› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,501 - 7,510 (kaikkiaan 7,748)
1 2 3 … 750 751 752 … 773 774 775

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • aSanta 10.2.2025, 11:21

    Kyllä kyseinen Multalan tapauskin osoittaa, että poliitikot ovat täysin populismin kyllästämiä ja alttiita epävalidille kritiikille. Ei siinä paljoa ’totuudet’ paina, sillä kyllä miljoona kärpästä tietää: pa$… on hyvää!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.2.2025, 11:31

    Metaania tulee globaalisti sulavilta pohjoisen suoalueilta kyllä. Muitakin suuria lähteitä on, kuten Indonesian ojitetut suot (öljypalmua?), riisiviljelykset ja märehtijöiden röyhtäisyt.

    Toivotaan että saadaan ennallistamistyöryhmältä järkevä ehdotus, jossa käsitellään ojitettujen soiden käyttöä laajasti. Monenlaisia kysymyksiä on – esimerkiksi alkaako kesäaikainen kuivuus vaivata soita ja miten ongelmaa tulisi hoitaa, säätöpatoja rakentamallako?

    Tuhkasta saataisiin ehkä paras teho irti, jos maltettaisiin analysoida puista ravinnetilanne. Eli laitettaisiin sinne missä typpeä on mutta muista ravinteista pulaa.

    aSanta 10.2.2025, 11:46

    Tuhka on energialaitoksille jätettä ja omaa optimaalisen lannoitepotentiaalin puustolle, joten hidasliukoisena sen vesistöhaitatkin ovat marginaaliset millaisilla kohteilla hyvänsä. Visuaalista analyysia tarkempaa päättelyä sen käyttöön turvemailla tuskin tarvitaan! Toki kaikille metsänparannustoimille taloudelliset kalkyylit tarvitaan, mutta tuolloin tulee huomioida myös hiilitasevaikutukset.

    käpysonni käpysonni 10.2.2025, 20:43

    Jukka Tuori kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden mielipideosastolla turvepelloista mm. näin:

    Poliittinen viha turvepeltoja kohtaan on harkittua. Ympäristöviestintä kertoo vain turvemaista vapautuvasta hiilidioksidista, mutta jättää kertomatta sen, että kesäaikana näillä pelloilla kasvava sato sitoo vapautuvan hiilidioksidin. Vuodesta  noin kuusi kuuukautta on talviaikaa, jolloin ei myöskään vapaudu hiilidioksidia.

    Miten on, onko meitä taas huijattu tässä turvepeltojen päästöasiassa,miten on asian laita?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.2.2025, 21:08

    Juttua metaanista.

    https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/17251/nbnfioulu-202101151026.pdf;jsessionid=A9D1E25DD861940CB41167543F72844A?sequence=1

    Juttua turvepelloista. Leutona talvena (kuten tänä vuonna etelässä) voi pelloilla päästöt ilmaan ja vesiin jatkua talvellakin. Toki sato sitoo osan päästöistä ja taseesta en osaa sanoa mitään. Nurmi päästelee vähemmän kuin joka vuosi muokattava turvepelto. Kuva1.

    http://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojituksen-vaikutus-maaperan-kasvihuonekaasupaastoihin/

     

     

    Kurki Kurki 10.2.2025, 21:47

    Miten on, onko meitä taas huijattu tässä turvepeltojen päästöasiassa,miten on asian laita?

    Turvepeltojen n. 270 000 ha CO2-päästöjä saa nopeimmin alas hautaamalla kaivurilla paikalla matalan alle 1 m  pintaturvekerroksen  pohjaveden alapuolelle niin, että olisi ainakin 50 cm kivennäismaata pellon pinnalla kauttaaltaan ja ojat 50 cm syvät. Oja ojan viereen ja aina pintaturve ojan pohjalle. Sanoisin, että ainakin puolle turvepelloista voisi näin tehdä. Pohjamaan nosto 2m turvekerroksen altakin onnistuu uusimmilla koneilla ja silloin turvepelloista 70..80% saataisiin kivennäismaaluokkaan.

    Joka vuosihan turvepeltoja siirtyy luokkaan kivennäismaat turvekerroksen hajotessa pinnalta kokonaan.

    Turvepeltojen vettäminen voisi olla vain paksuturpeisten peltojen tatkaisu.

    Linkissä ei ole ehdotusta tästä menetelmastä. Miksi?

    https://www.luke.fi/fi/blogit/turvepeltojen-kayton-tiekartat-hahmottuvat

    aSanta 10.2.2025, 23:02

    Tuo turpeen hautaaminen vaatii niin suurien maamassojen liikuttelua, ettei siihen ole kenelläkään varaa tai aikaa! Maatalous on niin alhaisella katteella toimivaa liiketoimintaa, ettei viljelijöillä ole siihen varaa, eikä persaukinen kansantalouskaa ole sitä valmis rahoittamaan.

    Visakallo Visakallo 11.2.2025, 06:20

    Suurin osa Hollannista on turvepeltoa. Mitenköhän siellä nämä ongelmat ratkaistaan ja kuka sen maksaa?

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Alankomaiden_maantiede

    Kurki Kurki 11.2.2025, 08:40

    Minä olen tehnyt tuota kivennäismaanostoa monet hehtaarit pienellä maatilakaivurilla. Tosin kivennäismaata on tullut vain 15..20 cm kauttaaltaan ja metsämaapohjiksi. Telakaivureita ainakin täälläpäin maanviljelijoilla näkyy olevan tyhjän panttina joka tilan pihassa ja työ niillä on moninveroin helpompaa. Ei siinä hehtaarilla mene monta työpäivää kääntämisessä.

    Tässä uusi menetelmä.

    https://www.koneviesti.fi/maatalous/b168e9de-d6aa-4448-bfa3-d6a95edcf5e9

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2025, 08:51

    Jos Kurjen metodilla saadaan turve pohjaveden pinnan alle niin siellä se pääosin pysyy ja päästöjen pitäisi olla kivennäismaan kaltaiset. Asian voisi todentaa mittaamalla. Varmasti yksi keino muiden joukossa, vaikka siinä menetetään turvepellon yksi hyöty eli typen saanti turpeesta hyötykäyttöön.

Esillä 10 vastausta, 7,501 - 7,510 (kaikkiaan 7,748)
1 2 3 … 750 751 752 … 773 774 775