› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,511 - 7,520 (kaikkiaan 7,746)
1 2 3 … 751 752 753 … 773 774 775

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Rane2 11.2.2025, 09:07

    ”Nurmi päästelee vähemmän kuin joka vuosi muokattava turvepelto. Kuva1.”

    Mites tuo menee?Nurmi siis lehmän läpi mennessään muuttuu metaaniksi joka on periaatteessa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin kynnettävästä pellosta haihtuva hiilidioksidi.Toisaalta metaani hajoaa nopeasti eli jos lehmien määrä ei kasva niin niistä syntyvä metaanin määrä on suurinpiirtein sama kuin hajoavankin?Onko lehmä ilmastopahis?

    käpysonni käpysonni 11.2.2025, 09:22

    Mites se nyt on, kun Koneviestin jutussa toimittaja ilmeisesti on mitannut tuon jutun turvepellon co2 päästön ja Luken tutkijat sanoo että pitää turvautua mallinnukseen, koska päästöjen mittaaminen maaperästä on niin hidasta. Mitäs minä en nyt taas tajua?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2025, 09:46

    Maankäytön päästöissä ei huomioida lehmiä, vaan niiden tuottamat päästöt raportoidaan maatalouden osiossa – maatalousmaa kuuluu kuitenkin hieman hämmentävästi maankäyttöön. Kyllähän maitolehmä on jonkin verran ilmastopahis metaanin lisäksi myös tarvitsemansa rehun vuoksi. Laiduntava lihakarja ei ole niin suuri pahis, jos se ei tarvitse lisärehua suurta määrää, kun laidunmaahan sitoutuu oletettavasti hiiltä.

    Tuo päästöjen mittausasia on kai niin että tietyllä hetkellä tapahtuvan päästön saa toki mitattua kun menee pellolle mittauskammion kanssa touhuamaan. Saa ehkä selville paljonko tulee metaania, typpioksiduulia ja hiilidioksidia juuri nyt. Tämä ei kerro kasvukauden tai vuoden kierron kuluessa kertyvistä päästöistä eikä vuosien välisistä vaihteluista mitään. Jotta ne saa laskettua tarvitaan malli joka huomioi erilaiset maaperät ja erilaiset vuodet koska jatkuva mittaaminen riittävän kattavasti on liian kallista. Sama periaate kuin maaperän hiilinielun laskennassa.

    140ärrä 11.2.2025, 10:29

    Turvepelto tuottaa ruokaa myös kuivuuden aikana. Globaalisti merkittävä ruoantuottaja on parhaillaan brutaalin hyökkäyssodan kohteena sellaisen tahon toimesta, jolla ei ole mitään moraalisia pidäkkeitä käyttää ruokaa vipuvartena vallan hankkimiseksi. Suomalainen turvepelto on osa maapallon ruokakoria, josta käytännössä kaikki saavat tarvitsemansa joko itse tuottamalla, tai sitten ostamalla muilta. Jos ruokakoria pienennetään, ruoan hinta nousee mikä tietää köyhimmille ongelmia.

    Vaikka valtio onkin persaukinen, niin meillä kyllä riittää varallisuus ostaa ruokaa maailmanmarkkinoilta vaikka itse vesittäisimmekin peltomme, mutta kuinka vastuullista se olisi ja haluammeko ottaa nälkää pakenevan väestön vastaan?

    käpysonni käpysonni 11.2.2025, 11:29

    ”jatkuva mittaaminen liian kallista”

    Kyllä kun on vakavasta asiasta kyse, ei kalleudenkaan pitäisi olla mittaamisen esteenä. Epäilen että mallinnukseen liittyy liikaa olettamuksia, joten se ei ole luotettava menetelmä. Siinä ikään kuin menään yli siitä kohtaa missä aita on matalin.

    Mitä tulee Ukrainaan, sitä pidetään mustan mullan maana, missä siis peltomaassa on jopa useiden metrien paksuinen ruokamultakerros, kun sen paksuus  tyypillisessä suomalaisessa kivennäismaassa on n. 20-30 cm.

