Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,531 - 7,540 (kaikkiaan 7,746)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, mutta metsien hiilinielut eivät toistaiseksi kuulu päästökaupan piiriin.

    MikaelK

    Kiinnostavaa keskustelua. Olisin itse kiinnostunut tietää onko Suomi hiilineutraali ilmakehän näkövinkkelistä, LULUCF kun on pitkälti poliittisesti luotu kategoria.

    Esim. NASA:n mittauksia kritisoitiin siitä ettei satelliitti näe metaanipäästöjä. Tuottaisiko metaanipäästöjen lisääminen satelliittimittauksiin oikeanlaisen kuvan maan tilanteesta? Mikä olisi lopputulos jos kaikki Suomen rajojen sisäpuolella sijaitsevat hiilipäästöt ja hiilinielut laskettaisiin yhteen? Miltä näyttäisi luonnon oma tase, ja millä tavalla se muuttuisi kun yhtälöön lisätään yhteiskunnan päästöt.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä kai Luken ja Tilastokeskuksen raportoima kasvihuonekaasujen tase antaa aika hyvän kuvan kokonaistilanteesta. Metaani hajoaa aika nopeasti hiilidioksidiksi ja vedeksi, joka päästö näkyy hiilidioksidin mittauksessakin. Suurin ero satelliitin ja todellisuuden välillä lienee metsien kohdalla: satelliitti näkee metsien sitoman hiilidioksidin sidonnan, mutta ei metsäteollisuuden viennin päästöä (jonka LULUCF-laskenta huomioi).

    Ilmastonmuutoksesta keskustelivat tänään Risto Isomäki ym. Rosebud-kirjakaupan lavalla.

    Yksi iso tuntematon on aerosolit joita tulee metsistä; kuinka paljon metsitys voisi hillitä ilmastonmuutosta? Siis puihin ja maaperään sitoutuva määrä plus aerosolit. Keskustelussa Isomäki mainitsi että erään arvion mukaan rikkipäästöt peittivät aiemmin monta kymmentä prosenttia kasvihuonekaasujen vaikutuksista. Kun rikkipäästöt vähenivät rajoitteiden myötä, lämpeneminen kiihtyi.

    http://www.youtube.com/watch?v=ITDxm_07LZw

    MikaelK

    Alla olevan artikkelin mukaan Suomen kokonaishiilidioksidipäästöt ovat 60 miljoonan tonnin luokkaa kun metsät joka vuosi sitovat 250 miljoona tonnia. Samassa artikkelissa sanotaan myös seuraavaa:

    ”Puun käyttö ja luontaisen lahoaminen vapautti esimerkiksi hakkuvuonna 2017 hiiltä 115 miljoonaa tonnia takaisin ilmakehään.”

    Mikä olisi lopputulos jos tähän lisätään muutkin luonnon omat päästöt (esim. soiden nettopäästöt) sekä viennin päästöt?

    Eikö koko maan hiilitasetta olisi suhteellisen helppo laskea:

    Koko maan hiilinielu – kokonaispäästöt – luonnon päästöt = hiilitase

    LULUCF on ilmeisesti jotain muuta kuin tämä. Miten metsät muuten yksinään sitovat nelinkertaisesti kaikki päästöt samalla kun Suomi pidetään ilmastopahiksena?

    Vääntäkää rautalangasta.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006346669.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tässä ketjussa on väännelty rautalankaa jo vuodesta 2018 alkaen, joten aika vähän on enää sanomatta.

    Edellistä viestistäni pitää korjata: khk-inventaariosta saa hyvän kuvan muuten, mutta maaperän päästöt ovat hyvin epävarmat, joten kuvakin on siltä osin sumea. Em. artikkeli on vuodelta 2019. Todetaan mm. Suomen metsät sitovat 250 miljoonaa tonnia hiilidioksidia mutta ei kerrota miten luku on laskettu. Tuon jälkeen ovat hiilinielut hiipuneet muun muassa uudistuneen maaperälaskennan vuoksi.

    Kasvihuonekaasujen raportointi (ml. maankäyttösektorin laskenta lulucf: viljelysmaa, metsämaa, metsäkato ym.) pyrkii kuvaamaan ihmisen vaikutuksia, joten luonnontilaisten ts. hoitamattomien maiden päästöjä ja nieluja ei raportoida. Suomen metsien raportoidussa kasvussa on kyllä mukana (vähän epäloogisesti) suojelualueidenkin kasvu. Sen sijaan luonnonsoiden nieluja ja päästöjä ei ole mukana. Ne eivät juurikaan tasetta parantaisi: turvetta kertyy mutta metaania päästellään.

