› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,521 - 7,530 (kaikkiaan 7,746)
1 2 3 … 752 753 754 … 773 774 775

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 11.2.2025, 14:41

    Nuo Hesarin keskustelut alkaa olla Toni vastaan muut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2025, 14:48

    HS:ään tupsahti uusi suoasiantuntija nimeltään Takkala. Välillä TA kyllä urakoi kommentteja. Meillä kaikilla on kuitenkin epäpätevyysraja, jota ei pitäisi ylittää, tai jos ylittää, niin pitäisi muistaa mainita että tämä on nyt enemmän arvausta kuin tietoa. Itsekin olen aika huolimaton siinä. Mutta tämän päivän webinaarissa jaksoin olla kommentoimatta. Saavutus. 😄

    Perko 11.2.2025, 17:21

    Useat muut kasvilajit voivat olla nopeampia hiilensidontaan verrattuna puihin. Esimerkiksi monet ruohot ja pensaikot kasvavat nopeammin ja voivat sitoa hiiltä tehokkaasti lyhyemmässä ajassa. Erityisesti trooppiset ruohoalueet ja nopeakasvuiset vuodenaikaiset kasvit, kuten jotkut viljakasvit, voivat myös olla erinomaisia hiilensitojia.

    Mangrovekasvillisuus koostuu erityisesti suolavesiolosuhteisiin sopeutuneista puista ja pensaista, jotka kasvavat rannikolla ja suistoalueilla. Mangrovepuut eivät ainoastaan toimi 4 – 5 kertaisesti hiilensidontapaikkoina, vaan ne myös edistävät ekosysteemin monimuotoisuutta, suojaavat rannikkoja eroosiolta ja tarjoavat elinympäristön monille eläinlajeille.

    Mangrovealueet kykenevät sitomaan suuria määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoimaan hiiltä maaperään, mikä tekee niistä tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tämän vuoksi niiden suojelu ja ylläpito ovat erittäin tärkeitä ympäristön kannalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2025, 17:36

    Perko on opiskellut jälleen. Hyvä.

    Nostokoukku 11.2.2025, 17:43

    Millaisia puntareita Perko on käyttänyt?

    aSanta 11.2.2025, 18:29

    ”Useat muut kasvilajit voivat olla nopeampia hiilensidontaan verrattuna puihin” – kuten myös vapauttavat hiilen yhtä nopeasti 😉

    Perko 11.2.2025, 20:52

    A J  niin tein  ja ensimmäiseksi hain mihin  miten millä  voi luonto  hiiltä varastoida.   En ole sitä sen enemmin selvittänyt ja  jätän teille  lopun  ratkaistavaksi.  Mangrovekasvillisuus  tunkee juuristollaan  hiilen niin syvälle  maahan eikä kuulemma sitä sieltä routa nostele.   On  kuulemma  tehokas  säilömään  niin ilmojen lämmetessä jos vaikka  kasvaisi  noissa meidän joutorannoilla ja soilla.    Mustikka on myös meikäläisistä  pitkäikäinen  ja varsin maukas hiilen kätkijä maaperään.

    topintam topintam 11.2.2025, 20:59

    Jahans metka tukea luvassa suon ennallistamiseen. No pelit ja vehkeet jo löytyykin eli tuella ojia tukkoon.

    Toivottavasti ei papparainen kattele pahalla pilvenreunalta kun hän niitä ojitti ja osaa lannoitettiinkin.

    Mitähän sitä osaisi olla vailla vaikka viimeisimmän ostopalstan 40ha ennallistamisesta. 4000m3 puut ja toisen 4000 tonniakosse suo ennallistettuna sitten päästöjä pitää.

    8000 tonnia sitoutuu vaikka 30vuodeksi. Päästökaupassa hinta 80e/t

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2025, 21:27

    Nyt on hiilen kätkijöitä liikkeellä. Rätingit taitaa mennä niin että tuetaan ennallistamistyötä eikä varsinaisesti päästövähennyksiä.

    topintam topintam 11.2.2025, 21:40

    No en ole enemmälti vielä koko asiaan perehtynyt mutta toimenpiteillä sidotusta hiilestä kuulunee saada korvaus?

    Onkose sitten lannoituksella saatu puiden lisäkasvu tai suon ennallistamisella saatu hiilen lisäsitoutuminen.

    Valtiohan huutokauppaa päästöoikeuksia miljoonilla jokapäivä.

     

Esillä 10 vastausta, 7,521 - 7,530 (kaikkiaan 7,746)
1 2 3 … 752 753 754 … 773 774 775