vähentäminen lisää nielua juurakot ja hakkuutähteet mukaanluettuina. Tämähän tarkoittaisi, että maaperän biomassan lahoaminen loppuisi hakkuiden vähennyksen osalta. Alkuvaiheessa ei näin ole.

    Kurki Kurki

    Kurjen kannattaisi miettiä, mitä tarkoittaa tuo, että maaperässä biomassaa hajoaa vanhemmasta päästä ja uutta tulee tilalle. Muistaakseni olet näin sanonut jossain aikaisemmin. Eikö se vanhan häviäminen kannattaisi vähentää siitä uudesta syötteestä.

    Noinhan se pelaa, että uutta tulee ja vanhaa häviää, mutta 1960-luvulta karikkeen määrä on lähes 2-kertaistunut, niin millä matematiikalla maapohjan hiilivarasro olisi pysynyt 1960-luvun tasolla, kun Ilvesniemi vasta mittaili, että metsän hiilestä n. 60% on edelleen maapohjassa eli se on siis lisääntynyt 1650 Mtn. Kun on ollut varaston kasvua, niin on ollut CO2-maanieluakin.

    Talousmetsissä maaperään tuolee noin joka 15 vuosi hakkuissa kariketta oksien, kantojen ja juurien muodossa ja suurin karikeryöppy aina päätehakkuussa.

    Verrattuna talousmetsien karikesyöttöä luonnon metsiin, jossa yksi puusukupolvi sinnittelee satoja vuosia pystyssä, niissä karikesyöttö jää murto-osaan talousmetsien karikesyötöstöstä maaperään.

    PenttiAKHakkinen

    Minä olen laiska numeroja pyörittämään. Muistelisin, että yasso07 antaa tuolle 40/60 suhteelle pienemmän suhdeluvun. Eli hakkuusyöte voi lisätä maaperähiiltä vielä jonkin verran.

    Minulla on melkeimpä kaikki metsät kivennäismaata. Lähes 100 vuotisesta hakkuudatastani näen, että vuosikasvu on 60 luvulta tähän päivään lisääntynyt noin 6 sta 7:ään m3/ha. Puhun ylikiertoajan lasketusta vuosikasvusta. Ei tuo kasvulisäys niin suuri ole.

    Ojitettujen soiden hakkuiden juurakot ja hakkuutähteet puuttuvat Luken hiilitaseista. Muutoin luotan Luken laskelmiin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Valtakunnallisesti vuosikasvu on noin kaksinkertaistunut VMI-tulosten mukaan.

    Alm ym. 2023 -julkaisussa myös soilla hakattuun puustoon lisätään latvus ja juuret. Miten niitä jatkolaskennassa käsitellään, siihen en ole perehtynyt. Kannot säilyvät kyllä hajoamatta useita vuosia, kuten näemme metsässä kulkiessamme.

    Ministeri Multala vältti viisaasti ottamasta kantaa eilen A-Studiossa. Kertoi vain mitä on työn alla. Parempi tällainen ministeri kuin sellainen, joka sopii asioista metsänomistajien päiden yli.

    Multala mainitsi myös että menee vielä pitkään ennen kuin ollaan sakkojen maksun tilanteessa. Mitä EU hyötyisi perimällä niitä? Nehän vain veisivät resursseja pois jäsenmailta. Olisi vaikuttavampaa muuttaa politiikkaa kannusteiden suuntaan – esimerkiksi panostaa metsityksiin ja teknisiin nieluihin kuten puurakenteisiin jotka ovat varmaan halvin heti käyttöön otettavissa varma hiilinielu.

    Kurki Kurki

    Lähes 100 vuotisesta hakkuudatastani näen, että vuosikasvu on 60 luvulta tähän päivään lisääntynyt noin 6 sta 7:ään m3/ha. Puhun ylikiertoajan lasketusta vuosikasvusta. Ei tuo kasvulisäys niin suuri ole.

    Jos metsän kasvu hakataan aina pois, niin eihän maaperänkään hiilivarasto enää lisäänny määrällisesti, vaan vaihtelee puuston määrän mukaan eikä se ole nielu kiertoajalla.