    MikaelK kysyy ihan hyvän kysymyksen: millainen olisi Suomen tai maapallon kasvihuonekaasujen tase, jos luontoalueetkin kuten Amazonin sademetsät otettaisiin mukaan? Kuinka pitkä matka maapallolla on hiilineutraaliuteen? Ilmeisesti fossiilipäästöjä pitäisi saada alennettua vielä aika paljon ennen kuin tuo tila saavutetaan. Tämä tulee olemaan vaikeaa nykyisellä väestön ja kulutuksen kasvun tasolla.

     

    Kurki Kurki

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006346669.html

     Joka vuosi Suomen metsät sitovat 250 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun Suomen kokonaispäästöt ovat noin 60 miljoonaa tonnia eli metsät sitovat nelinkertaisesti kaikki päästöt.

    Tuo 250 Mtn-CO2 voisi olla puiden sitoman elävään biomassan ja maaperän sitoman summa. Kyseessä on ilmeisesti vuosi 2017 ja metsien kasvu 107 Mm3, josta saadaan elävän puuston CO2-nielu 1,3*107= -139 Mtn.

    Jos laskee 40/60 periaatteella ensin maanpinnan puuston CO2- nielun eli pois juuret ja kannot 139- 0,22*139=-108 Mtn ja siihen lisää maaperän osuuden 1,5-kertoimella eli 108+1,5*108= -270 Mtn. Menee vähän yli.

    Vanhaa tietoa muutenkin. Vuonna 2023 Luke ilmoittaa kivennäismaapohjat pieneksi päästöksi tässä ne ovat CO2-nielu -9,9 Mtn. Samoin ojitetut turvemaat ovat (CO2+N2O+CH4)-päästö +7,1 Mtn-ekv ja vuonna 2023 ne olivat  2-kertaiset n. +14 Mtn-ekv.

    Kokonaispäästöt ovat tippuneet +43 Mtonniin ekv.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hiilinieluasiaa MaasTullissa, haastateltavana Luken Antti Asikainen.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/99d77b2e-3455-4662-9f55-c2b5d1d64e23

    Kurki Kurki

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/99d77b2e-3455-4662-9f55-c2b5d1d64e23

    Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen mukaan Suomen metsänielu on ollut laskussa siksi, että puiden neulasia on tippunut viime vuosina vähemmän maanpinnalle ja oksamassan syöte pienentynyt hakkuissa. Ei mitään mainitaa kannoista ja juurista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinpä mutta ovat turvemaaperän päästötkin nousseet aika vauhdilla viime vuosina. Odotellaan rauhassa vertailua Ruotsiin ja oman maaperälaskennan tarkentumista.

    Asikaisella oli hyvä huomio: ero Ruotsiin on itse asiassa pysynyt koko ajan suunnilleen saman suuruisena, eli kummassakaan maassa ei välttämättä ole tehty suuria arviointivirheitä. Se on uusi tieto, että seuraavalla tarkastelujaksolla Suomelle määritelty hiilinielutavoite on paljon pienempi kuin Ruotsin. (Luulin että vertailutasoista olisi jo luovuttu ja siirrytty todellisiin raportoituihin nieluihin.). Kolmas hyvä pointti olivat tekniset nielut ja neljäs oli metsittäminen.

    Olisi järkevintä tavoitella metsien tavoitetasojen sijaan vain maankäytön hiilineutraaliutta, koska silloin paineita kohdistuu oikeaan paikkaan: kaiken maankäytön ilmastokestävyyden parantamiseen. Muilla sektoreilla olisi omat tavoitteet ja aikataulut.

    Jossain kohtaa ennen vuotta 2050 tavoitteet kohtaavat ja olemme hiilineutraali maa. Tosiasiassa emme vielä täysin, koska osa kulutuksemme päästöistä olisi edelleen ulkoistettu muualle. Vastaavasti meille kohdistuisi edelleen muiden kulutuksen päästöjä: vientitavaroiden raaka-aineet ja valmistus.

    PenttiAKHakkinen

    Näyttää Asikainen puhuneen asiaa. Pitkään näytätte täällä vääntäneen juttua metsien nielusta.

    Minusta on aika selvää, että IPCC laskennassa maaperän nielu on nolla. Ei silloin kantoja ja juurakoita noteerata. Karikkeen lahoaminen otetaan huomioon.

    Muutenkin olen sitä mieltä, että Luke laskee nielun oikein. Paitsi ojitetut suometsät väärin. Näyttävät tulkitsevan Yasso07 laskentaa oudosti, kun ojitusalueilla on vasta ensimmäinen kierto lopuillaan.

Esillä 10 vastausta, 7,531 - 7,540 (kaikkiaan 7,746)