    Tähän perustuu Ukrainan kyky tuottaa paljon viljaa pienillä kustannuksilla, eli viljelyn panos-tuotos suhde on huippuhyvä.

     

    Minkähänlainen co2 päästö tuollaisessa paksun ruokamultakerroksen pellossa mahtaa olla? Jos se on lähelläkään turvepellon päästölukemaa, niin Suomessa vaadittaisiin  varmasti lopettamaan tuollaisten peltojen viljely, jos meillä olisi vastaavia paksun ruokamultakerroksen omaavia peltoja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2025, 11:42

    Maastomittauksien lisäämisen ohella voidaan muuttaa tapaa, jolla laskennan tuloksia käytetään hyväksi. Eli käytetään tavoitteiden saavuttamisen mittarina vain sitä osaa joka on suhteellisen varma.

    aSanta 11.2.2025, 12:10

    Jos rinnastaa tuon turpeen hautaamisen esim. metsätien rakentamiseen, jossa 1 km:n matkalla ’hautaus’ n. 0,6 ha maata tien alle kustantaa ehkä 6000 €, jolloin turpeen hautaaminen maksaisi 10000 €/ha. Prosessi tuplaisi siis peltohehtaarin hinnan, mikä pudottaisi viljelyn kannattamattomaksi. Emme useinkaan myöskään tiedä, mitä jankkoa turpeen alta paljastuu vai onko jopa pohjakallio heti turpeen alla. Kuution kivien myllääminen turpeen alla vaatii jo suuren kaivurin ja prosessina hautaus vaatii aluksi turpeen siirron, sitten kivennäismaan kaivun ja kokoamisen omaksi kasakseen, jonka jälkeen kaivanto täytetään turpeella ja peitetään kivennäismaalla – maita ei saa sekoittaa keskenään tai prosessi on hyödytön. Turpeen alainen jankko on hapetonta ja alunapitoisena todennäköisesti ’myrkyllistä’, jolloin sen prosessointi viljelykelpoiseksi vaatii omat toimenpiteensä ja vie aikaa ehkä jopa useita kasvukausia ja suotovedet voivat myrkyttää alapuolisia vesistöjä. Kokonaisuudessaan prosessi ei vaikuta toteutuskelpoiselta turvemaiden osalta.

    Kurki Kurki 11.2.2025, 14:08

    aSantalle, että noin tarkka työhön ei kannata lähteä ja jättää kivipohjat työstämättä. Kivipohjiin  en ole täällä törmännyt missään suopohjilla. Yleensä silttia tai hiesua tai pehmeää puna-sini savea, joka on metsälle parasta. Kova siltti on huonoa. Tuossakin edellisen postauksen linkissä pehmyttä savea oli suon pohja silmänkantamattomiin. Isolla omalla telakaivurilla hentaariin tarvitsee kaivaa 3 km ojaa. Empä itse ole näistä hommista laskenut kuin  pölttoainekustannukset ja 10 ha on näin tullut käsiteltyä. On tullut kaivettua 3m syvääkin ojaa 3 km/ha yhteen paikkaan pehmeää puna-sini savea metsän pohjaksi.

    Kurki Kurki 11.2.2025, 14:26

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010949929.html

    Lähetin tämän postauksen Hesarin keskusteluun. Ei julkaistu. Toni Amnell näkyy olevan lehden suosikki kommentaattori.

    Toni Amnell: ”””No, nyt on kyse suomalaisista soista. Niistä ei pääsisi kovin paljon metaaniakaan, jos ei olisi joskus tehty sitä virhettä, että ne on ojitettu. ”””

    Jo kyllä tässä keskustellaan ihan turhasta asiasta kuin soiden ojituksista, kun tostuus on, että ne ovat vertaansa vailla oleva ILMASTOTEKO.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2025, 14:35

    Kommentoin TA:lle metaanista:

    ”Suoseuran artikkeli: Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin. Kertoo että luonnontilainenkin suo hönkii metaania.”

Esillä 10 vastausta, 7,511 - 7,520 (kaikkiaan 7,746)
1 2 3 … 751 752 753 … 773 774 775