    Mutta jos sinne metsään istutetaan jalostettu taimi, joka kasvaa 20% enemmän siinä samassa kiertoajassa, niin maaperäkin on silloin pieni nielu koko kiertoajan, kun maaperän hiilivarastokin kasvaa.

    Lukehan ei ole paljastanut maaperän hiilivaraston suuruutta eikä laske varaston suurenemista metsien CO2-nieluun, vaan laskee vain erotuksen sinne menevästä ja sieltä lähtevästä hiilestä, joka on sitten nielu tai päästö.

    Nyt uskaltaa näistä karikkeistakin kirjoittaa vapaammin, kun Luken Asikainenkin näkee että puiden latvusten pieneneminen suhteessa runkopuuhun eli oksat ja neulasetkin mainitaan, ovat niinkin merkittävä osa metsien hiilinielua, että se nyt pääsyy metsien hiilinielun romahtamiseen miljoonia tonneja vuodessa eikä mitään mainintaa kannoista ja juurista, jotka nyt lienevät paljon merkittävämpi tekijä maaperän hiilivarastossa, kun ovat jo siellä maassa eivätkä maan pinnalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsähallituksen tiedotteessa on vedetty yhteen syitä hiilinielujen pienenemiseen. Tuttu lista: metsien ikärakenne, kasvuolosuhteet, latvuskoko, maaperäpäästöt, luonnonpoistuma. Metsähallitusta on epäilty metsien hakkaamisesta liian nuorina, mikä ei ole Metsähallituksen vika vaan eduskunnan. Toisaalta vuotuisesta kokonaiskasvusta hakataan vain noin puolet, eli Metsähallitus säästelee metsiämme. Valtion metsien ikärakenne painottuu kai enemmän vanhoihin ikäluokkiin kuin Suomessa keskimäärin ja alueellisesti pohjoiseen.

    Luonnonsuojelijoiden mielestä hakkuita pitäisi laajemminkin pudottaa, eli heidän mielestään noin 60 milj. m3 riittäisi, joka on 58 prosenttia viime vuosien kokonaiskasvusta (103 milj. m3). Vähentäminen lisäisi todennäköisesti riskejä keskipitkällä aikavälillä eli 25 v. ajassa vuoteen 2050, joka on EU:n tavoite. Aika monen metsätuhoriskin kohdalla toteutumisen todennäköisyys ja toteutuneen menetyksen arvo on suurempi, jos metsä on varttunutta.

    http://www.metsa.fi/tiedotteet/valtion-metsat-edelleen-merkittava-hiilinielu-metsien-kasvun-hidastuminen-on-pienentanyt-nielua/

    140ärrä

    Metsän maaperä ei ole mikään hiilinielu, vaan välivarasto, josta hiiltä palautuu kiertoon samalla kun uutta syntyy. Väitän, että hyvin pieni osa hiilestä jää maahan pysyvästi. Moreenikankailla ei 10000 vuoden kasvun jälkeenkaan kummoista humuskerrosta ole. Maaperästä vain turvemaata voidaan pitää jonkinlaisena hiilivarastona, koska siellä hiili pysyy tuhansia vuosia. Fossiilisen hiilen päästöjen kompensointiin ei metsämaasta ole ja aikoinaan tehtiin iso virhe, kun se sellaiseksi arvottiin.

    Tällä lähtökohdalla voidaan fossiilipäästöjä kompensoivaa hiilen sitoutumista katsoa tapahtuvan vain soilla, ja metsien hakkaamisella tai hakkaamatta jättämisellä ei ole pidemmällä aikavälillä juurikaan vaikutusta, kunhan metsä saatetaan kasvuun hakkuun jälkeen. Paitsi siltä kannalta, mikäli metsää hakkaamalla vähennetään fossiilisia päästöjä.

    Rukopiikki

    Iso osa puunjuurista kasvaa humuskerroksen alapuoliseen maaperään. Puhtain esimerkki voisi olla soramontun pohjalle kasvava taimikko. Siellä ei humuskerrosta ole ollenkaan ja juuret ovat sataprosenttisesti sorassa/hiekassa. Toki sinnekin humusta alkaa neulas ja oksakarikkeesta ja sammalesta syntyä.

Esillä 10 vastausta, 7,551 - 7,560 (kaikkiaan 7,744)